Yhdysvallat on edelleen vaikutusvaltaisin toimija kansainvälisessa järjestelmässä. Millaista on sen sisä- ja ulkopolitiikka?
Naton laajentumisesta kylmän sodan päättymisen jälkeen 1990-luvulla käydyssä suurvaltapelissä Yhdysvallat pyrki ajamaan kahta raidetta liberaalin turvallisuusjärjestyksen vahvistamiseksi. Historiantutkija Mary Sarotten tuore teos kertoo epäonnistumiseen päättyneen tarinan ja esittelee vaihtoehtoisen historian.
”Ei tuumaakaan” – Naton laajentumisen juuret, vaihtoehdot ja opetukset Lue lisää »
Terrorismi ja sen vastainen toiminta on saanut 2000-luvulla runsaasti huomiota uutisissa ja julkisessa keskustelussa. Näiden vuosien aikana on tapahtunut paljon muutoksia terrorismin torjunnassa sekä yleisissä käsityksissä terrorismista. Nämä eivät välttämättä hahmotu yksin uutisvirtaa seuraamalla.
20 vuotta terrorismin aikakautta – Mikä on muuttunut? Lue lisää »
Kaksi elokuvaa rakenteellisesta rasismista 1960-luvun Yhdysvalloissa näyttävät, kuinka vaikeaa ja väkivaltaista rasismin kitkeminen on ollut.
Arvio: Kuka voi muuttaa yhteiskuntaa? Lue lisää »
Ymmärtääksemme loppiaisen tapahtumia Washingtonissa voimme kääntyä politiikan teoreetikko Hannah Arendtin puoleen. Arendtin vallan, väkivallan, auktoriteetin ja vallankumouksen käsitteet auttavat hahmottamaan, mitä Capitolilla oikein tapahtui.
Arendt Capitolilla: Valta, väkivalta ja vallankumous Hannah Arendtin ajattelussa Lue lisää »
Vuonna 2020 Politiikasta julkaisi kaksiosaisen artikkelin presidentti Trumpista ennen presidentinvaaleja. Uusimpien tapahtumien jälkeen Yhdysvalloissa on paikallaan kuitenkin tarkastella Donald Trumpin presidentinkauden perintöä demokraattisten normien kannalta matkalla kohti vallanvaihdosta.
Donald Trump: Norminsärkijä presidenttinä – osa 3 Lue lisää »
Mitä Yhdysvaltain ulkopolitiikassa tapahtuu Trumpin presidenttikauden jälkeen? Liberalismia tutkiva professori John Ikenberry on ehdottanut, että Yhdysvallat tekee aloitteen liberaalien demokratioiden yhteenliittymästä.
Yhdysvaltojen päätös olla liittymättä Kansainväliseen rikostuomioistuimeen tekee maasta ainoan länsimaisen demokratian, joka ei kuulu sen toimivallan alaisuuteen. Tämä päätös selittyy kuitenkin osittain sillä, miten muut niin sanotut ”suurvallat” suhtautuvat Kansainväliseen rikostuomioistuimeen.
Kansainvälinen rikostuomioistuin ja suurvallat: mahdoton yhtälö? Lue lisää »
Kaksiosaisen artikkelin jälkimmäisessä osassa tarkastellaan Trumpin vaikutusta Yhdysvaltain sisäpolitiikkaan. Maan yhteiskunnallinen polarisaatio syvenee. Näin vakava yhteiskunnallinen kehitys ei muutu hetkessä, vaikka presidentti vaihtuisikin.
Donald Trump: Norminsärkijä presidenttinä, osa 2 Lue lisää »
Trumpin ensimmäisen kauden päätyttyä on hyvä katsoa, miten hän on vaikuttanut Yhdysvaltojen ulko- ja sisäpolitiikkaan. Tässä ensimmäisessä osassa käsitellään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja jälkimmäisessä sisäpolitiikkaa.
Donald Trump: Norminsärkijä presidenttinä, osa I Lue lisää »
Kun Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin on aikaa kolme päivää, Joe Biden on selvässä gallup-johdossa. 2010-luvulla oikeistokonservatiivien menestys arvioitiin alakanttiin ainakin kolmissa eri vaaleissa. Yhtenä selittävänä tekijänä on pidetty ujojen äänestäjien joukkoa. Mistä ilmiö johtuu ja onko Trumpin voitolle ujojen äänestäjien turvin tieteellistä pohjaa?
Voivatko ujot äänestäjät ratkaista voiton Trumpille? Lue lisää »
