Tuhon kautta uuteen maailmaan

Kuva: Leena Malkki
Lukuaika: 8 min. 

Isisin, Loistavan polun ja Aum Shinrikyon kaltaisia terroristijärjestöjä yhdistää millenaristinen ajattelutapa, jossa hyvä tuhoaa pahan lopullisessa taistelussa ja uusi, täydellinen maailma saa alkunsa. Kirjoitus on osa Uskonto terrorismin selittäjänä -kirjoitussarjaa, jossa tutkijat pohtivat uskonnon ja terrorismin suhdetta eri näkökulmista.

Yksi tapa tarkastella uskonnon ja terrorismin välistä suhdetta on keskittyä siihen, mihin terrorismia harjoittavat itse uskovat, ja jättää ”oikeat” uskontulkinnat teologeille.

Terrorismin ja poliittisen väkivallan tutkimuksessa on havaittu, että ideologia, mukaan lukien uskonnollinen maailmankatsomus, on yksi keskeinen väkivaltaan johtava syy riippumatta virallisista uskontulkinnoista.

Ideologia on yksi keskeinen väkivaltaan johtava syy riippumatta virallisista uskontulkinnoista.

Tutkimuksessa on pyrittävä näkemään uskontoon liittyvät keskeiset elementit terroristien toiminnassa. Terroristien omat perustelut eivät yksin riitä.

Tämä ei ole aina helppoa. Uskonto voi olla poliittisen projektin päälle liimattu oikeutuksen väline ilman kovinkaan syvällistä tai aitoa uskoa, kun taas joissakin pinnallisesti maallisissa liikkeissä voi uskonnollinen ajatusmaailma olla hyvin voimakkaasti läsnä.

Tässä kirjoituksessa tarkastellaan millenaristista ajattelutapaa ja sen suhdetta terrorismiin. Millenarismin alkuperä on juutalais-kristillisessä traditiossa, jossa hyvän ja pahan välinen lopullinen taistelu tapahtuu luvatun johtajan ja jumalallisen voiman avustuksella. Paha tuhoutuu lopullisesti, jonka jälkeen koittaa ”milleniaalinen rauha”.

Vaikka profetia eri versioineen sisältyy moneen uskontoon, vain niitä liikkeitä, joissa tämä näkemys nousee koko uskomusmaailman keskiöön, kutsutaan millenaristisiksi.

Millenarismi sisältyy keskeisesti monen terroristijärjestön ajatustapaan.

Millenarismi sisältyy keskeisesti monen terroristijärjestön ajatustapaan, koska se helpottaa väkivallankäyttöä. Kun uskotaan äärimmäiseen jaotteluun ”hyvän” ja ”pahan” välillä ja lopulliseen taisteluun, jossa ”paha” tuhoutuu, on väkivalta itsessään looginen tie voittoon.

Millenaristisessa maailmassa ei ole yleensä ”siviilejä”. On vain niitä, jotka ovat omalla puolella, ja niitä, jotka ovat joko vihollisia tai täysin merkityksettömiä.

Keskeinen elementti on usko johtajaan, jonka avulla voitto saavutetaan. Tämä tekee millenarismista erittäin houkuttelevan manipulointivälineen tällaiseen johtajan asemaan pyrkivälle.

Pitkin historiaa tunnetaan hyvin kirjava määrä millenaristisia liikkeitä ja kultteja. Osa niistä on ollut väkivaltaisia tai itsetuhoisia. Tässä kirjoituksessa keskitytään kuitenkin vain millenarismin merkitykseen nykyaikaisen terrorismin näkökulmasta.

Millenarismi ja väkivalta

Toisen ihmisen tappaminen ei ole yksinkertaista, koska normaaliolosuhteissa tiukat moraalisäännöt estävät sen. Tappamista edeltääkin eräänlainen moraalinen etäytyminen, eli prosessi, jossa väkivallan kohteesta tehdään ”paha” ja tappamisesta itsestään perusteltua, koska sen avulla suojellaan omaa ”hyvää” ryhmää.

Jotkut uskonnolliset näkemykset voivat edesauttaa jakoa ”hyviin” ja ”pahoihin”: on jumalan valitsema kansa ja sitten ovat muut, vääräuskoiset, uskonnottomat, tai vaikka oikeauskoisetkin mutta muuten vain valinnan ulkopuolelle jäävät.

Jako ”hyviin” ja ”pahoihin” on lähtökohta sille, että ihmisiä voidaan kohdella eriarvoisina.

