Maailman vapaimman kansan presidentinvaalien viesti hyvälle tieteelliselle käytännölle

Kuva: Justiina Dahl

Yhdysvaltojen presidentinvaalien jälkipuinnissa on mainittu monenkirjava joukko vaaleissa välillisesti hävinneitä ihmisryhmiä. Yhden vaaleilla demokraattisesti yliajetun kansanosan muodostavat hyvää tieteellistä käytäntöä seuraavat tieteentekijät.

Donald Trumpin vaalikampanja käytiin valtiossa, joka on koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan mieltänyt itsensä vapaan, demokraattisen maailman johtajaksi.

Tämän kansainvälisen roolin ottaminen on perustunut yhdysvaltalaisten ajatukseen siitä, että valtiolla, jossa on maailman vapaimmat kansalaiset, on myös maailman suurin vastuu muista.

Trumpin presidenttiyden myötä Yhdysvallat on antamassa pois sen vapaan, demokraattisen maailman johtajan manttelin.

Yhdysvaltojen presidentinvaalien jälkipyykissä on jäänyt vähemmälle huomiolle, miten Trumpin presidenttiyden myötä Yhdysvallat on ensi kertaa antamassa pois sen ulkopolitiikkaa vuosikymmeniä johtaneen vapaan, demokraattisen maailman johtajan manttelin.

Yksi tämän globaalin vastuunkantamisen kantavia ajatuksia on ollut kansainvälisen koulutuksen kehittäminen ja vapaan, kokeellisen tieteellisen tiedon tuottamisen tukeminen. Näin ollen uhkaa Trumpin vaalivoitto ajaa demokraattisesti myös hyvää tieteellistä käytäntöä seuraavien tieteentekijöiden ja heidän työnsä mahdollistavan vapaan demokraattisen sivistysvaltioidean yli.

Sivistysvaltio ja ison datan ylivoima

Yksi länsimaisten demokratiaan nojaavien sivistysvaltioiden perusjaloista on kokeelliseen tieteelliseen metodiin perustuvan asiantuntijatiedon käyttö koulutuksen ja poliittisen päätöksenteon pohjana.

Paul-Erik Korvelan ja Ari-Elmeri Hyvösen faktoja ja niiden roolia poliittisessa päätöksenteossa käsittelevässä keskustelussa ei mainita, miten tällaisen asiantuntijatiedon oikeutus luonnontieteissä perustuu siihen, että suuri joukko tieteilijöitä eri puolilla maailmaa testaa samoja hypoteeseja samanlaisilla välineillä. Jos näissä kokeissa saadaan aina samoja tuloksia, kelpuutetaan hypoteesi tieteelliseksi teoriaksi.

Tieteellinen teoria säilyttää luotettavuutensa siihen saakka, kunnes uuden, kattavamman hypoteesin pätevyys on voitu testata tarpeeksi monta kertaa ja hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen eri paikoissa.

Toisin sanoen kokeellisella metodilla saatu tieteellinen tieto perustuu toistuvilla mittauksilla eri paikoissa saatuihin samoihin tuloksiin. Yksittäinen näin saavutetusta tieteellisestä tiedosta eriävä tutkimustulos on mielenkiintoinen. Se ei kuitenkaan itsessään ole riittävä todistamaan tieteellistä teoriaa vääräksi.

Kärjistäen hyvässä tieteelliseen käytäntöön nojaavassa tieteessä data on voimaa ja iso data ylivoimaa.

Kuva: Justiina Dahl

Kuva: Justiina Dahl

Tiede ja tasa-arvo 

Toistuvien ja muualla olevien tieteilijöiden toistettavissa oleviin havaintoihin perustuvat tieteelliset vallankumoukset ovat kautta aikain aiheuttaneet päänvaivaa hallinnollisille eliiteille – myös läntisissä demokraattisissa sivistysvaltioissa.

Tieteelliset vallankumoukset ovat kautta aikain aiheuttaneet päänvaivaa hallinnollisille eliiteille.

Tämän päänsäryn syy on yksinkertaistaen siinä, että kyseinen eliitti on useimmiten koostunut yläluokkaisista, hyvätuloisista, valkoisista miehistä, joiden luomien valtarakenteiden mielekkyyden uusi, hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti tuotettu tieto on haastanut.

