Aktiivisuus on valtaa kuntapolitiikassa

 

Neljän vuoden välein valittavat valtuutetut päättävät kunnan asioista kuntalaisen puolesta, mutta valtaa on myös lautakunnilla, virkamiehillä, kaupungin johdolla ja kuntalaisilla. Miksi ja miten siis kannattaa äänestää? Emilia Palonen pohtii.

Puolueet keräävät kirjavan joukon ehdokkaita saadakseen ääniä eri-ikäisiltä miehiltä ja naisilta, perheellisiltä ja perheettömiltä, opiskelijoilta ja eläkeläisiltä. Itsensä kaltainen edustaja ei kuitenkaan ole paras. Valtuutetun valtaa määrittää hänen oma asiantuntijuutensa, vaikutusvaltansa ja aktiivisuutensa. Monilla nykyisillä kunnallisvaltuutetuilla on tietotaitoa, hyvät verkostot ja vaikutusmahdollisuudet, mutta uusilla ehdokkailla voi olla ässä hihassa: ryvettymättömyys ja kyky saada muut uskomaan ajamaansa ja uudella tavalla kerrottuun asiaan. Hyvä kunnallispoliitikko käyttää todella aikaa luottamustehtäväänsä ja vaikuttaa ennen valtuustoäänestyksiä.

Hyvä kunnanvaltuutettu vaikuttaa vaikutusvaltaisessa, aktiivisessa valtuustoryhmässä. Suomessa kunnallispolitiikkaa tehdään ilman hallitus-oppositio vastakkainasetteluja, eli valtuustoryhmillä on valtaa läpi nelivuotiskauden. Valtasuhteet voivat muuttua huomattavastikin vaaleissa, jos kuntalaiset äänestävät vaikkapa asiaa eivätkä vakiopuoluettaan. Valtuustossa myös pieni, äänekäs ryhmä voi tuoda esiin uusia ehdotuksia tai ongelmia, pakottaa muut ottamaan niihin kantaa ja saada asiat esille median kautta valtuuston ulkopuolellakin.

Kunnanvaltuutetut tekevät pitäviä päätöksiä kunnanhallituksen, kunnanvaltuutettujen tai kuntalaisten ehdotuksista. Usein päätökset ovat kunnan johdossa ja virastoissa pitkälle valmisteltuja, kun ne tulevat valtuuston päätöksentekoon. Esimerkiksi Guggenheim-museo tuotiin päätöksentekoon aivan yllättäen Helsingissä ja kaupunginjohtajan suunnitelman mukaan koneisto olisi valmistellut lautakunnissa läpi mennyttä hanketta pitkään ennen valtuustokäsittelyä, ellei kaupunginhallitus olisi hylännyt sitä. Edellinen vastaava hanke, Katajanokan Design Hotelli kaatui valtuustossa.

Kunnanvaltuutetut eivät siis ole ainoita, joilla on valtaa kunnallisissa prosesseissa. Lautakunnilla on keskeinen valmisteleva rooli, mutta päätettäviä asioita on usein niin paljon, etteivät jäsenet ehdi käydä tarkasti läpi kaikkia kokouslistan tuotuja asioita, asiat ovat usein niin pitkälle valmisteltuja, ettei niihin pysty kokouksessa juuri vaikuttamaan, ja virkamiehet lähettävät kokousmateriaalit usein juuri ennen kokousta.

Koska virkamiehillä on niin paljon valtaa, kuntalaisen kannattaisi olla yhteydessä asiaa valmistelevaan virkamieheen ja selvittää, milloin asiaa käsitellään lautakunnassa ja kertoa näkemyksensä lautakunnan jäsenille. Näin he tietävät, mitä tapahtuu ja voivat kenties omassa puolueryhmässäänkin koota asiantuntemusta ja selvittää puolueen kantaa asiaan. Vaaleissa äänestää niitä, joita toivoisi valittavan lautakuntiin.

Vaikka kunnissa valtuusto käyttää pääosin ylintä päätäntävaltaa, virkamiehistön rooli on valtava. Heitä ohjaavan ylemmän virkamiehistön kokoonpano määrittyy valtuuston valtasuhteiden mukaan, pormestarimallissa samalla nelivuotiskaudella. Koska paikoin on epäselvää, kuka virkamiehistöä ohjaa, kunnallista demokratiavajetta kuvaa hyvin se, ettei Suomessa vieläkään valita kaupungin ylintä operationaalista johtoa suoralla kansanvaalilla. Edes Tampereella, jossa pormestarimalli on käytössä.

Kuntauudistusten myötä kuntien koko kasvaa ja kunnanvaltuutetut jäävät yhä etäämmälle kuntalaisista. Kun lautakuntia yhdistetään, niillä on yhä enemmän päätettävää ja ne lähinnä kirjoittavat puumerkkinsä virkamiehistön päätösten alle ehtimättä perehtyä aiheeseen. Samalla kunnallisten luottamustehtävien määrä vähenee. Puolueetkin ovatkin olleet huolissaan siitä, etteivät saa motivoitua ihmisiä vaaleihin ehdokkaiksi tai koulutettua tulevaisuuden poliitikkoja lautakunnissa. Lähidemokratiakeskustelu on alkutekijöissään.

Vaaliuurnilla kannattaa vaatia syvempää ja selkeää lähidemokratiaa vaalien välisellekin ajalle. Demokratia ei ole koskaan valmis, mutta sitä voi aina parantaa.

Juttu on aiemmin julkaistu Etelä-Suomen Sanomien lehdissä, mm. täällä.

Lisää aiheesta

Leave a comment

Your email address will not be published.


*