Tämä jako on lähtökohta sille, että ihmisiä voidaan kohdella eriarvoisina. Äärimmäisissä tapauksissa sillä voidaan oikeuttaa myös tappaminen.

Millenarismi toimii erityisen hyvin väkivallan oikeuttajana, sillä siihen kuuluu keskeisesti käsite ”lopullisesta taistelusta”, jossa hyvä voittaa pahan. Muutos tapahtuu siis vain väkivaltaisen konfliktin kautta.

Tähän maailmanjärjestystä mullistavaan taisteluun ja sen jälkeiseen olotilaan kuuluu lisäksi seuraavat elementit:

  1. Lopullinen voitto on kollektiivinen, se koskee kaikkia jumalan valittuja ja poistaa ”pahan” totaalisesti.
  2. Ideaali olotila on mahdollista saavuttaa tässä maailmassa, ei tuonpuoleisessa.
  3. Voiton on tapahtuva lähitulevaisuudessa.
  4. Apokalypsin jälkeinen tila vastaa täydellisesti ja ehdoitta ideaalia maailmanjärjestystä.
  5. Omaa kamppailua avittaa jumalallinen tai yliluonnollinen voima, poikkeuksellinen johtaja tai organisaatio.

Väkivalta on millenaristisissa visioissa usein puhdistava ja ”hyvä” voima. Pelkkä vihollisen tappaminen ei kuitenkaan riitä, sillä koko vallitseva maailmanjärjestys on tuhottava. Siinä tuhossa kukaan ei ole sivullinen tai siviili.

Tuho on itsessään tavoiteltava ominaisuus, joka valmistelee tietä apokalypsiin. Koska voitto on totaalinen, ei pelastuksen ulkopuolisten kohtaloilla ole kulttiin uskovilla muutenkaan mitään merkitystä.

Kohdat kaksi ja kolme alleviivaavat yksilön toiminnan tärkeyttä juuri tässä ja nyt. Ei riitä, että saavuttaa jonkin epämääräisen ”paratiisin” kuoleman jälkeen. Tosiuskovaisen on tehtävä kaikkensa, jotta apokalypsi saapuu ja ”hyvä” voittaa maan päällä.

Muutos tapahtuu vain väkivaltaisen konfliktin kautta.

Kyse ei siis ole pelkästä jumalallisesta tai abstraktista hyvän ja pahan kamppailusta, vaan aidosta fyysisestä taistelusta.

Millenaristi uskoo, että maailmaa hallitsee tyrannivalta, jokin maallinen eliitti, joka on syypää maailmassa olevaan pahaan. Tämä eliitti tuhoutuu vain, jos kamppailun tärkeyden tiedostavat yksilöt ovat valmiita nousemaan vastarintaan, kumoamaan eliittien vallan ja ottamaan maailman haltuunsa.

Vaikka lopullinen taisto käydään maan päällä ja ihmisen oma toiminta on siinä keskeistä, millenaristinen maailmankuva on silti voimakkaan uskonnollisuuden värittämä. Rationaalisesti ajateltu alivoima selvästi ylivoimaisen vihollisen edessä ei estä toimintaa. Vaikka koko maailma olisi itseä vastassa, on millenaristilla jumala tai jumalan valitsema johtaja puolellaan.

Millenaristilla on jumala tai jumalan valitsema johtaja puolellaan.

Maallisissa millenaristisissa liikkeissä jumalan korvaa voimakas usko vaikkapa puolueeseen tai muuten vain poikkeuksellisen karismaattiseen johtajaan. Esimerkiksi jotkut versiot kommunismista ovat olleet millenaristisia: niissä on ollut rationaalisen ajattelun ylittävä usko puolueen kaikkivoipaisuuteen ja näkemys kapitalistisen maailman totaalisesta tuhosta ja uuden kommunistisen järjestelmän lopullisesta voitosta.

Vastaavasti myös joitain äärioikeistolaisia maallisia liikkeitä voidaan pitää millenaristisina. Toisin kuin utooppiseen tulevaisuuteen tähtäävissä kommunistisissa liikkeissä, millenaristinen äärioikeisto usein tavoittelee mystistä menneisyyttä, paluuta aikaan, jolloin kommunismia, juutalaisuutta, islamia, monikulttuurisuutta tai muuta vastaavaa ”pahaa” ei vielä ollut. Tuohon alkutilaan liikkeen johtaa tietysti poikkeuksellisen karismaattinen johtaja.

