Humanitaarisen avun tavoitteena on tarjota apua ja tukea ihmisille erilaissa kriiseissä. Toiminnan ensisijainen tehtävä on pelastaa ja suojella ihmishenkiä sekä vähentää inhimillistä kärsimystä. Tämän toteuttamiseksi hädässä oleville ihmisille pyritään takaamaan pääsy välttämättömiin tarvikkeisiin, kuten lääkkeisiin, puhtaaseen veteen ja ruokaan.

Avun toimittamisessa on kuitenkin turvallisuus- ja logistiikkariskejä, jotka liittyvät avun politisoitumiseen. Tämä tarkoittaa, että konfliktialueelle apua vietäessä yksi tai useampi sodan osapuoli pyrkii käyttämään avunvientiä, tai sen rajoittamista, omien strategisten tavoitteidensa edistämiseksi.  Tämä vaikeuttaa toimitusten turvallista perille pääsyä. Avun politisoituminen on noussut esiin erityisesti Syyrian sodan yhteydessä, jossa Bašar al-Assadin johtama hallitus on estänyt humanitaarisen avun vientiä aseellisten ryhmittymien hallitsemille alueille.

Mielivaltainen vanginvartija ja väkivaltainen vanki

Humanitaarisen avun varassa on myös Gazan kaistale, jota on nimitetty maailman suurimmaksi avovankilaksi. Tällä noin Espoon kokoisella alueella, joka on yksi maailman tiheimmin asutetuista alueista, elää noin 2,2 miljoonaa ihmistä. Heistä 73 prosenttia tarvitsi viime vuonna humanitaarista apua.

Israel on vuodesta 2007 lähtien toiminut portinvartijana kaikelle sille, mitä Gazaan kuljetetaan ja ketkä sieltä saavat poistua, koska se kontrolloi alueen maa, ilma- ja merirajoja. Poikkeuksena tästä on Egyptin hallitsema Rafahin rajanylityspiste Siinain niemimaalla.

Ongelmalliseksi asian tekee se, että Gazaa hallitsee islamilainen vastarintaliike, eli Hamas, jonka tavoitteena on Israelin tuhoaminen ja teokraattisen sharia-lakia noudattavan valtion perustaminen. Tämän terroristijärjestön toimet Israelia vastaan ovat vihamielisiä ja se on vastuussa tuhoisista itsemurhaiskuista, murhista ja kidnappauksista.

Tällä noin Espoon kokoisella alueella, joka on yksi maailman tiheimmin asutetuista alueista, elää noin 2,2 miljoonaa ihmistä. Heistä 73 prosenttia tarvitsi viime vuonna humanitaarista apua.

Hamas sai Gazan alueen kontrollinsa vuonna 2007. Ennen tätä Israel oli vallannut Gazan vuoden 1967 sodassa, jonka jälkeen Israel vetäytyi Gazasta lopullisesti vuonna 2005. Israel ei suhtautunut Hamasin valtaannousuun Gazassa suopeasti, vaan asetti sen saartoon, eristäen alueen Länsirannasta ja Itä-Jerusalemista. Hamas puolestaan on siitä lähtien ampunut pääsääntöisesti Pohjois-Gazan alueelta raketteja kohti Israelin kaupunkeja ja asutuskeskuksia. 

Tämä väkivaltainen jännite Israelin ja Hamasin välillä on eskaloitunut ja johtanut Israelin sotilaallisiin operaatioihin Gazassa. Nyt käsillä oleva sota alkoi lokakuun 2023 alussa tapahtumaketjulla, jossa Hamasin taistelijat murtautuivat Israelin puolelle surmaten yli 1200 ihmistä ja ottaen yli 200 siviiliä ja sotilasta vangiksi kuljettaen nämä Gazan puolelle. Tätä kirjoittaessa marraskuun 2023 lopulla Israelin maahyökkäys on kestänyt lähes kuukauden.

Konflikti tapahtuu Israelin ja Hamasin välillä. Kuitenkin mukana on tahtomattaan myös yli kaksi miljoonaa palestiinalaista siviiliä, joiden valinnan- tai sananvapaus on lähes olematon. Heistä on tullut pelinappuloita.

Varsinaisina panttivankeina ovat Israelista viedyt ihmiset, joista nuorimmat ovat sylivauvoja. Israelin tavoitteena on vapauttaa nämä ihmiset, joita oletettavasti pidetään Hamasin maanalaisessa tunneliverkostossa. Se, miksi Hamas kidnappasi nämä ihmiset, ei ole täysin selvää ja mahdollisia syitä on monia. Järjestö on aikaisemmin kaapannut yksittäisiä ihmisiä, jotka ovat olleet aikuisia miehiä, kuten esimerkiksi Gilad Shalitin vuonna 2006. Tämä Israelin armeijan sotilas vaihdettiin myöhemmin 1000:een Israelin vankilassa olevaan Hamasin vankiin.

