Puola järjesti jälleen yllätyksen Euroopan unionille

Kuva: Flickr / Dennis Jarvis [CC BY-SA 2.0]

Puolalaisen Donald Tuskin 2,5-vuotinen toimikausi Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana päättyy toukokuun lopussa. Tuskin uudelleenvalinnan piti olla helppo ja nopea tehtävä unionille, jolla riittää monia muita haasteita pöydällään. Puolalainen puoluepolitiikka ja henkilökohtaiset kaunat muuttivat kuitenkin kuvion viime hetkillä heittämällä kisaan mukaan toisen puolalaisen, Jacek Saryusz-Wolskin.

Liittolaisista vihollisiksi

Tusk nousi Puolan pääministeriksi vonna 2007, kun keskustaoikeistolainen, markkinaliberalistinen ja EU-myönteinen Kansalaisfoorumi (Platform Obywatelska, PO) päihitti vaaleissa aiemman pääministeripuolueen ja pahimman poliittisen kilpailijansa, Laki ja Oikeus -puolueen (Prawo i Sprawiedliwość, PiS).

Kansalaisfoorumi ja sitä konservatiivisempi Laki ja Oikeus ponnistivat molemmat sosialismin vastaisesta Solidaarisuus-liikkeestä ja kuuluivat jonkin aikaa samaan oikeistokoalitioon. Ne kuitenkin erosivat toisistaan ja riitaantuivat 2005, kun silloisissa presidentinvaaleissa vastakkain olivat Kansalaisfoorumin Tusk sekä Lain ja Oikeuden Lech Kaczyński.

Kyseinen vaalikampanja oli todella likainen. Henkilöön kohdistuvia syytöksiä oli erilaisia: esimerkkinä mainittakoon syytökset Tuskin suvun saksalaisyhteyksistä toisen maailmansodan aikana.

Hetken Puolaa hallitsivat kaksoisveljekset Lech ja Jarosław Kaczyński.

Kaczyński voitti vaalit, ja hetken Puolaa hallitsivat kaksoisveljekset Lech ja Jarosław Kaczyński, joista jälkimmäinen toimi pääministerinä 2006–2007.

Tilanne muuttui 2007 Kansalaisfoorumin voittaessa parlamenttivaalit ohi Lain ja Oikeuden. Myös presidentti Lech Kaczyńskin suosio oli matalalla, joidenkin kannatusmittausten mukaan vain noin 20 prosentissa, ja hänen uudelleenvalintansa toiselle kaudelle vaikutti epätodennäköiseltä.

Smolenskin trauma

Nyky-Puolan poliittinen elämä muuttui huhtikuussa 2010. Presidentti Lech Kaczyński, hänen vaimonsa ja 94 muuta saivat surmansa Smolenskin lentoturmassa. Puolalainen delegaatio oli matkalla Venäjälle muistamaan toisen maailmansodan aikaista Katynin joukkomurhaa, mutta heidän koneensa putosi sankassa sumussa kesken laskeutumisen.

Myöhemmin samana vuonna Jarosław Kaczyński asettui ehdolle presidentinvaaleissa, mutta hävisi virkaa tekevälle presidentille, Kansalaisfoorumin Bronisław Komorowskille.

Kaczyński kannattajineen vieritti syyn veljensä kuolemasta pääministeri Tuskille.

Kaczyński kannattajineen vieritti syyn veljensä kuolemasta pääministeri Tuskille, jonka Kaczyński katsoi olevan poliittisesti vastuussa presidentin kuolemasta. Pääministeriä myös syytettiin turman tutkinnan huonosta hoidosta sekä venäläisten myötäilemisestä tutkinnan johtopäätöksissä.

Venäläinen turmatutkinta syytti turmasta puolalaisia lentäjiä, jotka tekivät virheen laskeutuessaan huonossa kelissä – mahdollisesti muiden koneessa olleiden henkilöiden painostamana. Venäjä on kieltäytynyt luovuttamasta turmakonetta puolalaisille.

Alhaisten kannatuslukujen Lech Kaczyńskista tehtiin kansallissankari.

Alhaisten kannatuslukujen Lech Kaczyńskista tehtiin kansallissankari. Hänet haudattiin katolisen kirkon tuella Krakovaan Wawelin katedraaliin yhdessä puolalaisten kuninkaallisten sekä muiden historiallisten merkkihenkilöiden kanssa. Hänen veljensä Jarosław pitää yhä muistotilaisuuksia yhdessä Laki ja Oikeus -puolueen kannattajien kanssa jokaisen kuun 10. päivänä.