Millenaristisia terroristijärjestöjä: Isis, Loistava polku ja Aum Shinrikyo

Isis

Tämän päivän merkittävin millenaristinen terroristijärjestö on Isis. Sen apokalyptisestä maailmankuvasta on kirjoittanut muun muassa William McCants.

Isisin uskomusmaailma on ultrakonservatiivinen ja se muistuttaa paljon millenaristista äärioikeistoa, joskin uskonto, josta liike ammentaa on eri. Isis tavoittelee siis totaalin vääräuskoisten tuhon lisäksi paluuta mystiseen menneeseen maailmaan, aikaan, jolloin kalifaatti hallitsi koko islaminuskoista maailmaa.

Isis tavoittelee totaalin vääräuskoisten tuhon lisäksi paluuta mystiseen menneeseen maailmaan.

Al-Qaidan jihadismi on jossain määrin harkitumpaa ja virallisempia uskontulkintoja enemmän noudattelevaa kuin Isisin puhdas millenarismi. McCantsin mukaan keskeinen hahmo Isisin ohjaamisessa tähän suuntaan  oli Irakin al-Qaidan johtaja Abu Mus’ab al-Zarqawi. Al-Zarqawi oli erityisen kiinnostunut ristiretkien aikaisesta historiasta ja muslimien taistelusta kristittyjä vastaan nykyisen Syyrian ja Irakin alueella.

Kenties tämän vuoksi, ja osin al-Qaidan johdon mielipiteiden vastaisesti, Isis alkoi avoimesti ammentaa Koraanin jälkeen kirjoitetuissa haditheissa esiintyvistä Mahdin (islamilainen messias) tulemista ennustaneista profetioista, joissa Syyrian ja Irakin alueelle sijoittuva lopullinen taistelu saa paikkansa.

Tarttuminen millenarismiin mahdollisti Isisille sen, mikä ei ollut al-Qaidalle mahdollista. Vapaaehtoisten ei tarvinnut tuntea virallisia uskontulkintoja jihadista. Riitti, kun Isisin omat agitaattorit ja kouluttajat kertoivat millenaristisen visionsa pähkinänkuoressa: liittykää meihin, niin paha maailma saa palkkansa ja te saatte vihdoin sen, mikä teille kuuluu.

Millenarismin myötä Isisin ei ole ollut tarve tehdä minkäänlaisia kompromisseja tai myönnytyksiä taistelussaan.

Millenarismin myötä Isisin ei ole ollut tarve tehdä minkäänlaisia kompromisseja tai myönnytyksiä taistelussaan, sillä millenarismiin liittyvät erityisen laajat tulkinnanmahdollisuudet tekevät johtamisesta helppoa: riittää kun ”jumalan valitsema” johtaja sanoo jotain, niin asiasta ei sen enempää tarvitse keskustella. Siksi Isisille ei ole tuottanut minkäänlaisia ongelmia tappaa šiiamuslimeita tai tuottaa valtavia määriä sivullisia uhreja.

Päiden katkaisut, näyttävät teloitukset, kiduttaminen, seksiorjuus, muinaishistoriallisten kohteiden tuhoaminen ja muut vastaavat teot ovat osa Isisin uskomusmaailmaa, jossa väkivalta vie maailmaa kohta apokalypsiä.

Sen ”puhdistava voima” mahdollistaa lopullisen voiton, vapauden vääräuskoisista ja historiasta ennen profeetta Muhammadia. Koska ”kalifaatilla” on jumalallinen voima takanaan, ei haittaa, vaikka koko maailma asettuisi Isisin perustamaa järjestelmää vastaan.

Loistava polku

Perussa vaikuttava Loistava polku on yksi nykyajan tuhoisimmista millenaristisista terroristijärjestöistä. Järjestön huippuvuodet sijoittuivat 80-luvulle, mutta se on yhä olemassa.

Loistava polku on hyvä esimerkki siitä, miten millenarismin ei tarvitse liittyä juutalais-kristilliseen traditioon eikä millenaristisen järjestön olla edes virallisesti uskonnollinen.

Millenaristisen järjestön ei tarvitse liittyä juutalais-kristilliseen traditioon eikä olla edes virallisesti uskonnollinen.

Loistava polku edustaa eräänlaista kommunismia, jossa yhdistellään Peruun sopivia kohtia Marxilta ja Maolta. Liikkeen johtajan, Abimael Guzmánin henkilökohtaisen karisman ja uskonnollisella symboliikalla ladatun retoriikan avulla liikkeestä muodostui kuitenkin millenaristinen.

