Hyvällä kotouttamispolitiikalla aktiiviseksi kansalaiseksi

Kuva: Joona Kotilainen / kuviasuomesta.fi [CC 0]

Suomalainen kotouttamispolitiikka on eurooppalaisella tasolla yksi parhaista. Suomessa maahanmuuttajien kotouttaminen on laaja-alaista ja tukee maahanmuuttajaa elämän alkuun uudessa maassa. Kotouttamistoimenpiteet tarjoavat maahanmuuttajille perustiedot osallistumiseen suomalaisen yhteiskunnan toimintaan.

Kun keskustellaan suomalaisesta maahanmuuttopolitiikasta ja kotouttamispolitiikasta, nostetaan yleensä esiin resurssien puute ja muut niihin liittyvät kysymykset. Monet suomalaiset eivät kenties tiedä, että suomalainen kotouttamispolitiikka on kerännyt kansainvälisesti kiitosta. Muun muassa Euroopan laajuinen Migrant Integration Policy Index (MIPEX) toteaa suomalaisen maahanmuuttopolitiikan olevan yksi Euroopan multikulturalistisimmista.

Suomalainen kotouttamispolitiikka on kerännyt kansainvälisesti kiitosta.

Suomalainen kotouttamispolitiikka lähtee siitä, että kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi. Kotoutuminen on siis maahanmuuttajan sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan, mutta myös suomalaisen yhteiskunnan sopeutumista maahanmuuttoon.

Maahanmuuttajien kokemukset kotouttamisesta

Suomeen kotoutuminen on prosessi, joka vie aikaa ja vaatii motivaatiota. Maahanmuuttajilla on monenlaisia kokemuksia suomalaisista kotouttamistoimenpiteistä.

Haastattelin pro gradu -tutkielmaani varten kahdeksaa Aasiasta, Lähi-idästä ja Amerikasta Suomeen muuttanutta henkilöä. Haastateltavat nostivat esiin useita positiivisia kotouttamiseen liittyviä asioita.

Maahanmuuttajat kuvailivat suomalaisia kotouttamistoimenpiteitä toimivina ja sellaisina, jotka auttoivat elämän alkuun Suomessa.

Useinkaan maahanmuuttajat eivät osanneet odottaa minkäänlaista tukea uuteen maahan sopeutumiseen. He olivat yllättyneitä siitä, kun tukea oli tarjolla – ja sitä oli paljon. Tuki ei ollut ainoastaan rahallista, vaan sitä annettiin eri muodoissa.

Suomen kielen kursseja ja muita kotoutumissuunnitelmaan liittyvää ohjelmaa on haastateltujen mukaan runsaasti tarjolla. Kokonaisuutena maahanmuuttajat kuvailivat suomalaisia kotouttamistoimenpiteitä toimivina ja sellaisina, jotka auttoivat elämän alkuun Suomessa.

En odottanut ollenkaan tätä, tiedätkö, luulin että olisin aivan yksin, mutta että on tälläinen järjestelmä, he ovat tehneet jo paljon enemmän kun odotin, joten olen henkilökohtaisesti erittäin kiitollinen.

Suurin asia, jota teidän hallitus yrittää tehdä, on yrittää saada ihmiset sisään kulttuuriin. Sisään yhteiskuntaan.

Nykytilaan tyytyminen ei riitä

Vaikka maahanmuuttajat kokivat suomalaiset kotouttamistoimenpiteet toimivina, se ei tarkoita sitä, että nykytilaan tulisi tyytyä. Kotouttamista tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti ja pyrkiä kehittämään edelleen.

Kotouttamisen kehittämisessä tulee huomioida maahanmuutossa tapahtuvat muutokset. Uudenlaisia ongelmia kotouttamisen toteuttamiselle on luvassa maakuntauudistuksen myötä, kun nykyään kuntien vastuulla olevat asiat jaetaan kuntien ja maakuntien vastuulle.

Kotouttamisen resurssit ovat paikoitellen pienet, ja järjestöt ovat tärkeässä roolissa omilla projekteillaan täydentämässä julkisia kotouttamistoimenpiteitä. Järjestöjen rooli korostuu etenkin paikallistasolla.

Uudenlaisia ongelmia kotouttamisen toteuttamiselle on luvassa maakuntauudistuksen myötä.

Paikallistasolla toteutetaan monia hyviä projekteja, joiden aikaansaannokset jäävät kuitenkin vain paikallisten tietouteen. Järjestöjen tietotaitoa ja projektien tuloksia tulisi hyödyntää monipuolisemmin myös kansallisesti.

Onnistuneella maahanmuuttopolitiikalla ja kotouttamisella voidaan taata se, että maahanmuuttajat ovat tietoisia oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan suomalaisen yhteiskunnan jäseninä.

