Juttusarjat

EU-vaalit ja unionin suunta

Euroopan parlamentin ja Euroopan komission viisivuotiskausi lähenee loppuaan kesäkuun 2024 europarlamenttivaalien myötä. Kansalliset teemat hallitsevat usein EU-vaaleista käytävää julkista keskustelua. Vaalien alla on kuitenkin tärkeää arvioida kuluneen kauden EU-politiikkaa ja suunnata katse tulevan kauden haasteisiin ja mahdollisuuksiin – uusimpaan EU-tutkimukseen perustuen.

EU-vaalit ja unionin suunta -juttusarjan 12 artikkelin kirjoittajat tuovat tutkimusperustaisia näkökulmia EU:n politiikkasisältöihin, päätöksentekoprosesseihin ja instituutioihin. Sarjan artikkeleissa käsitellään vaalien kannalta keskeisiä toimijoita, kuten Euroopan parlamenttia ja sen poliittisia ryhmiä, europuolueita ja kotimaisia puolueita.

Lisäksi sarjassa arvioidaan kulunutta viisivuotiskautta eri politiikkasektorien tai -teemojen näkökulmasta ja pohditaan vaalien vaikutusta politiikkasisältöihin. Käsiteltäviä teemoja ovat ilmastopolitiikka, EU:n budjetti ja sen rahoitus, talouspolitiikka, sosiaali- ja tasa-arvopolitiikka, digitalisaatio, maahanmuutto, geopolitiikka ja EU:n arvot.

Artikkelisarjan ovat päätoimittaneet Euroopan politiikan tutkimuksen professori Johanna Kantola Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta sekä akatemiatutkija Anna Elomäki Tampereen yliopistosta.

Käveltävä kaupunki poliittisena kysymyksenä

Artikkelisarja esittelee useiden eri tieteenaloja edustavien kirjoitusten kautta näkökulmia käveltävään kaupunkiin. Tieteenalojen rajat ylittävä näkökulma tarjoaa rikkaan ja monitahoisen kuvan kaupungista poliittisena kysymyksenä.

Artikkelisarjan on toimittanut Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen yliopistotutkija Johanna Vuorelma, joka on toiminut Politiikasta-verkkolehden vastaavana päätoimittajana vuosina 2014–18.

Politiikasta selkokielellä

Politiikasta selkokielellä -sarjan artikkelit ovat selkosuomea.

Selkokeskuksen mukaan selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä.

Artikkelit on kirjoitettu vaativalla selkokielellä. Artikkelit on mukauttanut selkosuomeksi selkokielen asiantuntija.

Selkokielisillä artikkeleilla on selkotunnus. Selkokieliset artikkelit sopivat kaikille politiikasta kiinnostuneille. Toivomme, että artikkeleita käytetään kouluissa opetuksen tukena.

Sarjaa toimittavat Kersti Tainio ja Iida-Maria Tammi. Sarjan ovat ideoineet Joonas Aitonurmi, Maija Lähteenmäki ja Mikko Poutanen.

Lue lisää Selkokeskuksen toiminnasta: https://selkokeskus.fi/

Haasteita monikriisisestä hallituksesta

Sanna Marinin hallituksen kausi lähenee loppuaan, ja kevään 2023 eduskuntavaalit häämöttävät jo horisontissa. Neljän hallitusvuoden aikana tapahtunutta on vaikea vetää tiiviisti yhteen, minkä vuoksi onkin tarkoituksenmukaista tarkastella erilaisten politiikkasektoreiden kehitystä hallituskauden aikana ja suhteuttaa hallituskauden alussa – jo Antti Rinteen pääministerikaudella – ilmaistuja tavoitteita. 

Tässä ”Haasteita monikriisisestä hallituksesta” -artikkelisarjassa arvioidaan Marinin hallituksen suoriutumista. Politiikasta-lehdessä julkaistiin vastaava artikkelisarja Juha Sipilän hallituksesta keväällä 2019. Tässä kevään 2023 artikkelisarjassa 13 tutkijaa käsittelevät yhdeksässä artikkelissa Marinin hallituksen lainvalmistelua, talouspolitiikkaa, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, EU-politiikkaa, ilmastopolitiikkaa, sosiaali- ja terveyspolitiikkaa, tasa-arvopolitiikkaa sekä kaupunkipolitiikkaa. 

Artikkeleissa käsitellään tiiviisti ja yleistajuisesti tärkeimmät poliittiset onnistumiset ja epäonnistumiset tutkijoiden näkökulmasta, huomioiden kuitenkin myös Marinin hallituksesta ja sen hallitusohjelmasta riippumattomat suomalaista yhteiskuntaa ravistelleet muutokset. Mitään arvosanaa tutkijat eivät anna, vaan kokonaisuus jää lukijan arvioitavaksi.

Kestävä kaupunkikehitys

Kestävä kaupunkikehitys on noussut merkittäväksi kansalliseksi ja globaaliksi tavoitteeksi. Valtiot, kunnat, yritykset ja yhdistykset edistävät kestävyysmurrosta muun muassa tiivistämällä kaupunkirakennetta, kohdistamalla investointeja energiatehokkuuteen ja kaupunkivihreään tai kehittämällä joukkoliikennettä. Suunnittelijoiden ja päätöksentekijöiden haasteena on sovittaa yhteen globaalit tavoitteet, kansallinen ohjaus, kunnan strategiatavoitteet ja asukkaiden paikalliset tarpeet.

