Kansalaisuus vai kansallisuus?

Kuva: Flickr / Steve [CC BY-NC 2.0]
Lukuaika: 1 min. 

Kielitoimiston ohjepankissa oli nostettu esiin ajankohtainen ohje kaksoiskansalaisuudesta käytävän keskustelun innoittamana.

Mitä eroa on kansalaisuudella ja kansallisuudella – näin niin kuin kielen ja sen huollon kannalta –, kuten vaikkapa serbillä ja serbialaisella, somalilla ja somalialaisella?

Kansalaisuus on johdettu kansalaisesta, ja sillä tarkoitetaan ihmisen suhdetta johonkin tiettyyn valtioon. Kansalaisuuksia ovat esimerkiksi kirgisialainenromanialainenserbialainen ja somalialainen.

Kansallisuus taas viittaa valtion sijaan kansaan tai kansakuntaan, tiettyyn kieli- ja kulttuuriyhteyteen. Ero ei aina ole selkeä tai helppo – edes kielen tasolla –, mutta kansallisuuksia vastaavasti ovat esimerkiksi kirgiisi, romani, serbi ja somali. Serbi voi olla serbialainen, mutta myös esimerkiksi bosniahertsegovinalainen. Osa somaleista on myös somalialaisia, osa ei, eivätkä kaikki somalialaiset ole somaleja.

Kansalaisuuksien oikeinkirjoitukseen saa paljon apua Kotuksen julkaisemasta verkko-oppaasta, jota kannattaa aina välillä kerrata.

1 Comments

  1. Juuri tämän takia ihmiset raivostuvat ja sekoittavat kun joku väittää olevansa suomalainen.
    Suomalainen=kansallisuus
    Eli ulkomaalaisesta kun puhutaan suomalaisena alkaa niskavillat nousemaan.
    Koska kun nykyään ei tarvitse kansallisuuden olla suomi että saa suomenkansalaisuuden. Niin lopetetaan tämä ulkomaalaisista puhuminen suomalaisina vaikka heille kansalisuus olisikin myönnetty. Ja kutsutaan heitä ”(ulkomaan nimi) ja että hänelle on myönnetty suomenkansalaisuus. Esim jim tässä on britannialainen jolle on myönnety suomenkansalisuus. Näin niin ei tule sekaannuksia. Kukaan suomalainen eikä kyllä ulkomaalaisetkaan käsitä ulkomaalaista suomalaisena vaikka tällä kansalaisuus olisikin. Ja heistä puhutaan he has finnish citizenship eikä he has finnish nationality. AKA suomalainen.

Leave a comment

Your email address will not be published.


*