Keskustelu turvapaikanhakijoista on logiikan painajainen

Tiedon ja politiikan suhde on koetuksella. Suomessa on nähty ulostuloja, jossa tutkijoita arvostellaan ylintä valtionjohtoa myöten turhan tiedon tuottamisesta ja tavasta kritisoida poliittisia aloitteita. Jaksan kuitenkin uskoa, että kritisoijille kyse ei ole varsinaisesta asenteellisuudesta tutkijoita kohtaan vaan reaktiosta nykyisiin monimuotoisiin kriiseihin, joihin kaivataan yksinkertaisia ratkaisuehdotuksia.

Eurooppaa ravisteleva turvapaikanhakijoita koskeva tilanne on hyvä esimerkki moniulotteisesta ongelmasta. Yksinkertaistaen: jos turvapaikanhakijakysymys olisi helposti ratkaistavissa, ratkaisu olisi löydetty.

Tieto turvapaikanhakijoista on lähtökohdiltaan moniulotteista. Sitä kertyy humanisteilta ja taloustieteilijöiltä. Ratkaisuja etsitään kansallisista ja kansainvälistä lähtökohdista, yhteiskunnan eri sektoreilla. Siksi aiheesta tarvitaan laajaa keskustelua.

Olemme kuitenkin absurdissa tilanteessa. Eri osapuolet vaativat, että aiheesta käytäisiin ”kunnollista keskustelua”, vaikka tekstiä ja mielipiteitä kyllä riittää.

Tämän ilmeisen ristiriidan vuoksi tarkastelen turvapaikanhakijoita koskevien väitteiden loogista pohjaa. Logiikan pitäisi toimia pohjana ja yhteisenä kielenä keskustellessamme turvapaikanhakijoista eri näkökulmista.

Tuskin kenenkään toiveena on, että vastaamme aikakautemme kriiseihin loogisesti hatarilla väitteillä. Inspiraatio artikkeliini löytyy Ali Almossawin Kehnojen Argumenttien Kuvakirjasta. Aineistoni keskustelun loogisista virhepäätelmistä on kerätty julkisilta keskustelupalstoilta ja poliitikkojen ulostuloista. Kaikki väitteet eivät ole suoria lainauksia, vaan ne on konstruoitu pidemmästä tekstistä, joka löytyy lähteestä.

Turvapaikanhakijat joukkona

Aloitan niistä ehdoista, joilla turvapaikanhakijoista puhutaan ikään kuin yhtenä joukkona.

Kokonaisuus ja osat

”Pariisin terrori-iskujen jälkeen on mietittävä […] kuuluuko tällainen väkivalta ja terrorismi luonnollisena osana islamin uskoon?” (Lähde)

Sen sijaan, että tekoa tarkasteltaisiin Daeshin tai yksittäisten häiriintyneiden ihmisten tekona, väite tuottaa ominaisuuden monimuotoiselle kokonaisuudelle, muslimeille.

Toisaalta usein esitetään, että raiskaukset ovat osa islamilaista kulttuuria. Tällöin päättely etenee toiseen suuntaan, joukolle annettua ominaisuutta sovelletaan jokaiseen yksilöön. Molempien argumenttien looginen ongelma piilee siinä, että joukon ja yksilön ominaisuudet eivät ole välttämättä samoja.

Hätäinen yleistys

”Ei voida toimettomina katsoa, kun Suomen kansalaisia raiskataan urakalla mamujen toimesta.” (Lähde)

Väite on looginen virhe, koska siinä tehdään kaikkia turvapaikanhakijoita koskeva johtopäätös suppeasta aineistosta. Voi olla, että joku joukko maahanmuuttajien joukossa osallistuu rikoksiin enemmän kuin toiset, mutta se ei oikeuta johtopäätöstä suhteessa kokonaisuuteen. Lisäksi yleistyksiä ei voi vetää suhteuttamatta niitä muihin tekijöihin, esimerkiksi turvapaikanhakijoiden ikä- ja sukupuolirakenteeseen.

Virheellinen syy

”Suuri osa Suomeen tulevista pakolaisista on Irakista. Koska Irak on rauhoittunut viime aikoina, syyn täytyy olla elintasopakolaisuus.” (Lähde)

Tässä oletetaan syy tapahtumalle, vaikkei ole näyttöä siitä, että syy-seuraussuhdetta olisi olemassa. Todellinen syy voi olla esimerkiksi lisääntynyt väkivalta tiettyä väestöryhmää kohtaan samalla kun Irakin kokonaistilanne on parantunut. Lähdön syitä ja perusteita turvapaikalle arvioivat viranomaiset.

Virheellisiä lähtökohtia

Seuraavaksi avaan niitä virheellisesti tuotettuja oletuksia, joita turvapaikanhakijoihin sekä heitä ”suvaitsevaisiin” liitetään.

Olkinukkeargumentti

”Suvakit kuitenkin haluavat lisää joukkoraiskaajia Suomeen, koska pitävät rajoja auki.” (Lähde)

Argumentin esittäjä ei tällöin hyökkää todellista argumenttia vaan siitä muotoilemaansa vääristelyä kohtaan. Väitteellä ei siksi ole pohjaa.

Hämäys

”Oireellista on, että ’suvaitseminen’ on kovin valikoivaa. Suvakit ovat suvaitsevinaan erilaisuutta mutta itseään parempia ihmisiä he vihaavat – hampaiden kiristelyyn saakka.” (Lähde)

Vaihtamalla sanan merkitystä kesken argumenttia voidaan hakea tukea halutulle johtopäätökselle. Suvakit eivät liene koskaan tarkoittaneet, että esimerkiksi rasistisia näkökulmia pitää suvaita.