Tässä juttusarjassa lähestymme kysymystä kestävästä kaupunkikehityksestä asukastiedon näkökulmasta. Pohdimme, miten erilaisten sekä erilaisia tietoja ja taitoja omaavien ihmisten on mahdollista osallistua ja tulla kuulluiksi kestävyyden edistämisessä omalla asuinalueellaan. Lisäksi tarkastelemme, miten asukaslähtöinen ja hallintolähtöinen lähestymistapa eroavat, ja miksi asukastiedon huomiointi olisi tärkeää.

Juttusarja on osa Ekososiaalinen hyvinvointi ja osallisuus: asuinalueiden erilaistumisen uusi dynamiikka -hanketta (2020-2022). Hankkeessa on etsitty keinoja lähiöiden elinvoiman vahvistamiseksi ja asuinalueiden eriytymisen ymmärtämiseksi. Yhdistämällä ekososiaalisen hyvinvoinnin ja osallisuuden näkökulmat olemme tutkineet, miten ympäristön kestävyys sekä ihmisten yhdenvertaisuus ja tasaveroiset mahdollisuudet vaikuttaa elämäänsä kietoutuvat yhteen. Hanketta on rahoittanut Ympäristöministeriön koordinoima Lähiöohjelma. 

Sarjaan kuuluu neljä osaa, joista jokainen esittää kestävään kaupunkikehitykseen liittyvän väitteen ja tarkastelee sitä. Väitteet käsittelevät yhteisöllisyyttä, osallisuutta, kestävää arkea ja hyvinvointia. Tekstejä yhdistää asukaslähtöinen ote ja hankkeessa kerätystä haastatteluaineistosta kumpuava ymmärrys, hallintolähtöisyyden sijaan. Artikkelien kirjoittajiin kuuluvat Liisa Häikiö, Antti Wallin, Jarkko Salminen, Kaisa Hynynen, Pauliina Lehtonen ja Eeva Puumala.

Hoivakriisi Suomessa

Hoivatarpeiden monipuolistuessa ja väestön vanhentuessa hoiva koskettaa jokaista suomalaista. Vuoden 2022 kesän aikana Suomessa tuli näkyväksi todellinen hoiva-alan kriisi, joskin alan toimijat ja tutkijat olivat tienneet syvenevistä ongelmista jo pitkään. Koronaviruksen aiheuttama pandemia loi stressitestin suomalaiselle hoivajärjestelmälle, josta vielä pääosin selvittiin, mutta hoiva-alan työntekijöiden kuormitus nousi entisestään. Valmiiksi niukoista resursseista hupenivat viimeisetkin kapeat marginaalit. Kun sairaanhoitajat lähtivät keväällä 2022 työtaisteluun, jotta hoiva-alan palkkakuoppaa lähdettäisiin täyttämään, vaatimuksiin ei oltu valmiita vastaamaan. Vaikka hoiva-alaa arvostetaan puheissa, konkreettiset teot alan tukemiseksi ovat jääneet vähäisiksi.

Tässä Ilmiö– ja Politiikasta-verkkolehtien yhdessä koordinoimassa artikkelisarjassa perehdytään hoiva-alaan ja sen tilaan sekä tulevaisuuteen Suomessa. Politiikasta-lehden osuuden juttusarjasta on toimittanut lehden vastaava päätoimittaja Mikko Poutanen.

Korkeakoulupolitiikan murros

Suomalainen korkeakoulupolitiikka on ollut merkittävässä murroksessa
sen jälkeen, kun uusi yliopistolaki tuli voimaan vuonna 2010.
Korkeakoulujen määrää on vähennetty fuusioin ja uudet strategiset 
painotukset näkyvät korkeakoulujen profiloinnissa. 
Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa yhä suuremmissa määrin yhä yliopistojen arkea rahoitusmallin välityksellä, vaikka yliopistolain uudistus irrotti korkeakoulut
hallinnollisesti valtiosta.

Vaikka Suomessa kaikki puolueet ovat nimellisesti sitoutuneet tukemaan
korkeakoulujen kehitystä osana tietoyhteiskunnan ja -talouden
kehittymistä, käytännössä korkeakoulupolitiikan muutokset näkyvät
entistä herkemmin yliopistoissa. Pääministeri Juha Sipilän
hallituskaudella esimerkiksi Suomessa poikkeuksellisesti leikattiin
tieteen ja tutkimuksen rahoituksesta osana yleistä pyrkimystä
sopeuttaa julkisen sektorin menoja.

Yliopistolaiset ovat myös panneet nämä muutokset merkille, ja viime
vuosina aihetta on ruodittu uutisissa, tutkimuksissa ja jopa
näytelmissä. Mielikuvat yliopistoista norsuluutorneihin sulkeutuneiden
tutkijoiden paikkana elävät silti yhä vahvoina, eikä yliopistojen –
tai tarkemmin yliopistolaisten – haasteet ole aina välittyneet
laajemmin suomalaisille.

Tässä juttusarjassa korkeakoulupolitiikan tutkijat avaavat akateemisen
työn muutosta, arkea yliopistolla, nykytrendejä ja niiden
vastaliikkeitä. Artikkelit taustoittavat korkeakoulupolitiikkaa sekä
sen ylätasolla että jalkauttamalla sen seurauksia yliopistolaisten
kokemuksia luotaavaan tutkimukseen. Juttusarjan on toimittanut itsekin
korkeakoulupolitiikkaa tutkinut Politiikasta-lehden vastaava
päätoimittaja Mikko Poutanen.

