Hyvää syntymäpäivää, Suomi

Kuva: Suohpanterror
Lukuaika: 4 min. 

100-vuotissyntymäpäivälahjaksi Suomi saa oman dekolonisaatio-ohjelmansa.

Onko satavuotias Suomi valmis syntymäpäivälahjaansa? Yhdessä me, Rauna KuokkanenMihku-Ilmára Jenni Unni Áile, Outi Länsman, Niillas Holmberg, Jouni Laiti, Pirita Näkkäläjärvi, Outi Pieski ja Marja Helander, haluamme lahjoittaa alla olevan dekolonisaatio-ohjelman, jotta tulevaisuudessa ja Suomen 200-vuotispäivänä olisi saamelaisillakin enemmän aihetta juhlia.

Haluamme lahjoittaa dekolonisaatio-ohjelman, jotta tulevaisuudessa ja Suomen 200-vuotispäivänä olisi saamelaisillakin enemmän aihetta juhlia.

”Minun dekolonisaatiolahjanani otamme Saanan takaisin. Saana-tunturi Kilpisjärvellä on saamelaisille pyhä. Se ei ole Suomen tai suomalaisten juhla- tai leikkikalu, vaikka se valaistaankin Suomen itsenäisyyspäivänä kansallisin värein. Haluamme pyhiä paikkojamme kunnioitettavan samalla tavoin kuin me kunnioitamme suomalaisten pyhiä paikkoja.”
Rauna Kuokkanen, professori, Rovaniemi

”Ráhkis Suopma! 100 vuotta itsenäisyyttä on hieno asia, jonka vuoksi haluan antaa sinulle monen monta syntymäpäivälahjaa, jotta seuraavat sata vuotta olisivat paremmat. Suomi, haluan antaa sinulle lahjaksi kunnioituksen ihmisyyttä kohtaan, jotta sinä kunnioittaisit meitä tasavertaisina. Haluan antaa sinulle lahjaksi ymmärryksen siitä, että kaikilla kansoilla on itsemääräämisoikeus ja että saamelaisten itsemäärääminen ei ole sinulta pois, vaan päinvastoin.

Haluan antaa sinulle lahjaksi rohkeuden – sen saman rohkeuden, jolla itsenäistyit 100 vuotta sitten. Rohkeuden, jolla sinä, jolla on valtaa, voit ratkaista kolonialismin, sorron, kärsimyksen, riiston, rasismin, epätasa-arvon, seksismin ja väkivallan maassasi. Haluan antaa sinulle lahjaksi poliittisen tahdon ratkaista alkuperäiskansakysymyksesi, jotta minun kansani voisi itsemäärätä ja elää vapaana.

Suomi, haluan antaa sinulle lahjaksi vision dekolonisoidusta Suomesta, jossa voimme elää sellaista elämää kuin itse haluamme, sellaisina ihmisinä kuin itse haluamme ja toisiamme ja elämää kokonaisvaltaisesti kunnioittamalla luoda parempaa tulevaisuutta tulevaisuuden esiäitien lastenlapsille.”
Mihku-Ilmára Jenni Unni Áile (Jenni Laiti), artivisti, Jokkmokk

”Haluan dekolonisoida arkipäiväni.”

”Haluan dekolonisoida arkipäiväni.

Haluan elää arkeani ilman jokapäiväistä varpaillaan oloa siitä, mitä saamelaisasioissa tapahtuu tänään, tai huomenna, tai ylihuomenna. Ilman ahdistusta siitä, mitä ja miten media kirjoittaa minun kansastani, minun aineellisesta kulttuuristani, minun elinkeinostani. Ilman pelkoa siitä, miten valtaväestö käyttää kulttuuriani hyväkseen. Ilman hämmennystä siitä, miten valtaväestö on niin tietämätön meistä. Ilman tunnetta siitä, miten minua ei kuulla, ei nähdä.

Suomen tehtävä on sivistää omaa kansaansa omilla resursseillaan. Se ei voi täyttää minun arkeani.”
Outi Länsman, saamen kielen lehtori, Inari

”Hyvä Suomi, mukavaa merkkivuotta! Haluaisin antaa lahjaksi runon. Se antaa osviittaa siitä, mihin pisteeseen saamelaiset on ihmisoikeuksineen ajettu. Meidän omavaraisuutemme, hyvinvointimme ja luontosuhteemme on kriminalisoitu.

Pohjoissaamen sana birget tarkoittaa suomeksi pärjäämistä, ja nykykontekstissa sillä viitataan useimmiten toimeentuloon. Toimeentulolla on kuitenkin individualistinen nyanssi, joka ilmaisee yksilön taloudellista turvaa. Birget on muutakin. Se tarkoittaa toimeentuloa ympäristön, luonnon kanssa. Se ei erota ihmistä luonnosta vaan viittaa kokonaisvaltaisesti ihmisen elinympäristön ja toimialueen hyvinvointiin. Siksi se ei käsitä pelkästään yhden ihmiselämän mittaista toimeentuloa. Miten se voisi? Tulevathan seuraavat sukupolvemme olemaan riippuvaisia ihan samasta ympäristöstä kuin me nyt.