Onnistunut maahanmuuttopolitiikka ja kotoutuminen on myös sitä, että suomalaiset hyväksyvät maahanmuuton muuttavan yhteiskuntaa ja ovat mukana tukemassa maahanmuuttajien Suomeen kotoutumista. Kun maahanmuuttajat ovat kotoutuneet Suomeen hyvin, he haluavat myös osallistua suomalaisen yhteiskunnan toimintaan.

Maahanmuuttajien osallistuminen vaaleissa

Perinteisesti maahanmuuttajat ja heidän osallistumisensa on nähty suomalaisessa mediassa ja julkisuudessa kielteisten mielikuvien kautta. Maahanmuuttajia on yleisesti pidetty hyvin epäaktiivisena joukkona, kun tarkastellaan vaaliosallistumista. Osittain tähän vaikuttaa se, miten äänestämistä tilastoidaan Suomessa.

Kun tarkastellaan maahanmuuttajien kokemuksia suomalaisista vaaleista, nousi kuitenkin esiin, että suomalainen järjestelmä rohkaisee maahanmuuttajia osallistumaan ja äänestämään. Maahanmuuttajat vastaanottivat kotiinsa ilmoituskortin äänioikeudesta. Heidän ei tarvinnut käydä itse rekisteröitymässä äänestäjiksi.

Suomalainen järjestelmä rohkaisee maahanmuuttajia osallistumaan ja äänestämään.

Tämä on yksi merkki siitä, miten vaalijärjestelmä ja sen toteutuminen vaikuttavat ihmisten vaaliaktiivisuuteen. Kun tarkasteltiin äänestämistilannetta, maahanmuuttajat kokivat, että tilanne oli rento ja äänestäminen oli helppoa. He kokivat, että heidän äänellään oli merkitystä.

Kun maahanmuuttajat vertasivat äänestämistilannetta Suomessa ja synnyinmaassaan, selviä eroja huomattiin juuri vaalien luotettavuudessa. Maahanmuuttajat itse korostivat sitä, että Suomessa äänestämisestä jäi positiivinen vaikutelma ja sellainen tunne, että juuri minun äänelläni on merkitystä.

Näiden maahanmuuttajien kokemuksien perusteella voidaan sanoa, että suomalainen demokratia on vahva, sillä se kykenee sitouttamaan muualta muuttaneita toimimaan.

Uskon, että jos sinulla on ääni, sinun tulee käyttää sitä. [—] Koska sitten sinulla on oikeus valittaa. [—] Tiedätkö, äänestin viime kerralla Suomessa, kunta jutussa. Ei minkään erityisen syyn vuoksi, vaan koska minulla on äänioikeus.

Joo, helppoa se on varmasti ollut [äänestäminen Suomessa] [—] se on se äänestäminen [on] helppoo, se on yllättävän helppo sinänsä ja siitä sen, sen tapa miten Suomessa, Suomi on antanut ihmisten tehdä ja kun mä menen sinne mä äänestän nii tuntuu että mulla jää vaikutus, että mä oon tehny jotain tärkeetä. [—] Äänestäminen on arvokasta juttua.

Kohti seuraavia vaaleja

Seuraavien vuosien aikana Suomessa järjestetään useat vaalit. Vaalikimaran aloittavat ensi tammikuussa presidentinvaalit. Lähivuosien aikana käydään myös maakuntavaalit ja eduskuntavaalit.

Presidentinvaaleissa äänestääkseen on oltava Suomen kansalainen, mutta Suomessa on jo joukko Suomen kansalaisuuden saaneita maahanmuuttajia, jotka ovat poliittisesti täysivaltaisia yhteiskunnan jäseniä.

Mikä on heidän roolinsa vaaleissa? Suomessa tulisi yhä paremmin tiedostaa se, että useilla maahanmuuttajilla on äänioikeus ja mahdollisuus olla mukana päättämässä Suomen tulevaisuudesta. Arvioni on, että tulevissa presidentinvaaleissa maahanmuutto nousee vilkkaan keskustelun kohteeksi. Tämä voi aktivoida maahanmuuttajia äänestämään ja käymään keskustelua vaaleista omissa yhteisöissään.

Presidentti on arvojohtaja, jonka tekemisiä kansalaiset seuraavat tiivisti. Suomalaiset ovat perinteisesti äänestäneet aktiivisesti presidentinvaaleissa verrattuna muihin vaaleihin. Tästä johtuen on mahdollista, että tulevissa presidentinvaaleissa päätetään myös suomalaisen maahanmuuttopolitiikan suunta, vaikka presidentti ei siitä suoranaisesti päätäkään.

Artikkeli perustuu 27.9.2017 Lapin yliopistossa tarkastettavaan valtio-opin pro graduun ”Suomalainen kotouttamispolitiikka ja maahanmuuttajien kotoutuminen suomalaiseen poliittiseen järjestelmään”.  

YTK Iida Vesterinen valmistelee maisterintutkintoaan Lapin yliopistossa ja tekee viestintäharjoittelua Suomen ylioppilaskuntien liitossa.

Lisää aiheesta

Leave a comment

Your email address will not be published.


*