Studia Generalia: Demokratiatutkimus

Demokratiatutkimuksen kenttä on usein luultua monipuolisempi. Se sisältää tutkimusta liittyen esimerkiksi peruskoulun demokratiakasvatukseen, oppilaiden kansalaispätevyyden muotoutumiseen ja edelleen yliopistojen hallintoon. Kaupunginosien suunnittelu tai kuntien osallistava budjetointi kuuluvat nekin demokratiatutkimuksen piiriin.

Tämä artikkelisarja pohjaa Tampereen yliopiston Demokratiatutkimusverkoston keväällä 2022 järjestämään Studia Generalia -yleisöluentosarjaan, joka esittelee demokratiatutkimuksen monimuotoisuutta. Suomen- ja englanninkielisissä luennoissa työtään esittelevät eri tieteenalojen tutkijat, joita yhdistää demokratiatutkimus.

Alusta– ja Politiikasta-julkaisujen koordinoitu artikkelisarja tarjoaa näkökulmia demokratiatutkimukseen myös heille, jotka eivät luennoille ehtineet. Politiikasta-lehden osuuden juttusarjasta on toimittanut lehden päätoimittaja Mikko Poutanen.

Kylmä sota Ukrainan sodan taustalla

Putinin Ukrainan sota päätti kylmän sodan jälkeisen välirauhan Euroopassa, teki suurvaltasuhteet uudelleen ajankohtaisiksi ja myllersi eurooppalaisen turvallisuusrakenteen ja kansainvälisen politiikan.
Alusta– ja Politiikasta-julkaisujen koordinoitu artikkelisarja tarjoaa näkökulmia suurvaltasuhteiden nykytilaan ja avaa kylmän sodan aikaa ja lähihistoriaa nykytilanteen taustalla. Eri tieteenalojen tutkijat avaavat artikkeleissa nykytilannetta ja historiaa omaan tutkimukseensa ja asiantuntemukseensa nojaten. Artikkelisarja on valmisteltu ja julkaistaan yhteistyössä lehtien välillä.
Alusta ja Politiikasta ovat tutkijayhteisölähtöisiä, yhteiskuntatieteellistä ja myös muuta tutkimusta yleistajuistavia verkkojulkaisuja. Politiikasta-lehden osuuden juttusarjasta on toimittanut lehden päätoimittaja Mikko Poutanen.

Ukrainan sota

Helmikuussa 2022 alkanut Ukrainan sota on herättänyt suurissa yleisöissä tarvetta tutkimustiedolle, johon vastataan tämän aihetta yhteen vetävällä artikkelisarjalla. Sarja eroaa siten normaaleista Politiikasta-lehden juttusarjoista, että kyseessä ei ole ennalta määritelty sarja artikkeleita, vaan temaattisena koosteena, jotta Ukrainan sotaa ja sen vaikutuksia maailmanpolitiikkaan käsittelevät uusimmat artikkelit löytyvät helposti yhden sarjan alta. Sarjan rakenne on siis samankaltainen kuin aiemmin aloitetulla Korona-sarjalla.

Ukrainan sota vaikuttaa niin tutkijoiden kuin kansalaistenkin arkeen, vaikka Suomessa vaikutukset ovat välillisempiä kuin sotatoimialueella. Akuutissa kriisissä tiedonhalu helposti korostuu, varsinkin kun asiaan perehtyminen voi olla vaikeaa misinformaation keskellä. Tällöin tutkijoiden on luonnollista kirjoittaa aiheesta omaan asiantuntemukseensa nojaten.

Kriisiä on tärkeä päästä ymmärtämään, eikä se aina ole helpointa kriisin keskeltä. Tässä juttusarjassa suomalaiset tutkijat avaavat Ukrainan sotaa yleistajuisesti. Kriisiä koskevien tekstien kerääminen yhden temaattisen otsikon alle myös mahdollistaa myöhemmän analyysin siitä, miten kriisiin reagoitiin ja mitä siitä voidaan tutkimuksen kautta oppia.

Juttusarjaa toimittaa Politiikasta-lehden vastaava päätoimittaja Mikko Poutanen.

30 vuotta Neuvostoliiton hajoamisesta

Neuvostoliiton hajoamisesta on tänä vuonna kulunut 30 vuotta. Kalifornian yliopiston antropologian professorin Aleksei Yurchakin sanoin, ”kaikki oli ikuista, kunnes se ei enää ollutkaan”, kuten hän myöhäissosialismin paradokseja käsittelevän teoksen otsikossa kiteyttää. Neuvostoliiton hajoaminen on oiva esimerkki siitä, miten sosiaalista todellisuutta on mahdollista ’kuvitella’ toisin, ja miten nämä kuvitelmat voivat tietyissä tapauksissa myös realisoitua.

Juttusarja tarkastelee Neuvostoliittoa ja sen hajoamista useammasta näkökulmasta. Neuvostoaika on yleisesti tunnettu idän ja lännen välisestä ’rautaisesta esiripusta’ ja ’kylmästä sodasta’. Molemmat metaforat korostavat sosialistisen ja kapitalistisen maailman kahtiajakoa. Esiripun läpi tehtiin kuitenkin yhteistyötä, ja näin on perusteltua tarkastella myös Neuvostoliiton ja Länsi-Euroopan vuorovaikutusta sekä sen vaikutusta Neuvostoliiton elinkaareen. Myös itäisen Euroopan valtioiden sosialistista järjestelmää ’tervehdytettiin’ 1960-luvulta lähtien kapitalistisen järjestelmän oppien ja käytäntöjen avulla. Sivuvaikutuksena pidennettiin paradoksaalisesti sosialistisen järjestelmän elinikää.