Mutta birget on nyt valtion taholta kriminalisoitu.

Nyt on käräjien aika
nyt on se aika kun Hamlet kysyy
to have or not to have rights.

Herra tuomari, arvon valamiehistö
ja hyvät katsojat, minä vetoan siihen että
vesi pitää vastaisuudessakin nostaa myötävirtaan.”
Niillas Holmberg, muusikko, taiteilija, Utsjoki

”Minä haluan dekolonisoida kuksa-sanan väärinkäytön. Kuksa on eri asia kuin puukuppi. Puukuppeja ovat ne, joita valmistetaan sarjoina sorvityökaluilla ja jotka ovat kaikki samannäköisiä. Puiden syiden muotoa ei seurata vaan se rikotaan. Puukuppeja on Lappi ja Suomi pullollaan. Kuksa työstetään yksittäin ja kuksan muotoilussa otetaan huomioon pahkan muoto. Perinteiselle kuksalle tulee antaa nimisuoja.

Toivon saamelaisten vahvistuvan ja tulevan ylpeäksi omasta kielestään. Saamenkielisten tulee haluta siirtää kieltänsä heille, jotka eivät ole päässeet sitä oppimaan, eikä vaihtaa kieltä suomeksi heti, kun paikalla on joku, joka saamea ei niin hyvin osaa.”
Jouni Laiti, saamenkäsitöiden lehtori, Inari

”Neljässä valtiossa asuva alkuperäiskansa saamelaiset ansaitsee yhden yhteisen parlamentin, ei kolmea erillistä sámediggia.”

”Minä haluan dekolonisoida saamelaisten parlamentaarisen itsehallintoelimen, saamelaiskäräjät, sillä neljässä valtiossa asuva alkuperäiskansa saamelaiset ansaitsee yhden yhteisen parlamentin, ei kolmea erillistä sámediggia. Norjan saamelaiskäräjät avattiin vuonna 1989, Ruotsin saamelaiskäräjät 1993 ja Suomen saamelaiskäräjät 1996. Venäjällä ei ole saamelaisten parlamenttia.

Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjät toimivat saamelaisten virallisina edustajina kussakin valtiossa. Saamelaiskäräjät tekevät yhteistyötä saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kautta, mutta on aika ottaa askel eteenpäin. Alkuperäiskansa saamelaiset olisi vahvempi ja sen ääni kuuluisi paremmin, jos kansaa edustaisi yksi yhteinen parlamentti suhteessa neljään valtioon.

Valtioiden rajoista huolimatta saamelaiset toimivat yhtenä kansana ja saamelaisilla on yhteinen huoli kielen ja kulttuurin jatkuvuuden säilymisestä seuraaville sukupolville. Yhteisten tavoitteiden ajamisessa yhdellä parlamentilla olisi suurempi painoarvo ja enemmän vaikutusvaltaa kuin nykyisellä fragmentoituneella hallintomallilla. Pohjoismainen saamelaissopimus pitäisi avata uudestaan ja aloittaa neuvottelut kolmien saamelaiskäräjien korvaamisesta yhdellä yhteisellä parlamentilla.”
Pirita Näkkäläjärvi, KTM, MSc Media & Communications, Vuoden saamelainen 2017, Helsinki

”Haluan dekolonisoida suhteemme maahan, sillä se on elinehto, jotta voisimme löytää ratkaisuja selviytyä ilmastonmuutoksen tuomien uhkien alla. Niin teknologiset ratkaisut, poliittiset päätökset kuin henkilökohtaiset valinnat ilmastonmuutoksen hidastamiseksi lähtevät suhteestamme maahan. Saamelaiset muiden alkuperäiskansojen rinnalla ovat tärkeässä asemassa tässä elintärkeässä prosessissa.

Saamelaisen kulttuurisen ja henkisen perinteen pohja on yhä vahvasti maassa. Mutta ikiaikainen luonnonkierron mukana eläminen, kunnioitus ja tasavertaisuus kaiken elollisen välillä on kolonisoitunut. Jotta voisimme ottaa lisää vastuuta maasta ja sen tulevaisuudesta, tarvitsemme itsemääräämisoikeutta maahan, johon kuulumme, sekä itsemääräämisoikeutta henkisen kulttuuriperintömme vaalimiseen ja vahvistamiseen.”
Outi Pieski, taiteilija, Dálvadas ja Helsinki

”Todella toivon, että satavuotias Suomi antaisi vihdoinkin saamelaisten historialle sille kuuluvan paikan koulujen opetussuunnitelmissa!”

”Haluan dekolonisoida suomalaisten käsityksen saamelaisista historiattomana kansana, ilman oikeuksia omiin maihinsa. Haluan Suomen kouluihin kurssit saamelaisten historiasta ja kulttuurista nimenomaan saamelaisten historioitsijoiden ja kulttuurintutkijoiden kirjoittamina.