Kehäpäätelmä

”Islam on keskiaikainen oppijärjestelmä. Harras muslimi haluaa tappaa homot, vihaa muita uskontoja, kieltää uskontojen vapauden, naisten tasa-arvoisuuden ja aidon demokratian. Siksi he eivät sopeudu”. (Lähde)

Väitteessä syyllistytään loogiseen virheeseen, kun johtopäätös löytyy jo sen oletuksista. Näin esitettynä muslimimaahanmuuttaja ei voi toimia toisin kuin syrjäytymällä.

Väärä dilemma

”Mielipiteen vapauden ja vapaan keskustelun mahdollistamiseksi on varmistettava sananvapaus. Massamaahanmuuttoa on saatava kritisoida vapaasti. Sensuurin mahdollistava ns. kiihotus kansanryhmää kohtaan on poistettava rikoslaista.” (Lähde)

Tämä virhepäätelmä esittelee kaksi mahdollista luokkaa ja esittää, että luokkien ulkopuolisia vaihtoehtoja ei keskustelussa ole. Poliittiset kysymykset ovat harvoin joko/tai-vaihtoehtoja: esimerkiksi kansanryhmää vastaan kiihottamisen kriminalisointi turvaa marginalisoitujen asemaa vapaassa keskustelussa.

Humen giljotiini

”Miehet jääkööt puolustamaan maataan, kuten meilläkin on tehty. Mitenköhän olisi silloin sotavuosina käynyt, jos miehet olisivat lähteneet Ruotsiin ja naiset/lapset jääneet tänne?” (Lähde)

Usein myös moraali tuodaan esille virheellisellä tavalla osaksi keskusteluja. Siksi nostan esille tämän virhepäättelyn muodon, jonka mukaan tosiasioista ei voi johtaa moraalipäätelmiä. Päättelytapa on osa laajempaa naturalistista virhepäätelmää palauttaa moraalinen hyvä johonkin luonnolliseen.

Argumenttien vähättelyn keinot

Yhteyden tuoma syyllisyys

”Ehdotus musliminaisten omasta uimahallivuorosta tulee viherpiipertäjä-kommunisti-mokuttajilta ja on vastaavaa kuin Etelä-Afrikan apartheid-politiikka”. (Lähde)

Virhepäätelmän taustalla on yritys mitätöidä väite sillä perusteella, että se tukee – tai sen väitetään tukevan – demonisoidun ryhmän ideaa.

”No True Scotsman”

Väitteeseen ”nyt suomalainenkin on epäiltynä terrorismista”, tehdään rajaus, että kyseessä ei ole todellinen suomalainen vaan ”Suomen kansalaisuuden saanut mamu”.

Virhepäätelmässä tehdään kokonaista ryhmää tai luokkaa koskeva väite. Kun väite haastetaan vastakkaisella todistusaineistolla, vastaväite voidaan hylätä määrittelemällä ryhmään tai luokkaan kuuluminen uudelleen.

Ad hominem

”SUVAKKINATSIÄMMÄ (sp-neutraali termi) = Monikulttuuria sokeasti palvova kansanpetturi, joka kuolaten kumartaa lerppahuulia ja kaikkia muita muukalaisia ja näyttää samalla paljasta persettään meille suomalaisille.(Lähde)

Kuitenkaan väitteen esittäminen ei loogisessa mielessä edistä hyökkääjän asemaa, koska näin hyökätään henkilön luonnetta tai muita ominaisuuksia vastaan, eikä suinkaan hänen argumenttiaan.

Tekopyhyyteen vetoaminen

”Kuinka moni suvakki on tehnyt yhtään mitään suomalaisen hädänalaisen eteen? […] Löytyykö pääministeriltä asuntoa suomalaiselle? Eikö? Eipä tietenkään.” (Lähde)

Tällaisessa sinä myös -tyyppisessä väitteessä vasta-argumentti ei enää kohdistu alkuperäiseen väitteeseen tai tekoon. Siksi sillä ei pitäisi olla mitään merkitystä aiheesta keskusteltaessa.

Muihin vetoaminen

”ENEMMISTÖ vastustaa mamuja suomessa, mutta kehitys menee päinvastaiseen suuntaan. Miksi demokratia ei toimi suomessa?” (Lähde)

Väite pohjaa oletukseen, ettei enemmistö voi olla väärässä.  Aikoinaan enemmistö esimerkiksi tuki sukupuolten epätasa-arvoa.

Virheellisiä perusteluja tiedolle

Käytämme jatkuvasti hyödyksemme tiedollisia auktoriteetteja keskusteluissa. Harmillisesti keskusteluissa vedotaan asiaankuulumattomaan auktoriteettiin, vaikkapa MV-lehden lausuntoihin totena, vaikka lehti ei noudata edes vastuullisen journalismin perusteita.

Seurauksiin vetoaminen

”Ideologia, jossa kaikki kulttuurit voisivat kauniisti ja harmonisesti elää keskenään ei vain toimi, varsinkin kun vastassa on niin äärimmäinen kulttuuri kuin muslimikulttuuri. Siksi maahanmuuttajaenemmistöiset alueet tulevat olemaan ghettoja.” (Lähde)

Argumentin heikkous piilee siinä, että ghettoutumisen esitetään seuraavan suoraan maahanmuuttajavaltaisesta väestöstä. Loogisesti tämä seuraus ei voi seurata tästä syystä, koska ne eivät liity toisiinsa.