Neuvostomenneisyyttä käytetään nyky-Venäjällä esimerkiksi nostalgian herättämiseen kansalaisten keskuudessa. Valtionjohto haikailee menneeseen  varsinkin kriisien yhteydessä tarjotakseen ’lievitystä’ arjen vastoinkäymisiin. Rakentaakseen uutta roolia kansainvälisellä kentällä Venäjä on kunnostautunut megatapahtumien järjestäjänä: 2000-luvulta lähtien Venäjällä on järjestetty enemmän kansainvälisiä tapahtumia kuin koskaan.

Entä kuinka relevantti ’Neuvostoliiton perinnön selitysmalli’ on sen tasavaltojen ja laajemmin itäisen Euroopan nykykehityksen selittäjänä? Itäisen Euroopan maat ovat viimeisten vuosikymmenien aikana pyrkineet toistuvasti eroon ’postsosialistisesta’ tai ’entisten neuvostotasavaltojen’ kehyksestä. Juttusarja kehottaa katsomaan tämän kehyksen ulkopuolelle myös alueella nykyisin käynnissä olevien konfliktien yhteydessä.

Aluevaalit politiikan uutena näyttämönä

Historialliset, Suomen ensimmäiset aluevaalit toimitettiin 23.1.2022. Uudenlainen vaali sekä useille äänioikeutetuille epäselväksi jäänyt vaalien merkitys ennakoivat matalaksi jäänyttä äänestysprosenttia ja keskustelua demokratian tilasta.

Maaliskuussa 2022 toimikautensa aloittavat aluevaltuustot päättävät muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, pelastustoimen palvelutasosta sekä hyvinvointialueen talousarviosta. Uusia hyvinvointialueita on 21. Poikkeuksen hyvinvointialueista muodostaa Helsingin kaupunki.

Tämä neljän artikkelin juttusarja tarkastelee aluevaaleja muun muassa vaaliohjelmien ja äänestyskäyttäytymisen näkökulmista. Sarjan artikkelien kirjoittajiin lukeutuvat Sami Borg, Josefina Sipinen, Theodora Helimäki, Juha Ylisalo, Kimmo Makkonen ja Marikki Pitkänen sekä Claus Stolpe (ruotsiksi).

Kansainvälinen yhteisö, ihmisoikeudet ja Yhdistyneet kansakunnat – Tarja Sepän juhlajulkaisusarja

Rauhan ja konfliktin tutkimuksen lehtorin Tarja Sepän eläkkeelle siirtymisen kunniaksi ja akateemisen uran juhlistamiseksi hänen kollegansa ja opiskelijansa ovat koonneet Kansainvälinen yhteisö, ihmisoikeudet ja Yhdistyneet kansakunnat -juhlajulkaisusarjan.

Tarja Sepän akateeminen ura alkoi silloiselta Tampereen rauhan- ja konfliktin tutkimuksen laitokselta (TAPRI). Valtaosan työurastaan Tarja Seppä toimi politiikan tutkimuksen laitoksella ja sittemmin politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmassa tuntiopettajana ja lehtorina. Erittäin pidettynä akateemisena opettajana Sepällä oli päävastuu kansainvälisen politiikan aine- ja kandidaatin vaiheen opiskelijoista aina 1980-luvun lopulta pitkälle 2000-luvulle.

Opetustyön ohessa hän toimi politiikan tutkimuksen opetuskoordinaattorina, aluksi epävirallisesti ja myöhemmin virallisesti. Tässä roolissa hän kehitti ja kokeili erilaisia opetusmenetelmiä ja opetuksen palautemekanismeja, toimi tiedekuntatasolla luoden yhteistyötä ja koordinaatiota tutkinto-ohjelmien opetuksen välille ja oli keskeisenä henkilönä luomassa yhteistyömekanismeja henkilökunnan ja opiskelijoiden välille.

Kun suurimmat opetus- ja hallintovelvollisuudet viime vuosina ovat hieman hellittäneet, Tarja on päässyt keskittymään suurimpiin tutkimuksellisiin kiinnostuksen aiheisiinsa, kansainvälisen yhteisön dynamiikkaan, ihmisoikeuksiin ja Yhdistyneiden kansakuntien toimintaan. Tätä aihepiiriä koskeva perusteellinen väitöskirja valmistui 2019, josta Seppä sai Tampereen yliopiston väitöskirjapalkinnon. Eläköitymisestä huolimatta Tarja Sepän tutkimustyö jatkuu kansainvälistä yhteisöä koskevien teemojen parissa. Myös tämän juhlajulkaisusarjan kirjoitukset liittyvät kansainvälistä yhteisöä, ihmisoikeuksia ja Yhdistyneitä kansakuntia koskeviin teemoihin. Kirjoitukset esitettiin juhlaseminaarissa 25.1.2021. Näiden kirjoitusten lisäksi seminaarissa esiintyi kansainvälisen politiikan emeritusprofessori Vilho Harle.

Äänestäjät ja ehdokkaat politiikan ilmastonmuutoksessa

Politiikan toimintaympäristö on talouden globaalin rakennemuutoksen ja kulttuurisotien temmellyksessä käymistilassa, mikä ilmenee puolueiden, ehdokkaiden ja äänestäjien jatkuvana liikkeenä. Politiikan vanhat ja uudet jakolinjat menevät limittäin ja lomittain sekä puolueiden ohjelmissa ja ehdokkaiden kannanotoissa, että äänestäjien arvoissa, identiteeteissä ja asenteissa.

