Suomessa käytössä oleva vaalitapa keskusteluttaa taas tänä keväänä. Kuinka hyvin kansan tahto toteutuu, kun toiset tulevat valituiksi vaatimattomilla henkilökohtaisilla äänimäärillä samaan aikaan, kun paljon suositumpia ehdokkaita jää rannalle? Kevään eduskuntavaalit […]
D’Hondtin säännön logiikka ja ehdokasäänestämisen hämmentävyys Lue lisää »
Hallitustunnusteluissa kohtasivat SDP:n ja kokoomuksen erilaiset talouspoliittiset linjat. Millaiset asiat estävät yhteisen näkemyksen muodostamista ja julkista keskustelua eri vaihtoehdoista?
Voisiko Suomi olla edelläkävijä talouspolitiikassa? Lue lisää »
Vaalikevät tarjoaa suomalaisille poliitikoille monipuolisia työllistymismahdollisuuksia. Tuplaehdokkuudet ja kauden keskeyttäminen ovat poliitikoille hyödyllisiä keinoja hillitä parlamentaarisen uran epävarmuutta.
Politiikan rekrytointiviikot Lue lisää »
Sosiaalinen media on eräänlainen närkästyksen kone, joka on viritetty nostamaan esille suuttumusta tai katkeruutta herättäviä sanomia. Ne näkyvät myös poliittisessa viestinnässä.
Närkästyksen kone: Miksi uusoikeiston ääni kuuluu verkossa muita vahvemmin? Lue lisää »
Euroopan unionin tämänvuotisia vaaleja hämmentävät niin brexit kuin suurien jäsenmaiden sisäpolitiikka.
Eurovaaliextra: brexit, äärioikeiston nousu ja sinipunan romahdus Lue lisää »
Notre Damen katedraalin palo aiheutti surua sekä lupauksen jälleenrakentamisesta. Mitä tällöin itse asiassa surraan ja mitä oikeastaan ollaan rakentamassa uudelleen?
Notre Dame ja eurooppalainen kulttuuriperintö Lue lisää »
Yksilöt voivat kyllä olla tulevaisuuteen suuntautuneita ja pitkäjänteisiä, mutta päätöksentekojärjestelmän rakenteet lyhentävät politiikan aikaperspektiiviä.
Kansalaisten, päättäjien ja politiikan aikajänteet Suomessa Lue lisää »
Valtaelinten suhteissa on tapahtunut murros, joka heijastuu myös tuleviin hallitusneuvotteluihin. Suurten puolueiden kannatusten lähentyminen toisiaan 20 prosentin alapuolelle heikentää poliittisen kentän riippumattomuutta eturyhmistä – hallituspohjasta riippumatta.
Suomen malli murroksessa – edunvalvonnan ja korporatismin uudet kuviot Lue lisää »
EU:n vuosittaisen budjetin peruslinjat määritetään seitsenvuotisessa rahoituskehyksessä, joista seuraavan on määrä alkaa vuoden 2021 alusta. Neuvotteluissa näkyvät unionin uudet haasteet.
EU:n seuraava rahoituskehys syntyy uuteen toimintaympäristöön Lue lisää »
Sote-uudistuksen epäonnistumista voi analysoida kääntämällä kysymyksen ylösalaisin: miksi uudistus olisi voinut onnistua?
Miksi sote-uudistus jälleen kerran epäonnistui? Lue lisää »
