Kansainvälisen muuttoliikkeen epävakaudet Venäjällä

Lukuaika: 6 min. 

Venäjän ja sitä ympäröivien alueiden muuttoliikkeet ja liikkujat sekä heihin vaikuttavat poliittiset ja yhteiskunnalliset kehityskulut ovat monimuotoisia ja ansaitsevat nykyistä tarkempaa huomiota.

Suomessa Venäjään liittyvistä kansainvälisistä muuttoliikkeistä puhutaan yleensä uhkakuvina. Viimeksi uhkaa herätti turvapaikanhakijaliikenne Pohjois-Venäjän kautta Norjan ja Suomen pohjoisimmille rajoille. 1990-luvun alussa pelättiin Neuvostoliiton hajoamisen mahdollisia seurauksia.

Naapurimme Venäjä on yksi maailman vilkkaimmista muuttoliikemaista. Venäjän ja sitä ympäröivien alueiden muuttoliikkeet ja liikkujat sekä heihin vaikuttavat poliittiset ja yhteiskunnalliset kehityskulut ovat monimuotoisia ja ansaitsevat nykyistä tarkempaa huomiota.

Kehityskulkujen vaikutuksia oli nähtävillä talvella 2015–2016 Pohjois-Venäjän kautta Suomeen suuntautuneen turvapaikkaliikenteen taustalla, jota tarkastelemme tutkimuksessamme. Reittiä käyttäneiden turvapaikanhakijoiden kuulustelu- ja puhuttelupöytäkirjojen perusteella lähes neljäsosa heistä oli asunut Venäjällä, jotkut jopa yli 20 vuotta.

Vuoteen 2025 ulottuva Venäjän muuttoliikepolitiikan periaateohjelma pyrkii näkemään maahanmuuttajat positiivisena resurssina maan kehitykselle sekä edistämään tiettyjen ryhmien maahanmuuttoa (koulutetut, ammattilaiset, yrittäjät).

Ohjelmatason pyrkimykset ovat kuitenkin kaukana tämän päivän muuttoliikkeiden arjesta. Viimeaikaiset säännösten ja niiden toimeenpanon muutokset ovat aiheuttaneet lähinnä kiristyksiä suurille työperäisen maahanmuuton ryhmille. Myös vaihtelevat viranomaiskäytännöt ja yhteiskunnallinen ilmapiiri eriarvoistavat maahanmuuttajia voimakkaasti, ja he kohtaavat laajasti rasismia.

Työperäinen maahanmuutto ja Euraasian integraatio

Työperäinen maahanmuutto Venäjälle ja Euraasian yhdentymiskehitys ovat tärkeitä muuttoliikkeiden viitekehyksiä Venäjällä. Suurin osa Venäjän työmarkkinoille saapuvista maahanmuuttajista tulee Euraasian talousunionin maista sekä useista Keski-Aasian ja Etelä-Kaukasian itsenäistyneistä tasavalloista eli IVY-maista.

Pyrkimys alueelliseen integraatioon näkyy Venäjällä myös maahanmuuton sääntelyssä. Euraasian talousunionin kansalaiset voivat liikkua ilman viisumia eivätkä he tarvitse työlupaa. IVY-maista Tadžikistanin, Uzbekistanin, Azerbaidžanin, Ukrainan ja Moldovan kansalaiset voivat liikkua Venäjälle myös ilman viisumia, mutta he tarvitsevat työlisenssin eli patentin.

Työlisenssin hankkiminen vaadittuine todistuksineen on hankalaa. Se on tehtävä kuukauden määräajassa maahan saapumisesta. Hankkiminen on myös kallistunut huomattavasti sen jälkeen, kun työlisenssi laajeni käytettäväksi kaikkien työantajien palveluksessa tehtävään työhön vuonna 2015.

Venäjälle suuntautuva muuttoliike on taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti tärkeää Euraasian talousunionin ja IVY-maiden piirissä.

Tämä kevyeksi työluvaksi tarkoitettu dokumentti ei ole siirtänyt sen piiriin ajateltuja maahanmuuttajia harmaan talouden alueelta virallisille työmarkkinoille. Suurin osa heistä työskentelee maassa vieläkin ilman lupaa. Muiden maiden kansalaiset tarvitsevat viisumin, työluvan ja – kuten muutkin – asuinpaikan rekisteröinnin.

Venäjälle suuntautuva muuttoliike on taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti tärkeää Euraasian talousunionin ja IVY-maiden piirissä. Venäjällä 2000-luvun suotuisa talouskehitys, maahanmuuttajien selvästi alempi palkkataso ja vierastyöläisille suhteellisen avoimet työmarkkinat ovat pitäneet yritysten työvoimakulut verrattain alhaisina.