Politiikka ei jäsenny enää perinteiseksi nelikentäksi, jossa vasemmisto–oikeisto-ulottuvuus muodostaa yhden, ja sosiokulttuurinen konservatiivi–liberaali-ulottuvuus toisen jakolinjan. Äänestäjille vaaleissa avautuva valintatilanne muistuttaa pikemminkin irtokarkkihyllykköä, josta voi yhdistellä itselleen sopivan kokonaisuuden.

Vielä 2000-luvun alkupuolella politiikkaa katsottiin vaivaavan liiallinen keskihakuisuus ja vaihtoehdottomuus: kaikki puolueet tavoittelivat samoja äänestäjäryhmiä ja niiden ohjelmat muistuttivat toisiaan. Nykyanalyyseissa ongelmaksi nähdään päinvastoin voimakas eriytyminen. Politiikassa onkin havaittavissa polarisaatiota, mutta jakolinjojen sekoittumisen takia se on moninapaista eikä siten välttämättä pelkästään repivää ja pattitilanteisiin johtavaa. Äänestäjien ja puolueiden näkemykset ovat monihaaraisia, joten eri asiakysymyksissä voi löytyä myös yllättäviä yhtymäkohtia, intersektioita.

Tässä juttusarjassa tarkastellaan edellä mainittuja kehityskulkuja, joita kuvataan vuoden 2019 eduskuntavaalitutkimuksen mukaisesti yleiskäsitteellä politiikan ilmastonmuutos. Sarjan artikkelit pohjautuvat oikeusministeriön julkaisemiin tutkimuksiin äänestäjistä  ja ehdokkaista. Näiden rinnalla kirjoittajat käsittelevät artikkeleissaan ajankohtaisia kysymyksiä ja hyödyntävät laajasti erilaisia aineistoja.

Sarjan ovat toimittaneet Politiikasta-lehden vastaava päätoimittaja Mikko Poutanen ja Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass.

Gender-ideologia

Juttusarjassa käsitellään viimeisen kymmenen vuoden aikana maailmalla voimistunutta, poliittista liikehdintää, joka vastustaa gender-ideologiaksi kutsumaansa kuvitteellista uhkaa. Gender tarkoittaa tässä yhteydessä sukupuolta, niin sanottua sosiaalista sukupuoliroolia tai sukupuoli-identiteettiä, kun taas ideologialla liikkeen kannattajat tarkoittavat sivilisaation tai kansakunnan perusarvojen tuhoamiseen tähtäävää poliittista propagandaa.

Sarja sisältää yhteensä kolme artikkelia.

Juttusarjan on toimittanut Politiikasta-lehden vastaava päätoimittaja Mikko Poutanen ja Politiikasta-toimituskunnan jäsen, Suomen Akatemian tutkijatohtori Julian Honkasalo.

Sosiaalinen media ja politiikka

Juttusarja sisältää yhteensä viisi artikkelia ja mukaan on tarkoituksella valittu sellaisia kirjoituksia, jotka kuvaavat laajalti sosiaalisen median ja politiikan suhdetta. Politiikka käsitteenä on näin ollen ymmärretty laaja-alaisena, myös parlamentaarisen politiikan ulkopuolisena poliittisena osallistumisena.

Juttusarjan on toimittanut Politiikasta-toimituskunnan jäsen, dosentti Arttu Saarinen.

Korona-sarja

Kesäkuussa 2020 käynnistynyt Korona-sarja eroaa siten normaaleista Politiikasta-lehden juttusarjoista, että kyseessä ei ole tiukasti määritelty aihepiiri. Korona-sarjan ideana on toimia temaattisena koosteena, jotta koronaviruspandemian maailmanpolitiikkaa ja yhteiskuntaa käsittelevät artikkelit löytyvät helposti yhden sarjan alta.

COVID-19 on tullut lähelle niin tutkijoita kuin tavallisia kansalaisiakin, ja sen vaikutukset ovat läpäisseet niin kansainvälistä yhteisöä kuin suomalaistan yhteiskuntaakin. Voitaneen puhua monella eri tasolla vaikuttavasta kriisistä. Näkökulmat poikkeuslakeihin, yksilöoikeuksien rajaukseen, yhteiskunnalliseen varautumiseen ja resilienssiin, kansantalouden tai jopa euro-alueen tulevaisuuteen sekä presidentin ja pääministerin välisiin valtasuhteisiin ovat kaikki, monien muiden ohella, muuttuneet viimeisten kuukausien aikana merkittävästi.

Kriisiä on tärkeä päästä ymmärtämään, eikä se aina ole helpointa kriisin keskeltä. Tässä juttusarjassa suomalaiset tutkijat kuitenkin avaavat tilannetta yleistajuisesti. Kriisiä koskevien tekstien kerääminen yhden temaattisen otsikon alle myös mahdollistaa myöhemmän analyysin siitä, miten kriisiin reagoitiin ja mitä siitä voidaan tutkimuksen kautta oppia. Tiedon kautta kriisi järjestyy eri lailla, ja myös mahdollisuudet hahmottaa laajemmin miten tästä jatketaan – kansallisesti ja kansainvälisesti – aukeavat lukijoille.

Juttusarjaa toimittaa Politiikasta-lehden vastaava päätoimittaja Mikko Poutanen.

Rajaton ja rajallinen Eurooppa

Tässä artikkelisarjassa tarkastellaan kriittisesti ja monipuolisesti Eurooppaa, sitä millaista tarinaa Eurooppa haluaa itsestään kertoa, ja Euroopan unionin uutta strategiaa. Sarjan kirjoittajat työskentelevät Helsingin yliopistossa Erik Castrén -instituutissa sekä Eurooppalaisen oikeuden, identiteetin ja historian tutkimuksen huippuyksikön alaprojektissa Migration and the narratives of Europe as an “Area of freedom, security and justice” (SA rahoituspäätös 312431). Voit lukea huippuyksiköstä ja sen tutkimuksesta lisää osoitteessa www.eurostorie.org.