Kalteva pinta

Maahanmuutto jatkuu nykyisellään → ei-työperäisen maahanmuuttajat muuttavat kaupunkeihin → kasaantuminen tiettyyn kaupunginosaan → koulujen monikultturistaminen → maksukykyiset ihmiset muuttavat pois → ghetto → uskonnollinen radikalismi → vieraantuminen yhteiskunnasta. (Lähde)

Päättelyn ongelma on, että vaiheet esitetään kausaalisina eikä lopputulokseen voisi vaikuttaa. Alkuperäisen tapahtuman osoitetaan johtavan katastrofaalisiin lopputuloksiin ilman selkeitä perusteita.

Vetoaminen pelkoon

”Eurooppa hautautumassa maahanmuuttotulvan alle”. (Lähde)

Sen sijaan, että näytettäisiin johtopäätöksen seuraavan oletuksista, argumentoija hyödyntää retorisia keinoja, valehtelua ja uhkien maalailua. Kun viime vuosien maahanmuuttajat muodostavat alle prosentin suhteessa EU:n väkimäärään, väiteellä ei ole pohjaa.

Kielen tuottava luonne

Uskallan analyysin perusteella väittää, että selittävä tekijä ihmisten kaipuulle ”kunnolliseen keskusteluun” aiheutuu yhteisen pohjan puuttumisesta.

Tosin ”maahanmuuttokriitikoilla”, kuten MV-lehden Ilja Janitskilla, ei välttämättä ole kiinnostusta keskusteluun. Kyse on huutokilpailusta, jossa ”ei se ole oikeastaan aina oleellista, onko jokin asia tapahtunut vai ei”. Yhteisen pohjan lujittamisen ohella olisi tärkeää pitää mielessä, että kieli tuottaa – eikä pelkästään kuvaa – kohteitaan.

Siksi vaikeneminen suoranaisten virhepäätelmien edessä ei ole kultaa. Aikana, jolloin turvapaikanhakijoita ja heidän kanssaan työskenteleviä ei enää vain tyydytä uhkailemaan väkivallalla, politiikan tekemisen ja tietämisen suhde kaipaa lujittamista.

FT Niko Humalisto on ihmismaantieteen tutkijatohtori ja Development studies -koordinaattori Turun yliopistossa. 

22 ajatusta aiheesta “Keskustelu turvapaikanhakijoista on logiikan painajainen”

  1. Wäkkyrä

    Mielenkiintoista juttua. Olisi ollut mielenkiintoista kuulla myös sen ”toisen puolen” näkemysten lähempää tarkastelua logiikan kannalta. Nythän kaikki tarkastelut ovat vain ns. maahanmuuttokriitikoiden näkemyksiä.

    1. Argumentaatiovirhe on looginen virhepäätelmä, esitti sen kuka tahansa. Ei logiikan säännöissä ole ”toista osapuolta”, ne on kaikille samat. Kuka tahansa voi kumota virheelliset argumentit vastapuoleltakin, ”toinen puoli” on kuitenkin aika laaja ryhmä, (kun näyttää olevan ”maahanmuuttokriitikot” vs kaikki muut), joten kai sieltäkin etsimällä argumentaatiovirheitä löytyy. Peesaan Nikoa tässä, ”siitä vain kirjoittamaan”.

  2. Niko Humalisto

    Siitä vain kirjoittamaan ; ) väitän kuitenkin, että ei siis ole ei-objektiivista rajata näin; jos vääristelisin viestejä niin sitten syytös pitäisi paikkaansa. Kun tässä on vähän ongelmana, ettei tässä kysymyksessä ei ole vastustajia tai puolustajia vaan kirjo erilaisia mielipiteitä, toiset perustellumpia kuin toiset. Esimerkiksi Jussi Halla-Aho osaa perustella suurinta osaa väitteistään huolellisesti.

    1. Jep, näinhän se on. En tarkoittanut juuri näihin kyseisiin blogikirjoituksen esittämiin argumentaatiovirheisiin vastapuolen näkemystä, vaan tarkastelua maahanmuuton suosijoiden (= jotka täysin ilman kriittisyyttä suhtautuvat maahanmuuttoon) esittämiin argumentteihin. Nämä ovat täysin eri argumentteja kuin tässä blogikirjoituksessa.

  3. Tolkkunen

    Erinomainen artikkeli, vaikka tekeekin mieli toivoa parempia esimerkkejä pariin kohtaan:
    ”Vetoaminen pelkoon”: Tulvasta puhuminen voidaan tulkita pelotteluksikin, mutta kielikuvaa on käytetty usein myös tp-hakijoiden määrän moninkertaistumisen aiheuttamaan käytännön ongelmien äkilliseen kasautumiseen. Aivan konkreettisessa eurooppalaisen joen tulvassakin yleensä alle 1% maa-alasta joutuu veden alle, mutta aiheuttaa silti normaaliin veden määrään verrattuna suuren määrän ongelmia.
    Kohdassa ”Muihin vetoaminen” on kaksi ongelmaa: 1) Onko todella niin, että enemmistö vastustaa mamuja Suomessa? Väitte kuulostaa hatusta tempaistulta ja tuntuu siksi huonolta esimerkiltä tähän kohtaan. 2) Enemmistö voi toki olla ”väärässä”, mutta tällä argumentilla kirjoittaja asettaa keskustelun (tai väittelyn) toisen osapuolen automaattisesti oikeassa olijan asemaan. Kohta näyttää asettavan kyseenalaiseksi sen, tarvitseeko mitään keskustelua maahanmuutosta enää käydäkään, koska ”oikea” vastaus on jo olemassa.