Maahanmuuttajien lähettämät rahalähetykset ovat auttaneet useita taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien kanssa kamppailevia lähtömaita pitämään yllä yhteiskunnallista vakautta. Työmarkkinat Venäjällä ovat vetäneet nuoria työikäisiä pois lähes olemattomista työ- ja tulevaisuuden näkymistä, ja rahalähetykset ovat olleet huomattava apu jopa kokonaisille kansantalouksille.

Venäjän yskivä talouskehitys ja muuttoliikkeen sääntelyn kiristykset

Viime vuosien hidastuneen talouskehityksen ja ruplan heilahtelun ohella kiristykset Venäjän maahanmuuttopolitiikassa ovat epävakauttaneet tilannetta. Tulevaisuudenkaan talouskehitys ei näytä kovin positiiviselta, mutta maahanmuuttajien venäläisiä selvästi pienemmät palkat ja Venäjän työikäisen väestön vaje pitävät yllä ulkomaisen työvoiman tarvetta maan työmarkkinoilla.

Maahanmuuttajien venäläisiä selvästi pienemmät palkat ja Venäjän työikäisen väestön vaje pitävät yllä ulkomaisen työvoiman tarvetta maan työmarkkinoilla.

Samaan aikaan maahantuloa koskevien säännösten kiristykset ovat johtaneet tuhansiin ja taas tuhansiin maastakarkotuksiin ja maahantulokieltoihin. Karkotukset annetaan paikan päällä, mutta maahantulokielloista asianosaiset saavat tiedon usein vasta yrittäessään palata takaisin Venäjälle. Perusteena ovat viranomaisten kirjaamat rikkeet eri rekistereihin, kuten määräaikaisen oleskeluluvan ylitys, punaisia valoja päin kävely tai pieni ylinopeus.

Maahanmuuttajien tilanne Venäjällä tai Euraasian integraation vaikutus muuttoliikkeisiin eivät ole vielä kovin vakaalla pohjalla. Maahantulokieltojen perumisesta on jouduttu neuvottelemaan esimerkiksi Venäjän ja Armenian viranomaisten välillä.

Nämä työperäisen muuttoliikkeen epävakaudet eivät kuitenkaan näkyneet vielä 2015–2016 Pohjois-Venäjän kautta Suomeen suuntautuneessa turvapaikanhakijaliikenteessä. Siinä heijastuivat sen sijaan Venäjälle niin sanotuista kolmansista maista tulleiden maahanmuuttajaryhmien hankaluudet.

Laillisen statuksen puute usein ongelma

Töihin tulevien lisäksi laillisen statuksen hankkiminen ja ylläpitäminen ei ole helppoa muillekaan maahanmuuttajille. Esimerkkinä ovat Afganistanista tulleet maahanmuuttajat, jotka eivät verrattain suuresta määrästään huolimatta kuulu Venäjän muuttoliikekeskustelun keskiöön.

Afgaanien taustat ja tilanteet Venäjällä vaihtelevat. Osa heistä on muuttanut maahan opiskelemaan tai töihin jo Neuvostoliiton aikana. Osa on muuttanut Venäjälle Afganistanin sodan jälkeen tai myöhemmin, kun valta Afganistanissa vaihtui ja konservatiivinen poliittinen islam on kiristänyt otettaan. Diasporan lukumääräksi on arvioitu 100 000–150 000.

Afganistanista maahan muuttaneiden tilanteeseen, turvapaikan hakemisen monimutkaisuuteen, hitauteen ja viranomaiskäytäntöihin kiinnitettiin huomiota Venäjällä tutkimuksessa jo vuonna 2004. Virallisissa tilastoissa Venäjällä oleskelevien afgaanien määrät ovat edelleen huomattavan pienet.

Pakolaisstatuksen saaminen Venäjällä on käytännössä erittäin tiukkaa.

Vaikka osa heistä on tullut maahan selvästikin pakolaisina, pakolaisstatuksen saaminen Venäjällä on käytännössä erittäin tiukkaa. Vuoden 2017 alussa koko maassa oli virallisen tilastopalvelun mukaan 598 pakolaista. Heistä Afganistanista tulleita oli 292.

Turvapaikan voi hakea ja saada Venäjällä myös määräaikaisena. Väliaikainen status on uusittava tietyin väliajoin ja uusimisen lopputulos on usein ennakoimaton. Vuoden 2017 alussa 228 392 henkilöllä oli niin sanottu tilapäinen turvapaikka. Tilastoa kuitenkin kasvattavat vuoden 2014 jälkeen Ukrainasta tulleet väliaikaista suojelua saavat maanmiehet.

Afgaaneja tilastossa oli vuoden 2017 alussa 417. Muita, eri maahantuloperusteilla rekisteröityjä Afganistanista tulleita maahanmuuttajia oli vuonna 2017 vajaat 9 700.