Koska suomalaiset eivät tänäkään päivänä tiedä meistä saamelaisista juuri mitään, esiintyy julkisuudessa monia paikkansapitämättömiä väitteitä. Esimerkiksi niin sanotun uuslappalaisliikkeen piirissä on väitetty Suomen porosaamelaisia Norjasta tulleiksi maahanmuuttajiksi. Täten on kylmästi sivuutettu historialliset faktat vuoden 1852 ja 1889 rajasulkujen kolonialistisista vaikutuksista saamelaiseen poronhoitoon ja saamelaisten historiaan nykyisillä asuinsijoillaan.

On myös kyseenalaistettu saamelaiskäräjien legitimiteetti Suomen saamelaisten itsehallintoelimenä ja väitetty käräjien edustavan vain tiettyjä saamelaisryhmiä ja -sukuja. Tosiasiassa saamelaiskäräjillä vaikuttavat Suomen kaikki saamelaiset kieliryhmät: pohjoissaamelaiset, inarinsaamelaiset ja koltat. Saamelaiskäräjät edustaa Suomen kaikkia saamelaisia ja käräjien jäsenet valitaan demokraattisilla vaaleilla.

Edelliset esimerkit ovat vain jäävuoren huippu. Siksi todella toivon, että satavuotias Suomi antaisi vihdoinkin saamelaisten historialle sille kuuluvan paikan koulujen opetussuunnitelmissa! Ja saamelaisten äänellä, ei suomalaisen historian tulkinnan kautta. Se olisi askel kohti saamelaisten oikeuksien tunnustamista ja samalla askel kohti totuutta ja sovintoa.”
Marja Helander, taiteilija, Helsinki

 

Kuva: Suohpanterror

Dekolonisaatio-ohjelman ideoijana ja koordinaattorina toimi Rauna Kuokkanen, arktisen alkuperäiskansapolitiikan tutkimusprofessori Lapin yliopistosta. Lue myös Kuokkasen kirjoitus Syntymäpäivälahja Suomelle.

Lisää aiheesta

4 Comments

  1. Heikki Hakala 5.12.2017 at 17:28

    Hienoja puheenvuoroja ja uutta tietoa.

    • Hyvin upposi tämäkin propakandaviestintä sinuun! Osa tästä vuodatuseepoksesta on todellakin totta, mutta kovasti väritetty ja tiettyyn tarkoistusperää ajava. Muita saamelaisryhmiä entisestään syrjivään muotoon jossa mm, ne syrjityt inarin saamelaisten ryhmät jotka heidän toimestaan syrjäytettiin ruokkiin heidän valtapoliittisia aikeitaan. Todella surulliseksi tulen siitä. Olen inarinsaamelaisnen ja puoliksi Utsjokisensaamelaisen jälkeläinen. Olen pöyristynyt miten tähän on tultu!!

  2. Kirjoituksesta tulee mieleen äärikonservatiivien ja -traditionalistien — linkolalaisella lisämausteella ryyditetty — huolipuhe ja aktivismi, miten modernisaation, post-modernisaation, globalisaation, urbanisaation, islamisaation, monikulturismin, yms. seurauksena puhdas suomalainen kulttuuri, kansallismaisema ja elämäntapa ovat uhattuna. Kansan ”aito”, menneisyyden kansallisromanttista luonnollisuutta henkivä elämäntapa on turvattava/konservoitava, tarvittaessa valtion toimenpiteillä ja rahoilla. Yleensä tämä tarkoittaa suomalaisen konservatiivin mielissä kellon kääntämistä taaksepäin johonkin 1950-luvulle, vaikka myös pidemälle meneviä, esim. metsäläispakanalliseen alkuperäiskulttuuriin hamuajia, on jonkin verran.

    Ehkäpä he saisivat pyrkimyksilleen enemmän sympatiaa, jos keksisivät saamelaisten tavoin kehystää ääritraditionalisminsa, impivaaralaisuutensa ja identiteettipolitiikkansa dekolonisaatiodiskurssiin. Esim. Perussuomalaiset voisivat ajaa tavoitettaan poistaa ruotsin pakollisuus opetusohjelmasta nojaamalla dekolonisaatioon. (”Miksi pakottaa katajainen kansamme vielä nykypäivänä pänttäämään kolonialistin kieltä?”)

  3. Hyviä ideoita.

    Osaako joku sanoa, mistä Saanan pyhyydestä voisi lukea tarkemmin? Tähän mennessä olen vain lukenut, että se nimenomaan ei olisi ollut pyhä paikka tai että siitä ei ole täyttä selvyyttä.

    Sinänsä hyvän idean, eli historianopetuksen muuttamisen, toteuttaminen voi olla vaikeaa, sillä eikö uudessa historian opetussuunnitelmassa juuri poistettu valtakunnalliset sisällöt kokonaan ja keskityttiin tekniikoihin (lähteet, tulkinnat jne.)?

Leave a comment

Your email address will not be published.


*