Nyt kaapatut ihmiset eivät ole aikuisia miehiä, vaan naisia, lapsia ja ikäihmisiä. Hamasille ne mahdollistavat propagandan käytön sekä ovat arvokkaita vaihdonvälineitä ja mahdollisesti ihmiskilpiä Israelin tuhovoiman hillitsemiseksi.

Siviilien kollektiivinen rankaiseminen on sotarikos

Aiempien vihamielisyyksien aikana Israel on sallinut polttoaineiden, sähkön ja vedenjakelun ohella myös humanitaarisen avun toimittamisen Gazaan. Kuitenkin tällä hetkellä tilanne on toinen, Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun mukaan Israel ei salli minkäänlaista humanitaarista apua alueen siviileille.

Myös Israel on allekirjoittanut Geneven sopimuksen, joka suojaa siviilejä konfliktitilanteessa. Tämän mukaan siviilien kollektiivinen rankaiseminen on ankarasti kielletty. Niin toimiminen rikkoo kansainvälisen humanitaarisen oikeuden erottelu- ja suhteellisuusperiaatteita. Humanitaarisen avun tarkoituksellinen estäminen rikkoo näitä periaatteita ja sopimuksia. Mikäli se johtaa merkittävään siviilien kärsimykseen tai kuolemaan, kyseessä voidaan tulkita olevan sotarikos. Vastuukysymyksiä päästään arvioimaan vasta kun tilanne on rauhoittunut.

Gazaan on päässyt konfliktin alkamisen jälkeen päässyt vain hyvin vähän humanitaarista apua Egyptin puolelta, Israelista ei lainkaan.

Koska Israel käytännössä hallinnoi alueen rajoja, on sillä edelleen miehittäjälle kuuluvat velvollisuudet. Fyysinen vetäytyminen alueelta vuonna 2007 ei ole vapauttanut sitä vastuusta turvata alueen väestön perustarpeet.

Gazaan on päässyt konfliktin alkamisen jälkeen päässyt vain hyvin vähän humanitaarista apua Egyptin puolelta, Israelista ei lainkaan. Esimerkiksi marraskuun 2023 alussa kahden viikon aikana ainoastaan 400 avustusrekkaa on päässyt matkaan Rafahin ylityspaikasta. Ennen konfliktia vastaava määrä oli 500 joka päivä. Lisäksi avustustoimituksiin ei ole enää sisältynyt lainkaan polttoainetta, jota tarvitaan muun muassa sairaaloiden ja vedenpuhdistamoiden generaattoreihin.

Tarve kaikelle jokapäiväiseen elämään tarvittaville tuotteille on valtava. Terveydenhuollossa puutetta on kaikesta; niin lääkkeistä, sidontatarvikkeista kuin verituotteista. Hoitotarvikkeiden puute rajoittaa tai jopa estää hoitohenkilökunnan mahdollisuuksia pelastaa pommituksissa loukkaantuneita.

Gazasta tulossa lasten hautausmaa

Jo ennen tämänhetkistä kärjistymistä YK:n pääsihteeri Antonio Guterres vertasi vuonna 2021 gazalaisten lasten elinolosuhteita maanpäälliseksi helvetiksi. Nyt hän sanoo Gazasta tulevan lasten hautausmaa. Tässä väitteessä Guterres on luultavasti ainakin osittain oikeassa, sillä alueen väestön ikärakenne on nuori, ja lähes puolet väestöstä (47 %) on lapsia. Vaikka Israel pyrkisi välttämään siviiliuhreja, on oletettavaa, että menehtyneiden sivullisten uhrien joukossa paljon lapsia. Hamasin johtaman Gazan terveysministeriön arvioiden mukaan konfliktissa kuolee 160 lasta päivittäin. Todellinen kuolleiden ja haavoittuneiden määrä selviää vasta siinä vaiheessa, kun alueelle päästetään riippumattomia toimijoita.

Kuitenkin on erityisen huomionarvoista, että suorissa taistelutoimissa kuolleiden siviilien määrä on usein pienempi kuin niiden, jotka kuolevat konfliktista johtuvista epäsuorista haitoista. Mitä kauemmin konflikti kestää, sitä vakavammiksi ja laajemmiksi ongelmat kehittyvät. Terveydenhuollon infrastruktuurin tuhoutuminen, vesi- ja sanitaatioinfrastuktuurin hajoaminen sekä puhtaan veden puute ovat merkittäviä ongelmia. Juuri näitä puutteita humanitaarisella avulla pyritään paikkaamaan siviilien kuolleisuuden ja sairastavuuden vähentämiseksi sekä ihmisarvoisen elämän takaamiseksi.