  4. Niko Humalisto

    Olet Tolkkunen täysin oikeassa, että sillä, miten turvapaikan hakijat jakaantuu tilassa, on merkitystä koettuihin ongelmiin tai hyötyihin. Vaikkapa näin: kaikki tänä vuonna Suomeen tulleet turvapaikanhakijat sijoitettaisiin Lahteen. Lahtelaiset varmasti kokisivat jääneensä tulvan alle. MUTTA tuossa viitattiin, kuinka koko Eurooppa hautautuu, mitä ei kyllä faktat tue. Ja en usko, että enemmistä suomalaisesti varsinaisesti vastustaa maahanmuuttajia, MUTTA artikkeli ei koske tätä väitteiden tiedollista pohjaa. Toiseksi, tässä maahanmuuttaja keskustelussa ei ole oikeassa tai väärässä olevia puolia, on argumentteja joista toiset ovat perustellumpia kuin toiset. Niin kuin aiemmassa kommentissa mainitsin, esimerkiksi Jussi Halla-Aho osaa perustella väitteensä huolella. Niistä voi olla eri mieltä, mutta ei sillä perusteella, että ne eivät olisi esitetty loogisesti.

  5. Looginen virhe on takertua sanaan ”yleistäminen” kuin hukkuva oljenkorteen. Tuskin maan tyhminkään rasisti väittää jokaisen turvapaikanhakijamuslimin olevan raiskaaja ja terroristi. Miksi tätä esittämätöntä väitettä vastaan siis käyvät suvaitsevaiston terävimmät mielet? Ilmeisesti koska se on helppo tyrmätä?
    Sen sijaan se on fakta, että mitä enemmän turvapaikanhakijamuslimeja, sen enemmän raiskauksia, terrorismia ja kustannuksia. Tämä on totuus, vaikka valtaosa em. ryhmästä olisikin kunnollisia.

    Onhan elintasopakolaisuudesta ihan haastattelutietoakin, plus suuri palaavien määrä kertoo siitä. Elintasopakolaisia joka tapauksessa huomattava osa, mutta onko se sitten 20, 50, 80 vai 99%, on vaikea varmuudella sanoa. Myöskään suvaitsevaiset eivät tätä tiedä sen paremmin, vaan uskovat vahvasti.

    Miksi on virheellistä olettaa, ettei muslimimaahanmuuttaja (enemmistö tai iso osa) voi sopeutua? Virheelliseksi väittämässäsi argumentissa esitettiin syy ja seuraus aivan loogisesti.

    Sinähän se suomalaisuutta uudelleen määrittelet, jos 5v sitten maahan tullut kansalaisuuden vasta saanut on yhtä suomalainen kuin Möttönen.

    Ei kaikista luonteista tarvitse pitää.

    Tietenkin demokratiassa enemmistö voi olla väärässä, mutta ei sillä perusteella voida valikoivasti sivuuttaa demokratiaa.

    Naurettavaa vetää esiin MV ainoana esimerkkinä vastapuolen tiedosta. MV:nkin tiedoista valtaosa muiden lehtien uutisten levittämistä. Omaa tuotantoa sillä hyvin vähän.

    Maahanmuutto ja ghetot ovat yhteydessä.

    Lapsellista puhua viime vuosina tulleesta prosentista ikään kuin se olisi ensimmäinen ja viimeinen maahanmuuttoaalto.

    Mielenkiintoista, ettei toinen osapuoli ole syyllistynyt yhteenkään virhepäätelmään. Tämä oli selvästi hieno avaus keskustelulle! Sellaiselle, jota Janitskin ei halua käydä. Oikeamielinen keskustelu on yksipuolista, koska vain toinen puoli voi olla oikean ja hyvän puolella.

  6. Kokonaisuus ja osat
    Lainauksen kirjoittaja esittää kysymyksen, Humalisto ottaa sen väitteenä ja pyrkii kaatamaan sen. Jos alkuperäisen lainauksen lukee kokonaan niin kirjoittaja toki ottaa kriittisesti kantaa Islamiin ja kyseenalaistaa sen rauhanomaisuuden, mutta Humalisto eristää tekstistä yksittäisen pohdinnan/kysymyksen, olettaa se väitteeksi ja kyseenalaistaa olettamansa väitteen logiikan.

    Toisessa lähteessä Humalisto väittää että on looginen virhe sanoa että joku asia on osa kulttuuria jos kaikki kulttuuriin kuuluvat ihmiset eivät tue tai harjoita kyseistä asiaa. Se että raiskaukset ovat osa islamilaista kulttuuria on väite joka vaatii vahvat todistusaineistot, mutta väitteenä siinä ei ole loogisesti mitään väärää. Humaliston väittämä looginen virhe tapahtuisi siinä jos joku väittäisi että jokainen muslimi on raiskaaja koska raiskaustilastot ovat maailmanlaajuisesti huipussaan Islaminuskoisissa maissa. Ja väite että raiskaustilastot ovat huipussaan Islaminuskoisissa maissa on tutkittu, kuten esimerkiksi:
    https://themuslimissue.wordpress.com/2013/07/11/statistics-muslim-countries-obsessed-with-womens-honour-have-one-of-the-highest-rape-scales-in-the-world/
    Alkuperäisen linkin takana olevassa artikkelissa professori Suad Saleh taas argumentoi että Islamin ja raiskaamisen välillä ei ole vain korrelaatio vaan myös kausaliteetti.

    Hätäinen yleistys
    Alkuperäinen lause oli ”Perussuomalaiset rakastavat isänmaataan ja eivät voi toimettomina katsoa, kun sen kansalaisia raiskataan urakalla mamujen toimesta”. Humalisto otti osan lauseesta ja muodosti siitä uudenlaisen argumentin maahanmuuttoa vastaan. Alkuperäinen argumentoija kuvaili perussuomalaisten ideologiaa. Lisäksi argumentissa ei väitetä että kaikki mamut raiskaavat, tämä on Humaliston oma tulkinta.