Loistava polku uskoo siihen, että sen tavoittelema yhteiskuntajärjestys, eräänlainen sosialistinen inkojen imperiumi, Tawantisuyu, on saavutettavissa vain tuhoamalla kokonaan vallitseva järjestelmä.

Uudessa järjestyksessä valkoisista maanomistajista tulisi orjia ja intiaaneista ja mestitseistä herroja. Hierarkian huipulla olisi tietenkin vapahtajan asemassa oleva Guzmán itse.

Isisin tavoin myös Loistava polku on poikkeuksellisen brutaali terroristijärjestö. Sen aiheuttamien kuolonuhrien määräksi on arvioitu noin 30 000 ihmistä.

Loistava polku ammentaa rangaistuskäytäntönsä inkojen muinaisilta valtakausilta, joiden mukaan pienistä rikoksista seuraa julkinen ruumiillinen kuritus ja merkittävämmistä rikoksista hidas ja julmasti toteutettu kuolema. Tyypillistä on ollut muun muassa uhrien kasvojen polttaminen syövyttävällä hapolla tai ruumiinjäsenten pilkkominen viidakkoveitsellä.

Organisaation perustamat kansantuomioistuimet eivät saaneet kaikkia rikkaita maanomistajia tuomiolle. Verinen ja pitkä konflikti Perun hallitusta vastaan sai alkunsa.

Pian järjestöstä kärsi eniten juuri se väestönosa, jonka puolesta se väitti taistelevansa.

Kuten moni totalitaristinen liike, Loistava polku alkoi ”puhdistamaan” hallitsemiaan alueita niistä aineksista, joista se pystyi. Tappaminen kohdistui pääosin toisin ajatteleviin tavallisiin ihmisisiin. Pian Loistavasta polusta kärsi eniten juuri se väestönosa, jonka puolesta se väitti taistelevansa, eli Ayachuchon köyhät maalaiset. Järjestön toiminta hiipui nopeasti, kun sen johtaja Guzmán pidätettiin vuonna 1992.

Aum Shinrikyo

Japanilainen Aum Shinrikyo, eli korkein totuus, on maailmalla tunnettu sen vuonna 1995 toteuttamasta sariinikaasuiskusta Tokion metroon. Kyseessä on uskonnollinen kultti, joka on luokiteltu toteuttamiensa iskujen vuoksi terroristijärjestöksi. Järjestöstä on kirjoittanut muun muassa Robert Jay Lifton.

Chizuo Matsumoto perusti johtamansa uskonnollisen kultin vuonna 1984. Hän oli kiinnostunut muun muassa raamatullisista ilmestyskirjan profetioista.

Kulttiin kuuluu visio kolmannen maailmansodan syttymisestä. Sodan aloittaisi Yhdysvallat ja siihen liittyisi melkein totaalinen maailman ydintuho, jonka selviytyjiksi jäisivät vain kulttiin kuuluvat uskovaiset.

Kulttiin kuuluu visio kolmannen maailmansodan syttymisestä.

”Pahoja” eliittejä oli Yhdysvaltain lisäksi klassiset salaliittoteorioiden verkostot juutalaisista vapaamuurareihin, brittien ja hollannin kuningashuoneisiin ja kilpaileviin japanilaisiin uskontoihin.

Matsumoto, tai Shoko Asahara, kuten hän nimesi itsensä uudelleen, korotti itsensä kristuksen asemaan. Hänen tehtävänsä oli ottaa maailman synnit kannettavakseen ja johdattaa kulttiin liittyvä eliitti selviytymään ihmiskunnan tuhosta.

Väkivalta oli Aum Shinrikyon mukaan oikeutettua, koska vain sen kautta, buddhalaisiin oppeihin nojaten, liike voi vähentää pahan karman kerääntymistä ja pelastaa maailman. Valtaosa ennen sariini-iskuja tehdyistä väkivaltateoista oli kultin omia sisäisiä ”puhdistuksia”, joissa kultin turvallisuudelle uhkaksi katsotut henkilöt tapettiin.

90-luvun alkupuolella kultti alkoi varautua laajempaan väkivallankäyttöön. Se teki kokeiluja sariinin käytöstä ensin esimerkiksi lampailla ja sitten ihmisillä.

Ensimmäinen kaasuisku toteutettiin vuonna 1994 Naganossa. Iskussa kuoli kahdeksan henkilöä ja satoja vahingoittui. Tämä paljastui Aum Shinrikyon iskuksi vasta Tokion vastaavan iskun jälkeen vuotta myöhemmin.