Toivottomuus ja kova venäläinen yhteiskunta

Tarkastelemme tutkimuksessamme Venäjältä ja Venäjän kautta talvella 2015–2016 tulleiden turvapaikanhakijoiden kertomuksia Venäjästä ja Venäjältä lähdön syistä. Afganistanilaistaustaiset olivat vahvasti edustettuna aineistossa: heitä oli 422 eli reilu kolmasosa.

Yksi tärkeimmistä syistä lähteä Venäjältä oli statuksen laillistaminen vaikeus tai laillisen statuksen menettäminen jossain vaiheessa Venäjällä oleskelua. Seurauksina olivat monenlaiset ongelmat asunto- ja työmarkkinoilla sekä peruspalveluissa, kuten lasten koulutuksessa ja terveyspalveluissa.

Vaikeuksista huolimatta elämää oli kuitenkin pyritty rakentamaan Venäjällä. Paluuta koti- tai lähtömaahan ei nähty mahdolliseksi. Pelkona oli päätyminen keskelle konfliktia tai ääriliikkeiden ja -ajattelun tuottaman väkivallan kohteeksi. Vastaavanlaisia kokemuksia oli myös useista Afrikan maista Venäjälle muuttaneilla, joita liittyi Venäjän kautta Suomeen suuntautuneelle reitille myös.

Afganistanilaisista turvapaikanhakijoista yli kolme neljäsosaa oli liikkeellä yhdessä yhden tai usean perheenjäsenen kanssa, ja perheitä koskevat kokemukset lasten hankalasta asemasta ja tulevaisuuden toivottomuudesta Venäjällä nousivat esiin.

Laillisen statuksen ongelmat heijastuivat myös koulu- tai opiskelupaikan saamiseen. Kuitenkin paluu ”kotimaahan” koettiin vaaralliseksi, sillä useat nuoret eivät olleet koskaan käyneetkään Afganistanissa. Pelkona oli myös, että afganistanilainen yhteiskunta ei hyväksyisi nuorten ”länsimaista” elämäntapaa eikä mahdollistaisi varsinkaan tyttöjen opiskelua.

Venäjällä ihmisten ja viranomaisten asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat koventuneet.

Venäjällä ihmisten ja viranomaisten asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat koventuneet. Rasistinen ilmapiiri ja kadulla maahanmuuttajia käytännössä rahastavat poliisit lupatarkastuksineen ovat maahanmuuttajien arkipäivää.

Viranomaisten, erityisesti poliisin, toiminta nousee Venäjä-kertomuksissa yhdeksi keskeiseksi arjen turvattomuuden lähteeksi epämääräisen statuksen, työmarkkina-aseman sekä perheen tulevaisuuden lisäksi. Nämä rajoittavat halua ja mahdollisuutta käyttää kaupunkitilaa ulkona liikkumiseen, kaupassa ja työssä käymiseen sekä vaikkapa harrastuksiin.

Usein kyse on laittomasta korruptiosta ja rahastamisesta. Maahanmuuttajat kokevat, että niin viranomaisten uhkailuissa kuin ihmisten rasistisissa hyökkäyksissä on usein kyse ihon väristä. Väliä ei ole sillä, onko henkilö maahanmuuttaja, onko hänellä laillinen oikeus olla maassa tai onko hän jopa Venäjän kansalainen.

Käytännön syrjintä ilmenee esimerkiksi venäläisyyttä toistavassa mainonnassa, jossa asuntoja vuokrataan ”vain slaaveille”.

Venäjän kansainvälisten muuttoliikkeiden monet epävarmuudet

Pohjois-Venäjän reitin kautta Suomeen suuntautunut turvapaikanhakijaliikenne pysyi lukumääräisesti suhteellien pienenä. Tapahtuneen yhteyksien tarkastelu Venäjän kansainvälisiin muuttoliikeprosesseihin osoittaa kuitenkin jo useita kehityskulkuja, jotka voivat aiheuttaa muuttoliikkeiden epävakautta ja mahdollisia vaikutuksia Schengen-rajoihin.

Kun kyseessä on yksi maailman vilkkaimmista muuttoliikemaista, meidän on syytä kiinnittää huomiota sen yhteiskunnallisten olosuhteiden ja politiikan osa-alueiden vaikutuksiin eri väestöryhmiin – mukaan luettuna maahanmuuttajien eri ryhmät – sen sijaan, että tyytyisimme yhteen varsin yksinkertaistettuun valtiolliseen uhkakuvaan tai ymmärrykseen rajat ylittävästä liikkuvuudesta. Muuttoliikkeiden tarkastelut jäävät vaillinaisiksi, ellei kiinnitetä huomiota myös itse liikkujien toimintaan ja päätöksiin.

Kirjoitus on osa Katse rajaan ja yli rajojen -sarjaa.

Minna Piipponen ja Joni Virkkunen toimivat tutkijoina Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksella. He työskentelevät Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa tutkimushankkeessa Globaalin turvallisuuden monikerroksiset rajat.

Lisää aiheesta

Leave a comment

Your email address will not be published.


*