    Virheellinen syy
    Jos argumenttia ei lue kuin piru raamattua, voisi melkein kuvitella että argumentoija väittää että tuhansien ihmisten kansanvaellus Irakista on tarpeeton ja syynä siihen on elintasopakolaisuus. Ääriesimerkin ottaminen että voi olla joku tai muutamia irakilaisia jotka tarvitsevat oikeasti Suomesta asti turvapaikan on olemassa, mutta ääriesimerkki ei ole peruste hylätä alkuperäinen argumentti epäloogisena. Tämä toimisi vain silloin jos alkuperäinen argumentti kuuluisi niin ettei Irakista voi tulla yhtään pakolaista joka olisi turvapaikan tarpeessa.

    Olkinukkeargumentti
    Kyllä, alkuperäinen argumentti on olkinukke, tuskin kukaan haluaa tänne raiskaajia vaikka onkin maahanmuuttomyönteinen. Samasta keskustelusta poimittua: ”no miksi sitten huudellaan solvauksia näille suomessa työskenteleville ei suomalaisen näköisille ihmisille kaduilla ja haukutaan heitä netissä? ja hyväksytäänkö siis esim virolaisten ja venäläisten tekemät raiskaukset koska ovat täällä töissä?”. Humaliston ”puolueeton logiikka” on harvinaisen puolueellista.

    Kehäpäätelmä
    Argumentissa ei ole kehäpäätelmää. Kehäpäätelmässä johtopäätös perustelee alkuoletukset, eli jotta tästä argumentista saataisiin kehäpäätelmä, muslimien sopeutumattomuus pitäisi johtaa siihen että Islam on keskiaikainen oppijärjestelmä. Argumentti ei väitä niin. En löytänyt taaskaan lainaustasi linkin takaa.

    Väärä dilemma
    Humalisto huomauttaa perustellusti väärästä dilemmasta tässä argumentissa, mutta antaa väärän logiikan perusteluksi vasta-argumentin kansanryhmää vastaan kiihottamisen lain poistamiselle. Teon kriminalisointi turvaa marginalisoitujen asemaa vapaassa keskustelussa, kyllä, mutta se ei ole peruste sille miksi logiikka tässä kohdassa oli väärin. Väärä dilemma toteutui koska alkuperäinen argumentoija ei tarjonnut muita kuin ääripään vaihtoehdot, kun vaihtoehtoja on esim. lain tulkinnan miettiminen uudelleen, uuden korvaavan lain säätäminen, rangaistusasteikon muuttaminen, jne..

    Humen giljotiini
    Humalisto tulkitsee Humen giljotiinia hieman väärin. Humen giljotiini tarkoittaa että tosiasioista ei voi juontaa yhtä objektiivista moraalinäkemystä. Argumentoija ei yritä objektiivisesti määrittää moraalia tosiasioiden perusteella, vaan tuomitsee joukon ihmisiä omalla subjektiivisella moraalillaan. Tätä vastaanhan voi argumentoida monella tavalla, mutta mitään loogista virhettä argumentissa ei ole, vaikkakin argumentti on hyvin subjektiivinen koska moraali nyt on aina subjektiivista.

    ”No True Scotsman”
    Kaikki suomalaiset eivät määrittele suomalaista synonyymiksi Suomen kansalaiselle, mutta media teki sen. Uutisessa annettiin tahallisesti ymmärtää että ”Pertti Peräkylä” olisi pidätetty Lontoossa terrorismista. Media harrasti älyllistä epärehellisyyttä käyttäessään termiä ”suomalainen” Suomen kansalaisuuden saaneesta ulkomaalaisesta joka ei ole aikoihin asunut edes Suomessa. Teknisesti hän on suomalainen, mutta me emme ole kulttuurisessa murroksessa missä Pertti Peräkylästä saattaa tulla kansainvälinen terroristi. Kyseessä ei ole skottiargumentti niille jotka määrittelevät suomalaisen enemmän synonyymiksi kantasuomalaisten kanssa, koska he eivät lähtökohtaisestikaan olisi määrittäneet tätä ihmistä kuulumaan ryhmään ”suomalaiset”.

    Tekopyhyyteen vetoaminen
    Tämä kyseinen ”vasta-argumentti” ei ole vasta-argumentti mihinkään vaan kirjoittaja avaa uuden keskustelun maahanmuuttomyönteisten kaksinaismoraalista.

    Muihin vetoaminen
    Kenen mielipidettä demokratian pitäisi sitten myötäillä jos ei enemmistön? Kenen mielipide ja millainen mielipide pitää olla vähemmistössä että enemmistön pitäisi taipua sen edessä? Argumentti ei väitä että kaikkien pitäisi olla enemmistön kanssa samaa mieltä, vaan että demokratian tulee toimia enemmistön tahdon mukaisesti.

    Seurauksiin vetoaminen
    Huonoihin seurauksiin vetoaminen ei ole looginen virhe vaan looginen tapa argumentoida. Maahanmuuton ja ghettoutumisen kausaliteetti on osoitettu esim. tässä tutkimuksessa:
    http://www.spiegel.de/international/germany/immigration-survey-shows-alarming-lack-of-integration-in-germany-a-603588.html

    Kielen tuottava luonne
    Humalisto sortuu Ad hominemiin leimaalla maahanmuuttokriitikot keskustelutaidottomiksi ja käyttää lainausmerkkejä. Lainausmerkkien käyttäminen vastapuolesta on omanlainen hyökkääminen vastapuolen pätevyyttä vastaan ilman perusteita (vrt. Humalisto on ”asiantuntija”). Lisäksi hän käyttää yhteyden tuomaa syyllisyyttä vertaamalla maahanmuuttokriitikoita MV-lehden omistajaan ja antaa ymmärtää että maahanmuuttokriitikot koostuvat tämäntyyppisistä ihmisistä, jotka lisäksi uhkailevat ja harjoittavat väkivaltaa turvapaikanhakijoita ja heidän kanssaan työskenteleviä kohtaan.