Erilaiset salaliittoteoriat ja huhut turman taustalla ovat liikkuneet villeinä vuosien ajan ja takaisin valtaan noustuaan Laki ja Oikeus -puolue on avannut Smolenskin lentoturman tutkinnan uudelleen. Uusissa tutkimuksissa uhreista etsitään muun muassa jäämiä räjähdeaineista.

Kiistat Euroopan unionin kanssa

Vuonna 2015 Laki ja Oikeus -puolue voitti sekä presidentti- että parlamenttivaalit. Puolueen puheenjohtaja Jarosław Kaczyński pyrki uudistamaan puolueensa kasvoja ja nosti presidentiksi nuorehkon europarlamentaarikon Andrzej Dudan sekä pääministeriksi Beata Szydłon.

Kaczyński itse on viralliselta asemaltaan vain tavallinen rivikansanedustaja. Yleisesti tunnustettu asia kuitenkin on, että Kaczyński on tällä hetkellä Puolan vaikutusvaltaisin mies ja todellinen vallanpitäjä niin presidentin kuin hallituksenkin taustalla.

Kaczyński on Puolan vaikutusvaltaisin mies ja todellinen vallanpitäjä.

Laki ja Oikeuden yksipuoluehallitus on toimikautensa alusta alkaen ajautunut erimielisyyksiin Euroopan unionin kanssa. Suurin osa kiistoista koskee Puolan oikeusvaltioperiaatetta sekä perustuslakituomioistuimen asemaa.

Nykyhallitus on aktiivisesti kumonnut tai jättänyt toimeenpanematta niitä määräyksiä, joita Kansalaisfoorumi-johtoinen hallitus sekä presidentti Komorowski antoivat kiireellisellä aikataululla ennen toimikausiensa päättymistä vuonna 2015.

Puolan sisäiset riidat ovat jatkuvasti Euroopan unionin asialistalla. EU-myönteinen Kansalaisfoorumi hakee tukea itselleen Euroopan parlamentista ja komissiosta, kun taas EU-kriittinen Laki ja Oikeus katsoo EU:n puuttuvan maan sisäisiin asioihin tarpeettomasti ja puolueellisesti.

EU-myönteinen Kansalaisfoorumi hakee tukea Euroopan parlamentista ja komissiosta, EU-kriittinen Laki ja Oikeus katsoo EU:n puuttuvan maan sisäisiin asioihin.

Euroopan komission tutkimus Puolan demokratian tilasta ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisesta on tulehduttanut välejä erityisesti Puolan hallituksen sekä EU:n komission varapuheenjohtaja Frans Timmermansin kesken.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Tusk on näissä kiistoissa ottanut taustapuolueensa Kansalaisfoorumin sekä EU:n komission kannan ja kehottanut Laki ja Oikeus -puolueen hallitusta muuttamaan politiikkaansa. Kaczyński ja hänen kannattajansa ovat ärsyyntyneet suuresti siitä, että Tusk EU:n keskeisenä vaikuttajana ottaa puolalaisen opposition kannan demokraattisilla vaaleilla valittua hallitusta vastaan.

Tuskin suosiota Puolassa on laskenut myös Euroopan unionin suunnittelemat sanktiot niitä jäsenmaita kohtaan, jotka eivät ota vastaan pakolaisia sovitun kiintiön mukaisesti.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan toimikauden jatkaminen piti olla helppo ratkaisu etenkin, kun Tusk ilmaisi selkeästi halunsa jatkaa tehtävässään. Häntä vastaan ei muualla EU:ssa ole noussut kritiikkiä, ja hänen katsotaan omaavan erityisen hyvät välit Saksan liittokansleri Angela Merkeliin.

Jarosław Kaczyński ja Puolan hallitus ovat kuitenkin viikkojen ajan esittäneet kannanottoja, ettei Puolan hallitus voi antaa tukeaan Tuskin uudelleenvalinnalle.

Kaczyńskin yllätyskortti

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja valitaan määräenemmistöllä, mutta erityisen tärkeäksi katsotaan, että ehdokkaalla on oman kotimaansa tuki. Viime viikonloppuna Puolan hallitus ilmoitti asettavansa ehdolle toisen puolalaisen ehdokkaan, europarlamentaarikko Jacek Saryusz-Wolskin. Ulkoministeri Witold Waszczykowskin mukaan Saryusz-Wolski on sekä kokenut että puolueeton ehdokas.