Sisällissodasta suomettumiseen – Suomen historian katvealueet

Suomen historiassa on tutkimuksellisia katvealueita, joita on alettu tarkastella tarkemmin vasta viime vuosina. Osa aiheista on poliittisesti herkkiä, mikä vaikeuttaa niiden käsittelyä.

Historioitsijasukupolvien näkökulmissa voi olla merkittäviäkin eroja, jotka tarjoavat eri näkymiä Suomen historian vaiheisiin. Uudet näkökulmat muuttavat aiempia käsityksiä ja tarkentavat ymmärrystämme menneisyydestämme, ja siten myös tulevasta.

Juttusarjassa pureudutaan vähemmälle huomiolle jääneisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin historioitsijoiden näkökulmasta. Juttusarjan taustalla on Väinö Tannerin säätiön järjestämä seminaari Sisällissodasta suomettumiseen – Suomen historian katvealueet Helsingin keskustakirjasto Oodissa 12.3.2020. Seminaarin tallenteet löytyvät löytyvät Väinö Tannerin säätiön –Youtube-kanavalta.

Juttusarjan on toimittanut Politiikasta-lehden vastaava päätoimittaja Mikko Poutanen.

Uskonto ja politiikka

Uskonto ja politiikka -juttusarja luotaa uskonnollisiksi määriteltävien kysymysten näkymistä yhteiskunnallisissa tapahtumissa ja ilmiöissä. Juttusarjan toimittaa Politiikasta-toimituskunnan jäsen, YTT Talvikki Ahonen.

Solidaarisuus

Kun Berliinin muurin kaatumisesta tuli täyteen kolmekymmentä vuotta, osana samaa prosessia muistellaan myös Puolan solidaarisuusliikkeen aikaansaamaa yhteiskunnallista muutosta Solidaarisuus-juttusarjassa.

Solidaarisuus yhteiskunnallisena prosessina ja voimavarana on noussut Euroopassa ja muualla ajankohtaiseksi monella tasolla. Solidaarisuudesta puhutaan esimerkiksi talouden, sosiaalipolitiikan ja hyvinvointiyhteiskunnan yhteydessä, se on tavalla tai toisella läsnä sekä maahanmuuttopolitiikassa että siihen liittyvässä kansalaisaktivismissa.

Solidaarisuus-juttusarja tarkastelee näitä teemoja tarkemmin. Sarjan ovat toimittaneet Sigrid Kaasik-Krogerus ja Mikko Poutanen.

Politiikasta-Akatemia

Suomen Akatemia on merkittävä tutkimuksen rahoittaja Suomessa. Politiikasta-Akatemia-sarjassa esitellään ja seurataan Suomen Akatemian rahoittamia tuoreita tutkimushankkeita. Millaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä niissä tutkitaan?

Haasteita hallituksesta

Haasteita hallituksesta -juttusarjassa arvioidaan keväällä 2019, millaisia tavoitteita Juha Sipilän hallitus asetti eri politiikkasektoreilla, miten kyseiset tavoitteet saavutettiin, mikä edisti tai haittasi niiden saavuttamista ja mitä tavoitteiden toteutumisesta tai toteutumatta jäämisestä seuraa.

Sarjan ovat toimittaneet Hanna Wass ja Juha Ylisalo.

Puolueet eilen, tänään ja tulevaisuudessa

Puolueet eilen, tänään ja tulevaisuudessa on toimituskuntalaisemme Jenni Karimäen toimittama juttusarja, jossa keskitytään puolueisiin ja pohditaan, miten ne ovat mukautuneet yhteiskunnan muutoksiin ja millaiselta näyttää niiden tulevaisuus.

Ratkaisuja vaalikaudet ylittävään politiikkaan

Ratkaisuja vaalikaudet ylittävään politiikkaan -sarja pohjaa PALO-tutkimushankkeen vuoden 2019 studia generalia -luentosarjan luentoihin. Niissä keskitytään vaalikaudet ylittävään politiikkaan ja kansalaisvaikuttamiseen.

Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa (Participation in Long-Term Decision-Making, PALO) on Turun ja Tampereen yliopistojen, Åbo Akademin ja Luonnonvarakeskuksen monitieteinen hanke, jossa tutkitaan lyhytjänteisyyden ongelmaa julkisessa päätöksenteossa ja hallinnossa. Hankkeessa kehitetään pitkän aikavälin vaikutukset ja tulevat sukupolvet huomioonottavia kansalaisosallistumisen ja julkisen päätöksenteon käytäntöjä. Tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto.

Kun tutkija kohtaa vihaa

Monet tutkijat joutuvat kohtaamaan vihamielistä tai painostavaa palautetta tutkimuksensa tai yhteiskunnallisen vaikuttamisensa seurauksena. Tämä osaltaan kaventaa tutkijoiden sananvapautta ja voi pahimmillaan johtaa itsesensuuriin. Esimerkiksi Venäjä-tutkimuksen, maahanmuuttotutkimuksen, ravitsemustieteen ja sukupuolentutkimuksen piirissä toimivat tutkijat ovat erityisen alttiita vihamieliselle palautteelle. Tässä juttusarjassa pureudutaan tutkijoiden kohtaamaan vihaan eri näkökulmista. Aiheesta keskusteltiin Tieteen päivien paneelissa ”Kun tutkija kohtaa vihaa” keskiviikkona 9.1.2019.