  7. Falsifiointivirhepäätelmä: Esimerkiksi ei ole olemassa kriteeriä siitä, mikä on hyvä maahanmuuttaja, jonka käytös on toivottavaa, jolloin kaikki maahanmuuttajat ovat pahoja, tekivät ne mitä tahansa. Samoiten ”yksittäistapaus” esitetään ikään kuin mielipiteenä sen sijaan että kysymys olisi tilastollisesta faktasta.

  8. Muut ovatkin tehneet jo hyviä huomioita, joista jotkut allekirjoittaisin itsekin, mutta tässä vielä joitain itse tekemiäni huomioita:
    ___

    Kokonaisuus ja osat
    ” ”Pariisin terrori-iskujen jälkeen on mietittävä […] kuuluuko tällainen väkivalta ja terrorismi luonnollisena osana islamin uskoon?” ”

    Tämä ei ole argumentti, vaan kysymyksen muodossa esitetty pohdinnanaihe. Vasta myöhemmin seurannee johtopäätökset, mikäli pohdinta suoritetaan. Koska kysymyksessä ei ole argumentti, ei sitä koske argumenttivirheet – ja mikäli sanotaan, että koskee, tällöin katsoisin, oletetaan jo tietty pohdinnan tulos, jota itse kysymyksessä ei ole oletettu. Tämä olisi varmaan jonkinlainen olkinukke tai kehäpäätelmä (begging the question).

    Lisäksi annetussa vastauksessa menee islam (ideologia, uskonto) sekaisin muslimien (ihmisryhmä, jotka uskovat tavalla tai toisella islamin oppeihin) kanssa. Omenat ja appelsiinit. Vrt. kristinusko vs. kristityksi itsensä identifioivat: esimerkiksi kristinuskoon saatetaan teologisesti katsoa keskeisesti kuuluvaksi uskonnon/sanan levittämisen, mutta yksittäinen kristityksi itsensä identifioiva on saattanut aina sivuuttaa sen tietyn kohdan teologisesti validista tulkinnasta. Jotkut kristityksi itsensä identifioivat saattavat sivuuttaa jopa joitain kohtia, joita pidetään teologisesti jopa välttämättöminä doktriineina kristinuskolle. Lisäksi ideologiat ovat aina kritisoitavissa, erotettuna ihmisten kritisoinnista (vrt. ideoiden kritiikki vs. ad hominem).
    ___

    Hämäys
    ”Vaihtamalla sanan merkitystä kesken argumenttia voidaan hakea tukea halutulle johtopäätökselle. Suvakit eivät liene koskaan tarkoittaneet, että esimerkiksi rasistisia näkökulmia pitää suvaita.”

    Tässä oletetaan, että on jokin ryhmä ”suvakit”, johon kirjoittaja viittaa ja jolla ”lienee” yhtenäinen tapa määritellä, mitä ”suvaitsevaisuus” tarkoittaa tai mitä pitäisi tai ei pitäisi ”suvaita”. Se myös olettaa, että tällä ko. ryhmällä on yhtenäinen tapa määrittää ”rasismi”. Hätäinen yleistys.
    ___

    Humen giljotiini
    Humen esittämä is-ought -ongelma on huomattavasti nyanssirikkaampi sekä kiistanalaisempi kuin usein vaikutetaan olettavan. (ks. http://plato.stanford.edu/entries/hume-moral/#io ; https://en.wikipedia.org/wiki/Is%E2%80%93ought_problem )

    Esimerkiksi virheelliseksi tuomitussa esimerkkilainauksessa, jonka virheellisyyden osoittamiseksi tässä vedotaan Humen giljotiiniin (ja Mooren naturalistiseen virhepäätelmään), voitaisiin nähdä lainauksen kirjoittajan tarkoittavan ”ought”-päätelmää tapauksessa, jossa hyväksytään tietty moraalinen tavoite. Mikäli moraalista tavoitetta ei hyväksytä, ei väitettä tarvitse hyväksyä. Humen giljotiiniin tarttumisen sijaan mielenkiintoisempaa olisikin täten kysyä, että mikä on se tavoite, jota virkkeen kirjoittaja pyrkii tavoittelemaan normatiivisella ohjenuorallaan. Esimerkiksi utilitaristisesti ajateltuna kyseinen tavoite olisi ongelmallinen, mikäli se on vain yksiselitteisesti hädässä olevien altruististen ihmisten pääsyn estäminen tiettyihin koordinaatteihin; mutta mikäli tavoite liittyy jotenkin uskottavasti globaalin hyvinvoinnin takaamiseen, utilitaristi voisi hyväksyä väitteen (ja jos se liittyy kategorisen imperatiivin noudattamiseen, deontologi voisi sen hyväksyä jne.).

    Huomattavasti vastapuolella saattaa olla erilaisia moraalisia tavoitteita, joihin hekin saattavat vedota asiantilojen ollessa tiettyjä (’ought’ from ’is’), esimerkiksi: Monet turvapaikanhakijat tulevat tuskaisista olosuhteista hyvillä aikomuksilla, joten heidät tulisi ottaa sisään (tai heidän sisääntuloaan ei tulisi vastustaa).