Toisin sanoen demokratiaan perustuvassa kansainvälisessä sivistysvaltiojärjestelmässä mikä tahansa tieto ei ole valtaa. Sitä on, tai oli ainakin tähän saakka, hyvään tieteelliseen käytäntöön ja kokeelliseen metodiin perustuva tieto.

Hyvä tieteellinen käytäntö ja demokraattinen sivistysvaltiojärjestelmä

Suomen Tutkimuseettisen neuvottelukunnan mukaan keskeisimmät vapaan kansainvälisen tiedeyhteisön toimintatavoista ovat rehellisyys, yleinen huolellisuus ja tarkkuus tutkimustyössä sekä tulosten tallentamisessa, esittämisessä ja arvioinnissa.

Lisäksi hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluu, että kaikki tutkimuksen rahoituslähteet ja sen suorittamisen kannalta merkitykselliset muut sidonnaisuudet raportoidaan, kun tutkimustuloksia julkaistaan.

Tieteen kehitys on ollut keskeisessä osassa tasa-arvoihin ja yksilönvapauteen perustuvan läntisen valtioyhteisön synnyssä.

Yllämainitun kaltaista hyvän tieteen tasoa on vaalittu sivistysvaltion ja demokratian ideaan nojaavan modernin kansainvälisen järjestelmän piirissä. Tämä on mahdollistanut niin orjuuden kuin siirtomaavaltiuden oikeutuksen poistamisen järjestelmän oikeudellisesta ajattelusta.

Sen ansiota on myös, että länsimaissa 1960- ja 1970 -luvuilla tapahtuneet traagiset ympäristöonnettomuudet pystyivät nousemaan suuren yleisön tietouteen toisin kuin vastaavat tapaukset Neuvostoliitossa.

Tieteen kehitys ja tieteelliset vallankumoukset ovat olleet keskeisessä osassa tasa-arvoihin ja yksilönvapauteen perustuvan läntisen valtioyhteisön synnyssä. 

Asiantuntijuus Donald Trumpin Yhdysvalloissa 

Yhdysvaltojen päämieheksi nousee mies, jolla on lupa kansalaisiltaan romuttaa tieteelliseen metodiin perustuvan asiantuntijatiedon käyttö koulutuksen ja päätöksenteon pohjana. Trumpin kampanjansa aikana antamat kommentit Yhdysvaltain ympäristöministeriön tarpeettomuudesta ovat esimakua siitä, millainen rooli ”isoon dataan” perustuvalla kansainvälisellä tieteellisellä tiedolla on Yhdysvaltain uudessa hallinnossa.

Yhdysvaltojen päämieheksi nousee mies, jolla on lupa kansalaisiltaan romuttaa tieteelliseen metodiin perustuvan asiantuntijatiedon käyttö.

Kuten monissa diktatuureissa, tieteellistä konsensusta kuunnellaan vain, jos se sopii presidentin ja hallitsevan eliitin omaan maailmankuvaan ja luontosuhteeseen. Toisin sanoen valta, ei länsimaiseen hyvään tieteelliseen käytäntöön perustuva tieto, on tietoa.

Monen maailman johtavan tieteilijän tie on jossain vaiheessa vienyt Yhdysvaltoihin. Nyt nämä tieteentekijät ovat huolissaan siitä, miten hyvästä tieteellisestä käytännöstä täysin piittaamattoman presidentin demokraattinen valinta vaikuttaa sivistysvaltion malliin, joka mahdollistaa heidän työnsä.

Tarttuuko joku toinen valtio tai valtioiden yhteenliittymä vapaan maailman puolustajan avautuneeseen virkaan? Vai jatkaako epämiellyttävät tieteelliset totuudet maton alle lakaiseva populismi voittokulkuaan läpi läntisen demokraattisen valtiojärjestelmän?

PhD Justiina Dahl aloittaa postdoc-tutkijana Tukholman Kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun tiede-, teknologia- ja ympäristöhistorian laitoksella tammikuussa 2017. Hän tutki väitöskirjassaan länsimaisen valtioidenyhteisön asteittaista laajenemista aiemmin tuntemattomille tai vähän tunnetuille alueille.

1 Trackbacks & Pingbacks

  1. Donald Trumpin hyveet - Politiikasta

Leave a comment

Your email address will not be published.


*