Juttusarja on osa Siitä viis -hanketta, joka analysoi tutkijoihin ja asiantuntijoihin kohdistuvaa kommentointia, vihapuhetta, painostusta ja uhkailua tieteen ja taiteen keinoin.

Miksi maailma on niin vaikea pelastaa?

Kirjoitussarjassa tarkastellaan keskeisiä globaaleja ongelmia ja niiden ratkaisemisen tiellä olevia esteitä. Sarjan seitsemän kirjoituksen aiheina ovat muun muassa ilmastonmuutos, energiajärjestelmä, luonnon monimuotoisuus, asevarustelu, eriarvoisuus ja ruoantuotanto.

Loppuvuoden 2018 sarjan ovat toimittaneet toimituskuntamme Emma Hakala ja Leena Malkki, ja se on tuotettu yhteistyössä BIOS-tutkimusyksikön kanssa.

Näkökulmia kulttuuriperintöön

Kulttuuriperintö on ollut vuonna 2018 erityisen paljon esillä, sillä Euroopan unioni on nimennyt vuoden Kulttuuriperinnön teemavuodeksi.

Mutta mikä on kulttuuriperintö? Vaikka käsite vaikuttaa selkeältä, tyhjentävän vastauksen löytäminen voi osoittautua haasteelliseksi.

Näkökulmia kulttuuriperintöön -sarjan tekstit kertovat moninaisesta ja muuttuvasta eritasoisesta kulttuuriperinnöstä, sen arkisuudesta, ristiriidoista ja siihen liittyvistä valtasuhteista. Sarjan on koordinoinut Jyväskylän yliopiston EUROHERIT-tutkimushanke.

Euroopan muuttuvat kertomukset

Syksyn 2018 kirjoitussarjassa pureudutaan Euroopan muuttuviin kertomuksiin keskeisten eurooppalaisten aatteiden ja ajattelijoiden johdolla. Miltä Eurooppa näyttää, kun sitä tarkastellaan poliittisten instituutioiden sijaan oikeushistorian, filosofian tai antropologian näkökulmasta?

Kirjoittajat työskentelevät Suomen Akatemian uudessa huippuyksikössä Law, Identity and the European Narratives.

Nuoret ja kestävän tulevaisuuden avaimet

29.10.–2.11.2018 vietetään oppilaitosten politiikkaviikkoa. Politiikasta-lehdessä juhlistamme viikkoa juttusarjalla nuorten poliittisesta osallistumisesta ja kestävästä kehityksestä. Juttusarjassa pohditaan nuorten osallistumismahdollisuuksien parantamista nyt ja tulevaisuudessa.

Juttusarja on tehty yhteistyössä ALL-YOUTH – Kaikki nuoret haluavat määrätä elämästään -tutkimushankkeen kanssa. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto.

Kansainvälinen yhteisö ja ilmastonmuutoksen hallinta

Elo-syyskuussa 2018 kansainvälisen politiikan yliopistonlehtorin Eero Palmujoen 60-vuotispäivän ja akateemisen uran juhlistamiseksi hänen kollegansa, opiskelijansa ja ystävänsä ovat koonneet Kansainvälinen yhteisö ja ilmastonmuutoksen hallinta -juhlajulkaisusarjan.

Viime vuosina Palmujoki on paneutunut kansainväliseen ilmastopolitiikkaan ja ilmastonmuutoksen hallinnan mahdollisuuteen. Myös tämä juhlajulkaisu keskittyy tähän oman aikamme kenties merkittävimpään ihmiskuntapoliittiseen kysymykseen.

Talous tieteenä ja politiikkana

Talousteoriakeskustelut ovat olleet viime vuosina alttiita konflikteille. Keskustelua on käyty erityisesti taloustiedon etiikasta ja politiikasta. Politiikka-lehden numerossa 1/2018 julkaistiin symposiumi poliittisesta taloudesta ja talousteorian poliittisuudesta. Keskustelu jatkui 22.5.2018 Tiedekulmassa, missä tutkijat käsittelivät aihetta eri näkökulmista. Tässä juttusarjassa julkaistaan kuusi artikkelia tilaisuuden puheenvuorojen pohjalta.

Kentän laidalta

Kentän laidalta -kirjoitussarja tuo kesällä 2018 esille urheilun ja poliittisen välisiä suhteita ja tarjoaa tutkittua tietoa, analyyttisia näkökulmia ja hyvin perusteltua jälkipuintia urheiluun eri yhteiskuntatieteellisistä vinkkeleistä.

Demokratian haasteet

Syksyn 2017 kirjoitussarjassa eri alojen tutkijat käsittelevät demokratiaa – erityisesti liberaalia, edustuksellista demokratiaa – ja sen ongelmia sekä väitteitä post-demokratiaan luisumisesta. Kirjoitussarjan painopiste on nykypäivässä, mutta demokratian ongelmia saatetaan punnita myös historiallisesta näkökulmasta katsoen.

Euroopan keskellä, Euroopan reunalla

Euroopan keskellä, Euroopan reunalla -sarjassa käsitellään maita, jotka maantieteellisesti sijoittuvat Euroopan mantereen keskelle, ja jotka ennen itsenäistymistään olivat olleet osana Itävalta-Unkarin, Osmanien, Venäjän tai Saksan imperiumeja, ja jotka sittemmin kylmän sodan aikana kuuluivat rautaesiripun takana olleeseen poliittiseen itäleiriin.