    Oleellista is-ought ongelman sijaan tulisikin nähdäkseni olla laajemmat moraaliset perusteet tehdä X tai Y tai Z jne. yhtään minkään perusteella, jota kunkin ihmisen havaintojärjestelmä kerää (ja olemme rajoittuneet vain havaintojärjestelmäämme moraalisissa arvostelmissamme). Tällöin voimme keskustella perusteista, joiden mukaan tulisi pyrkiä X:ään tai Y:hyn tai Z:aan ja millä keinoilla – ja keskustelun kautta voitaisiin vaikuttaa muiden vastaaviin näkemyksiin, tuottamalla uusia näkökulmia kyseisiin asioihin.
    ___

    Näiden kohtien lisäksi, esimerkkien tarkemmalla luennalla voisi päätyä myös joissain muissa paikoin eri johtopäätöksiin (kuten useat kommentoijatkin ovat osoittaneet). Lisäksi on myös huomattava, kuinka yksipuolisesti keskustelun osapuolista nämä esimerkit valikoivat: useissa maahanmuuttomyönteisemmissä argumenteissakaan ei virheargumenteissa säästellä. Joka tapauksessa olen samaa mieltä, että keskustelun tila on järkyttävä, sillä virhepäätelmät sekä kognitiiviset vinoumat hallitsevat diskurssikenttää. Ja tämä luultavasti etäännyttää monia julkisesta keskustelusta. Tiedän, että se on ainakin itseäni etäännyttänyt.

    Näin lopuksi on vielä itse jokaisen hyvä muistaa myös niin sanottu virhepäätelmä virhepäätelmä (fallacy fallacy): vain koska jokin argumentti sisältää argumentointivirheen ei automaattisesti tarkoita, että johtopäätös ei pidä paikkaansa. Osoittaaksemme, että se ei pidä paikkaansa, meidän tulee esittää pitäviä argumentteja ja relevanttia todistusaineistoa – ja tarvittaessa puhutella ja kumota risteäviä vastaavia. Mikäli emme kykene niin tekemään, kantamme on hyvin heikolla pohjalla.

  9. Loistavaa keskustelua kerrankin!
    Sanoisin edelleen, että kirjoituksen suurin ongelma on sen yksipuolisuus: Maahanmuuttomyönteisiä argumentteja ei ole ollenkaan tarkasteltu.
    Tässäpä muutama maahanmuuttomyönteinen argumentti, jotka kaipaisivat analyysiä:
    – Suomi tarvitsee maahanmuuttajia.
    – Suomen pitää ottaa X määrä pakolaisia, koska Ruotsi/Saksa/Ranska/Iso-Britannia ottaa Y määrän pakolaisia.
    – Suomen pitää ottaa pakolaisia, koska suomalaiset lähtivät 60-70-luvulla Ruotsiin.
    – Suomen pitää ottaa pakolaisia, koska Kanada ja Yhdysvallat ovat monikulttuurisia valtioita.
    – Suomi tarvitsee monikulttuurisuutta.

    Ja tässäpä vielä kirsikkana kakun päälle erään kansanedustajan miete viime vaalikeväältä:
    – Maahanmuutossa on paljon hyviä puolia ja maahanmuuttajat tuovat paljon hyvää Suomeen. Onhan maahanmuutossa toki ongelmiakin, mutta eihän meidän pidä niihin keskittyä!

  10. Ja tässä vielä yksi, mikä kaihertaa mieltä:

    Aina kun havaitaan jokin maahanmuuttoon liittyvä ongelma tai lieveilmiö, se kuitataan eräissä piireissä tällaisella umpisurkealla ja väsyneellä kommentilla:

    ”Vaikea sanoa, kun kyseesä on yksittäistapaus.”

  11. Ja koko keskustelussa maahanmuutossa suurin ongelma on tämä:

    Asialliset, viileän analyyttiset ja systemaattisesti ajatellut kommentit eivät saa jalansijaa julkisessa keskustelussa.

    Julkisuutta saavat
    A) Hyssyttelijät ja Kukkahattusedät/tädit
    ja
    B) Rasistiset vouhkaajat ja öykkärit

  12. Tämän lisäksi, koko keskustelussa itse _Asia_ on monesti täysin sivuseikka.

    Esim. Jos J. Halla-aho sanoo jotain, mikä on loogisesti ja järjellisesti pätevää, häntä sanotaan vain rotutohtoriksi ja rasistiseksi öykkäriksi.

    Esim. Jos V. Niinistö sanoo jotain, mikä on loogisesti ja järjellisesti pätevää, häntä sanotaan vain idealistiseksi maailmanparantajaksi ja suvakiksi.

  13. Seppo Ilmarinen

    Kehäpäätelmä

    ”Islam on keskiaikainen oppijärjestelmä. Harras muslimi haluaa tappaa homot, vihaa muita uskontoja, kieltää uskontojen vapauden, naisten tasa-arvoisuuden ja aidon demokratian. Siksi he eivät sopeudu”. (Lähde)

    Väitteessä syyllistytään loogiseen virheeseen, kun johtopäätös löytyy jo sen oletuksista. Näin esitettynä muslimimaahanmuuttaja ei voi toimia toisin kuin syrjäytymällä.

    – Niko tekee tässä virheellisen yleistyksen hartaan muslimin ja muslimimaahanmuuttajan välillä, vai oliko tarkoituksena hämätä? Muslimimaahanmuuttaja ei ole välttämättä harras muslimi, mutta harras muslimi on muslimimaahanmuuttaja.