Viime viikonloppuna Puolan hallitus ilmoitti asettavansa ehdolle toisen puolalaisen ehdokkaan.

Tässä lienee Kaczyńskin suunnitelman nerokkuus: Saryusz-Wolski on Tuskin puoluetoveri niin Kansalaisfoorumissa kuin Euroopan parlamentin Euroopan kansanpuolueen ryhmä EPP:ssä. Näin Puolan hallituksen esitys näyttäytyy kompromissina ja kädenojennuksena poliittiselle vastustajalle, mutta se on jo aiheuttanut ristiriitoja sekä Kansalaisfoorumin että EPP:n sisällä.

Ehdokkuuden julistamisen jälkeen Saryusz-Wolski on erotettu sekä Kansalaisfoorumista että EPP:stä. Puolassa etenkin sosiaalisessa mediassa Kaczyńskia on syytetty henkilökohtaisen koston lietsomisesta Tuskia vastaan.

Kaczyńskin hajota ja hallitse -politiikka kohdistunee ennen kaikkea Puolan sisäiseen valtataisteluun.

Kaczyńskin hajota ja hallitse -politiikka kohdistunee ennen kaikkea Puolan sisäiseen valtataisteluun ja Kansalaisfoorumin heikentämiseen. Vaikka Kaczyńskin oma puolue on EU-kriittinen, he eivät ole ainakaan tietoisesti hajottamassa Euroopan unionia. Päinvastoin, vuoden 2017 poliittisiksi tavoitteiksi on asetettu unionin vahvistaminen, mutta vahvojen kansallisvaltioiden yhteistyön kautta.

Toinen merkittävä pyrkimys Puolalle on vahvistaa sen omaa asemaa alueellisena toimijana Euroopassa. Kaczyńskin oma mies Eurooppa-neuvoston johdossa tukisi Puolan nykyhallituksen politiikkaa, mutta Saryusz-Wolski tuskin saa laajaa kannatusta EU-maiden johtajien keskuudessa.

Peli uusiksi Brysselissä

Puolan esitys Tuskin vastaehdokkaasta tuli myöhään, vain vajaa viikko ennen Eurooppa-neuvoston kokouksen alkua Brysselissä, missä neuvoston puheenjohtajan valinnan on ennakoitu tapahtuvan. Vaikka Tuskin uudelleenvalinta ei ole yksin Puolan tuesta kiinni, on Puolan hallituksen linja paha kolaus Tuskin asemalle.

Tuskin uudelleenvalinta vastoin Puolan hallituksen tukea voisi edelleen vaikeuttaa EU:n ja Puolan hankalaa suhdetta. Viime hetkillä onkin alettu puhua muistakin mahdollisista ehdokkaista, kuten Ranskan François Hollandesta tai Irlannin Enda Kennystä.

On täysin auki, mitä torstaina alkava Eurooppa-neuvoston kokous päättää seuraavasta puheenjohtajansta. Viime hetken neuvotteluja ennen kokouksen alkua käydään erityisesti Puolan ja Saksan kesken. Erilaisille yllätyksille on runsaasti tilaa, eikä kiusallisilta tilanteilta luultavastikaan vältytä.

Tuskin uudelleenvalinta hämmentää soppaa niin Euroopan unionin sisällä kuin myös EU:n ja Puolan välillä.

Sekin on mahdollista, että vaikeaksi muuttunut puheenjohtajan valinta siirtyy myöhempään ajankohtaan keväälle. Joka tapauksessa Tuskin uudelleenvalinta hämmentää soppaa niin Euroopan unionin sisällä kuin myös EU:n ja Puolan välillä.

Jos Tusk häviää äänestyksen, hän palannee takaisin kotimaansa politiikkaan. Hänen tulevaisuutensa Puolassa on kuitenkin epävarma: Tuskia saattaa odottaa jopa oikeuskäsittely, mikäli uudelleen avatussa Smolenskin lentoturman tutkinnassa ilmenee aiemman hallituksen ja turmatutkinnan väärinkäytöksiä tai huolimattomuutta. Varsovassa epäilyjä ja huhuja ainakin riittää.

FT Miia Ijäs on historiantutkija Tampereen yliopistossa.

Lisää aiheesta

Leave a comment

Your email address will not be published.


*