Tokiossa järjestö iski samanaikaisesti viidessä eri metrojunassa laskien sariinia ilmaan. Kolmetoista ihmistä kuoli ja toista tuhatta vahingoittui. Vähän myöhemmin järjestö yritti iskeä uudestaan metroon käyttäen syanidia, mutta myrkkyä päästävät laitteet eivät toimineet.

Järjestöllä arvioidaan olevan yhä toista tuhatta jäsentä.

Huolimatta poliisin pidättämistä sadoista kultin jäsenistä ja virallisen uskonaseman riisumisesta, Aum Shinrikyo ei ole kadonnut kartalta. Sillä arvioidaan olevan yhä toista tuhatta jäsentä.

Millenarismi monimutkaisessa maailmassa

Millenarismin ja siihen liittyvien elementtien, kuten johtajuususkon ja lopullisen taistelun käsitteen ymmärtäminen helpottavat ymmärtämään kulttimaisia terroristijärjestöjä, joiden strategiset valinnat eivät aina tunnu menevät rationaalisia polkuja ja joille tappamisesta ja tuhosta tulee tavoite itsessään.

Rajanveto millenarististen järjestöjen ja muuten uskonnollisten järjestöjen välillä ei kuitenkaan ole aina helppoa. Millenarismi itsessään voi olla kompleksi ja kattava uskomusjärjestelmä, mutta yksinkertaisimmillaan se voi olla uuden maailman tuloon keskittyvä ”twitter-versio” valtauskonnosta, joka antaa helpon selityksen koko maailman vääryyksille ja mahdollisuuden taistella ”hyvän” puolesta.

Yksinkertaisimmillaan millenaristinen järjestö voi olla uuden maailman tuloon keskittyvä ”twitter-versio” valtauskonnosta.

Yksinkertainen visio löytää helposti seuraajia, koska kukapa ei haluaisi uskoa ”hyvän” lopulta voittavan ja ”pahan” saavan palkkansa. Tällöin kuitenkin herää kysymys siitä, kuinka ”aitoa” tai ”edustavaa” tuo ”twiittiuskonto” on suhteessa siihen kompleksiin uskomusjärjestelmään ja vuosisatojen teologiseen keskusteluun, josta ammennetaan.

Keskiajan millenaristisista liikkeistä kirjoittanut Norman Cohn havaitsi, että liikkeitä yhdistää usein yksi tekijä. Se oli jonkun – yleensä älymystöä edustavan – yksilön tai joukon pyrkimys tietoisesti mobilisoida ihmisiä, jotka eivät ole kovinkaan lukeneita mutta haluavat nopean oikotien maalliseen valtaan tai rikkauksiin.

Vastaavasti historioitsija Ibn Khaldun kirjoitti jo keskiajalla, että moni islamilainen johtaja on valmis nimeämään itsensä Mahdiksi saadakseen herkkäuskoiset ja tyhmät Mahdin nimeen vannovat massat liikkeelle. Ei siis ole sattumaa, että moni tänä päivänä Isisin riveihin matkaava nuori pänttää epätoivoisesti Islam for Dummies -teosta.

Yksiulotteinen leimaaminen ”typerien” massojen mobilisointikeinoksi ei tee oikeutta varsin monimuotoiselle ilmiölle.

Millenarististen liikkeiden yksiulotteinen leimaaminen ”typerien” massojen mobilisointikeinoksi ei tee oikeutta varsin monimuotoiselle ilmiölle. Manipulaatio itsessään saattaa kuitenkin olla millenarismista ammentavien järjestöjen heikko kohta.

Mustavalkoista kulttia on helppo ylläpitää eristyksissä muun maailman harmaan lukemattomista sävyistä: Loistava polku toimi Perun syrjäseuduilla, Isis eristi itsensä sodan runtelemalla alueella ja otti sekä ulkoisen että sisäisen viestinnän taitavasti omiin käsiinsä. Aum Shinrikyo pyrkii myös eristäytymiseen.

Terrorismin vastaisen toiminnan näkökulmasta kysymys kuuluu: miten rikkoa nuo kuplat?

YTT Teemu Sinkkonen toimii vierailevana tutkijana Danish Institute for International Studiesissa ja on erikoistunut tutkimaan poliittista radikalismia, terrorismia ja terrorismin vastaista toimintaa.

Politiikasta.fi järjesti Uskonto terrorismin selittäjänä -kirjoitussarjan pohjalta keskustelutilaisuuden Tiedekulmassa.  

Lisää aiheesta

Leave a comment

Your email address will not be published.


*