Katse rajaan ja yli rajojen

Katse rajaan ja yli rajojen on vuoden 2018 aikana julkaistava kirjoitussarja, jossa GLASE-hankkeen tutkijat avaavat näkökulmia globaaliin turvallisuuteen, rajoihin, maahanmuutto- ja integraatiopolitiikkaan, yhteiskunnan eheyteen ja hyvinvointivaltioon.

Viro100

Viron satavuotista itsenäisyyttä juhlittiin helmikuussa 2018 viiden kirjoituksen voimin. Kirjoitukset käsittelivät työperäistä matkustamista ja virolaisia Suomen vähemmistönä, Viron ulkopolitiikkaa, Viron ja Suomen mietteitä pohjoismaisuudesta sekä tietoyhteiskunnan kehitystä. Sarja korosti rajat ylittävää toimintaa ja päivittäistä yhteistyötä.

Presidentti Koivisto ja käänteiden vuodet

Mauno Koiviston poliittista perintöä tarkastelevassa Politiikasta-juttusarjassa pureudutaan Suomen tasavallan yhdeksännen presidentin käännekohtiin Suomen ulkopolitiikan ja kansainvälisen aseman näkökulmasta. Se  keskittyy erityisesti kylmän sodan päättymisen murrokseen sekä tähän liittyviin ulkopolitiikan erityiskysymyksiin, tapahtumiin ja päätöksiin, joita on tutkittu laajasti Suomen akatemian rahoittamassa ReImag-tutkimushankkeessa Helsingin, Turun ja Tampereen yliopistoissa.

Kuva: Bundesarchiv, Bild 183-1987-0930-045 / Hiekel, Matthias (CC-BY-SA 3.0)

Politiikan tutkijan vuodet

Valtio-opin tutkimus Suomessa lähti kunnolla liikkeelle sodan jälkeen, kun nuori tutkijasukupolvi väitteli tohtoriksi ja useita merkittäviä teoksia julkaistiin. Vuosikymmenten aikana tutkijuus ja julkaisukäytännöt ovat olleet jatkuvassa muutoksessa tiedeyhteisön kehittyessä vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa. Millaista oli politiikan tutkijan työ ennen ja miltä se näyttää 2010-luvulla? Aiheesta keskusteltiin Politiikasta-lehden järjestämässä keskustelutilaisuudessa Politiikan tutkimuksen päivillä Jyväskylässä maaliskuussa 2017.

Eduskunta tutkimuskohteena

Politiikka-lehdessä 4/2017 pureudutaan eduskunnan käytäntöihin ja perinteisiin tutkimuskohteena. Tässä sarjassa julkaistaan kansanedustaja Anna Kontulan puheenvuoro, jossa nostetaan esiin haastattelujen ja etnografian merkitys eduskuntatyön tulkinnassa. Päätoimittaja, tutkijatohtori Johanna Vuorelma kommentoi Kontulan puheenvuoroa. Sarjassa julkaistaan myös Jenni Rinteen ja Hanna Wassin pääkirjoitus, jossa käsitellään tutkimusta representaationa.

Uskonto terrorismin selittäjänä

Terrorismin syistä on käyty viime vuosina vilkasta keskustelua. Kaikista eniten on puhuttanut terrorismin suhde uskontoihin – ja aivan erityisesti islamiin. Johtuuko terrorismi siitä, että jokin uskonto kiihottaa siihen? Vai ovatko väkivallan juuret aivan muualla ja uskonnollinen puhe vain pintakuorrutus, jolla toimintaa pyritään oikeuttamaan? Tässä kirjoitussarjassa Leena Malkki, Antti Paronen, Teemu Tammikko ja Hannu Juusola pohtivat uskonnon ja terrorismin suhdetta eri näkökulmista.

Eduskunta tutkimuskohteena

Politiikka-lehdessä 4/2017 pureudutaan eduskunnan käytäntöihin ja perinteisiin tutkimuskohteena. Tässä sarjassa julkaistaan kansanedustaja Anna Kontulan puheenvuoro, jossa nostetaan esiin haastattelujen ja etnografian merkitys eduskuntatyön tulkinnassa. Päätoimittaja, tutkijatohtori Johanna Vuorelma kommentoi Kontulan puheenvuoroa. Sarjassa julkaistaan myös Jenni Rinteen ja Hanna Wassin pääkirjoitus, jossa käsitellään tutkimusta representaationa.

Avauksia ulkopolitiikkaan

Avauksia ulkopolitiikkaan on Kansainvälisten suhteiden tutkimuksen seuran (KATSE) ja Politiikasta-lehden artikkelisarja, jossa käsitellään ulkopolitiikan teemoja. Toivomme rohkeita, analyyttisia ja virkistäviä avauksia suomalaiseen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen keskusteluun. Avauksia ulkopolitiikkaan -sarjassa julkaisemme artikkeleita, jotka tarjoavat kiinnostavia näkökulmia aiheeseen.

Yliopistokevät 2016

Kirjoitussarjassa puheenvuoronsa yliopiston tilasta esittävät Ritva Engeström, Antti Hautamäki, Jaakko Hämeen-Anttila ja Eva-Liisa Raekallio. Kirjoitusten tarkoitus on herättää keskustelua vaihtoehdoista suomalaiselle tiedepolitiikalle, jota toteutetaan lyhytnäköisesti ja yksisilmäisesti elinkeinoelämän, vientijargonin ja talouden kasvu-uskon ehdoilla. Sarjan ovat koonneet Vesa Oittinen ja Sanna Turoma.

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut elit tellus, luctus nec ullamcorper mattis, pulvinar dapibus leo.

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut elit tellus, luctus nec ullamcorper mattis, pulvinar dapibus leo.