Onko tämä julkista vai yksityistä?
Mitä yritykset, valtiot ja toiset ihmiset saavat meistä tietää? Entä mikä tieto on niin henkilökohtaista, että meidän kuuluu saada pitää se omanamme?
Onko tämä julkista vai yksityistä? Lue lisää »
Euroopan unioni perustettiin 1950-luvulla ja se on nykyään 28 maan yhteisö. Miltä sen politiikka ja identiteetti näyttävät 2010-luvulla?
Mitä yritykset, valtiot ja toiset ihmiset saavat meistä tietää? Entä mikä tieto on niin henkilökohtaista, että meidän kuuluu saada pitää se omanamme?
Onko tämä julkista vai yksityistä? Lue lisää »
Tyypillisessä nykypäivän humanitaarisen avun tilanteessa ulkomaalaiset johtajat koordinoivat operaatioita turvallisilta alueilta, kun taas varsinaista apua antavat paikalliset yhteistyökumppanit konfliktialueilla.
EU:n ei pitäisi sivuuttaa Syyrian avustustyöntekijöiden suojelun tarvetta Lue lisää »
Uuden EU-komissaarin salkku on luotu ja esitelty niin, että se yhdistää laittoman muuttoliikkeen suoraan uhkaan EU:n turvallisuudelle ja hyödyntää kyseistä uhkakuvaa solidaarisuuden perustana.
”Eurooppalaisen elämäntavan suojeleminen” Lue lisää »
Talouskurista ja uusliberalismista käyty keskustelu avaa kiinnostavia yhteyksiä talouden ja politiikan suhteesta talous- ja rahaliiton kehittämisessä.
Talouden ohjaus ja markkinat Euroopan unionissa Lue lisää »
Markkinakurin voimistamiseen euroalueen talousohjauksessa liittyy sekä periaatteellisia että käytännön ongelmia, jotka tekevät siitä ristiriitaisen politiikkatavoitteen.
Markkinakurin Eurooppa on saavuttamaton utopia Lue lisää »
Uusliberalistisen ideologian kiinnostus yhteisöllisyyttä kohtaan näkyy maaseutupoliittisissa ohjelmissa, joissa rakennetaan uutta moraalista kansalaisuutta.
Päätökset ja päättämättömyys Isisin ”kalifaatista” palaajien suhteen vaikuttavat monin tavoin EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, eikä mikään päätös poista kaikkia uhkakuvia. Siksi oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen ja turvallisuuden ylläpito eivät välttämättä sulje toisiaan pois.
Isis-vapaaehtoisten paluu – virtahepo EU:n turvallisuuspolitiikassa Lue lisää »
Euroopan unioni on yhtäältä poliittisten vaalikausien vanki. Toisaalta se on tukevasti sitoutunut vähintäänkin keskipitkän aikavälin strategiseen suunnitteluun.
Onko EU:sta pitkäjänteisen, kestävän politiikan tekijäksi? Lue lisää »
EU korostaa kansainvälisillä foorumeilla pakolaisten ihmisoikeuksia mutta keskittyy käytännön toimissaan rajavalvontaan ja sisäiseen turvallisuuteen.
Turvapaikkapolitiikkaa ihmisoikeuksien ja turvallisuuden ristipaineessa Lue lisää »
Transatlanttisten suhteiden tulevaisuus, brexitin vaikutus EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ja vastaaminen globaaleihin kysymyksiin kuten ilmastonmuutokseen ovat tulevankin EU:n parlamentin agendalla.
Mitä odottaa uuden europarlamentin ulkopolitiikalta? Lue lisää »