    Samassa yhteydessä voisi nostaa esiin myös sanan turvapaikanhakija. Monet kriitikot käyttävät tässä uusiosanoja jakaakseen tuota joukkoa. Sanoja löytyy aina pakolaisista pakoloisiin ja kaikkea siltä väliltä, asiattomuuksiakin mutta pieneltä silmiinpistävältä joukolta. Kun puhutaan pakoloisista, ei tarkoiteta kaikkia turvapaikanhakijoita, ei työperäistä maahanmuuttoa, eikä koulutusta hakevilta, joilta edellytys kouluihimme löytyy.

    Massoista puhuminen yhtenä kokonaisuutena vain silloin, kuin se itselle sopii tai ajaa omaa agendaa saattaa olla usein tahatonta ja helpottavaa, mutta sitä voidaan käyttää todella väärin. Tähän virheeseen sortuvat kaikki osapuolet.

  14. Kirjoittajan mukaan turvapaikanhakijoista ei saisi puhua yhtenä joukkona. Väärin. Kun käsitellään turvapaikkapolitiikkaa, silloin turvapaikanhakijoista täytyy puhua yhtenä ryhmänä. Silloin ne ovat poliittinen kysymys. Ja kun puhumme Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista, puhumme lähinnä irakilaisista (70-80 % tulijoista) ja afganistanilaisista.

    Onko oikein sanoa, että vastustaa turvapaikanhakijoita, koska he ovat 1) taloudellinen rasite ja 2) haitaksi sisäiselle turvallisuudelle? Tässä tietysti tehdään ikävä yleistys. Joukossa on yksittäisiä henkilöitä, jotka elättävät itse itsensä, mutta tilastojen mukaan Afrikasta ja Lähi-idästä tulleiden henkilöiden työllisyysaste kymmenen vuoden maassaoleskelun jälkeen on 40 %. Onko siis oikein vastustaa heidän tuloaan taloudellisin perustein, vaikka vain (suurin) osa heistä on työttöminä, eivät kaikki?

    Turvallisuusnäkökohta: Lähi-idästä ja Afrikasta tulleet henkilöt syyllistyvät suhteessa moninkertaisesti väkivalta- ja seksuaalirikoksiin kantasuomalaisiin verrattuna. Onko oikein sanoa, että tämä on ongelma ja keskustella tai tutkia, mistä se johtuu? Vuonna 2015 Suomessa tehdyistä seksuaalirikoksista neljännes oli ulkomaalaisten tekemiä, ja näistä suurin osa oli arabimaista tulleiden tekemiä. Rikoksia tietenkin tekevät yksilöt, mutta voiko olla, että kyseisissä maissa on joku perustavanlaatuinen ero liittyen esimerkiksi naisen asemaan (kun nainen katsoo vierasta miestä silmiin, se on vihjaus; kun nainen pukeutuu vähiin vaatteisiin, se on vihjaus; kun nainen kävelee yksin, se on vihjaus)? Vai onko seksuaalivalistuksen tarjoaminen vastaanottokeskuksiin (jota on jo tehty) täysin turhaa, koska näissä kulttuureissa ei ole mitään eroavaisuutta liittyen meidän länsimaalaiseen kulttuuriin?

  15. MarkkuK:lta hyvää settiä. Erityisesti tästä olen 100 % samaa mieltä:

    ”Onko oikein sanoa, että tämä on ongelma ja keskustella tai tutkia, mistä se johtuu? ”
    –> Mielestäni ehdottomasti on oikein myöntää ongelma, keskustella ja yrittää ratkaista se.

  16. Timo Raunio

    Tämä artikkeli on surkuhupaisuudessaan ylittämätön! Ainoa todella onnistunut yksityiskohta siinä on otsikko – tosin tämäkin onnistuminen lienee tapahtunut vahingossa.

    Kirjoittaja Niko Humalisto toteaa tuossa otsikossa, että keskustelu turvapaikanhakijoista on logiikan painajainen. Tämän jälkeen hän sitten aloittaa oman ”logiikan painajaisensa”, joka noudattelee hyvinkin yksipuolisesti vinoutunutta esitystapaa. Siinä lähdetään ruotimaan toisen osapuolen väittämiä erittäin kriittiseen sävyyn ja toisinaan jopa tahallisesti väärin ymmärtämällä, jotta saataisiin aikaan mojovamman tuntuisia kärjistyksiä.

    Sen sijaan toisen osapuolen esittämiin väitteisiin ja virhepäätelmiin ei kajota millään tavoin, vaan tämä aines on rajattu koko kirjoituksen ulkopuolelle. Se otetaan jonkinlaisena itsestään selvänä peruslähtökohtana, ikään kuin jumalallisena totuutena, jota ei ole tarpeen sen kummemmin perustella eikä oikeaksi todistaa, vaan kaikki hyväksytään sellaisenaan.

    Tämäntyyppinen teksti olisi jo proseminaarityönäkin varsin heppoista tavaraa, ja moni varmasti huomauttaisi kyseessä olevan pikemminkin poliittinen manifesti kuin mikään tieteellinen artikkeli, jossa lähtökohtana on neutraali analyyttinen ote ja tältä pohjalta pyrkimys jonkin asian selvittämiseen. Niinpä tällaisen kirjoitelman arvosana jäisi varsin matalalle tasolle.

  17. Kaikkeen sitä törmää, kun internetissä seilaa.

    Humaliston tekele on tyyppiesimerkki kirjoituksesta joka on tuotettu vääntämään mustaa valkoiseksi. Se uppoaa suurimpaan osaan maailmanparantajista kuin kivi lampeen, mutta ei onnistu hämäämään yhtä ainoaa jonkunlaisella äo:lla varustettua lukijaa.

    Haitallinen kirjoitus ehdottomasti on, koska se tehdään tieteentekijän titteleillä.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to Top