Yliopistotyötä tehdään, seurataan ja arvioidaan yhä enemmän digitaalisilla alustoilla. Koronapandemia vauhditti muutosta, mutta se kytkeytyy myös korkeakoulupolitiikan tuloksellisuutta korostavaan kehitykseen.
Tehokkuusvaatimukset ja tietojärjestelmät muuttavat tutkijuutta Lue lisää »
Kun keskustellaan yliopistojen kehittämisestä, työn merkityksellisyys ei tyypillisesti nouse agendalle. Mahdollisuuksilla työn merkityksellisyyden rakentamiseen voi kuitenkin olla ratkaiseva vaikutus siihen, miten yliopisto pystyy vastamaan sille asetettuihin yhteiskunnallisiin odotuksiin nyt ja tulevaisuudessa.
Työn merkityksellisyys vipuvartena yliopiston yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen Lue lisää »
Ammatillisen koulutuksen saaneet jäävät korkeakouluvalinnoista käytävän keskustelun ulkopuolelle. Myös heillä on oltava yhtäläinen mahdollisuus korkeakouluopintoihin.
Ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluun: totta vai tarua Lue lisää »
Koulun väitetään jääneen ajastaan jälkeen ja vieraantuneen ympäröivästä yhteiskunnasta. On kuitenkin hyviä perusteita puolustaa koululle ominaista etäisyyttä muusta maailmasta. Sitä voidaan jopa pitää yhtenä avoimen ja demokraattisen yhteiskunnan tukipilarina.
Kun lapset laitetaan osallistumaan kuntien säästötalkoisiin selviämällä koulupäivistä keskenään, laiminlyödään lukuisia oikeudellisia velvollisuuksia perustuslaista alkaen.
Kun rahaa täytyy valvoa, oppilaita ei Lue lisää »
Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Teija Sutinen otti 4. kesäkuuta 2015 julkaistussa kolumnissaan kantaa toukokuun lopun yliopistomielenosoituksiin. Sutisen argumentaatio menee maalistaan ohi yhtä reippaasti kuin ne muutamien mielenosoittajien kananmunanheitot, joilla hän irvailee. Helsingissä ja Tampereella
Miksi yliopistolaiset liikehtivät? Lue lisää »
Lukukausimaksuihin liittyvässä keskustelussa vedotaan usein markkinalogiikkaan, vaikka sitä ei voida ongelmitta soveltaa korkeakoulutukseen.
Lukukausimaksuehdotus on myös populismia Lue lisää »