Mikäli humanitaarista apua, kuten puhdasta juomavettä, ei pian saada toimitettua, infektiotautien, kuten koleran ja lavantaudin tartuntojen määrä kasvaa. Molemmat näistä ovat vaarallisia sairauksia etenkin pikkulapsille. Infektiotaudit uhkaavat myös lähialueiden väestön terveyttä. Tästä esimerkkinä on koleraepidemia, joka pääsi leviämään viime vuonna Syyrian hallinnon kontrollin ulkopuolisilta oppositioalueilta muun muassa Libanoniin ja Irakiin. Ellei humanitaarisen avun vieminen olisi ollut erittäin haastavaa sen politisoitumisen vuoksi, olisi epidemia mahdollisesti kyetty pysäyttämään ennen sen leviämistä muihin maihin.

Neljän päivän tulitauko ja humanitaarinen apu

Konfliktin kestäessä jo yli kuukauden kansainvälisten humanitaaristen järjestöjen, kuten Pelastakaa Lapset ja Maailman Terveysjärjestön edustajat  ovat vaatineet taisteluiden keskeyttämistä, jotta alueelle saataisiin vietyä apua ja loukkaantuneita kyettäisiin evakuoimaan. 

Humanitaaristen järjestöjen edustajat vaativat, että YK:n alaisuudessa alueelle on voitava toimittaa Egyptin lisäksi Israelin kautta kaikkia niitä perustarvikkeita, joilla voidaan lievittää siviilien kärsimystä keskellä sotaa. Yhdysvaltojen hallitus kutsuu näitä keskeytyksiä humanitaarisiksi tauoiksi, YK puolestaan humanitaarisiksi tulitauoiksi.

Israelin suurimman tukijan, Yhdysvaltojen, pääministeri Antony Blinken on vaatinut humanitaarista taukoa taisteluihin. Vaikkakaan termille ei ole hyväksyttyä oikeudellista määritelmää, tällä tauolla olisi tarkoitus toimittaa siviileille apua tietyn aikaikkunan puitteissa. Ideaa vastustavat sanovat, että kaikenlainen tauko taisteluissa antaisi Hamasille aikaa järjestäytyä ja pyrkiä parantamaan asemiaan.

Konfliktin kestäessä jo yli kuukauden kansainvälisten humanitaaristen järjestöjen, kuten Pelastakaa Lapset ja Maailman Terveysjärjestön edustajat ovat vaatineet taisteluiden keskeyttämistä.

Tulitaukoa vaativat puolestaan sanovat, että humanitaarinen tauko ei riitä avun toimittamiseen alueelle, joka on ollut nyt yli kuukauden raskaan pommituksen kohteena ja jonka siviiliväestö on erittäin vakavassa tilanteessa.

Israel on ilmoittanut, ettei se neuvottele tulitauosta ja humanitaarisen avun toimittamisesta ennen kuin panttivangit on vapautettu. Israelin armeija ei ole onnistunut vapauttamaan juurikaan panttivankeja ja konfliktin alun ehdoton kieltäytyminen neuvotteluista ilman panttivankien vapauttamista on lievittynyt.

Diplomaattisissa kulisseissa on käyty neuvotteluja Qatarissa ja 24.11. astui voimaan tulitauko Israelin ja Hamasin välille. Tämän neljäksi päiväksi tarkoitetun tulitauon aikana Gazaan on tarkoitus saada vietyä humanitaarista apua. Tämän lisäksi Israel vapauttaa 300 Israelin vankilassa olevaa ihmistä. Israelilaisen uutistoimiston mukaan näistä vangeista, jotka ovat joutuneet vankilaan kivien heittelystä ja mellakoinnista Itä-Jerusalemissa ja Länsirannalla, suurin osa on alaikäisiä.

Sopimuksen mukaisesti Hamas puolestaan luovuttaa jo kohta kaksi kuukautta sitten kidnappaamiaan ihmisiä. Alustavien tietojen mukaan 50 henkilön joukkoon kuuluu naisia ja lapsia. Tämä sopimus on ehdottomasti edistysaskel, mutta avustusten kannalta vain pisara meressä ja laiha lohtu niille, joiden rakkaat ovat edelleen Hamasin vankeja. Merkittävä kysymys myös on, pitääkö tulitauko ja mitä tapahtuu neljän päivän päästä?

Kostoon perustuva rangaistuskäytäntö ei ole nykypäivää

Siviilien kidnappaaminen tai heidän elinolosuhteiden tekeminen sietämättömäksi epäämällä perustarpeet on yksiselitteisesti väärin. Kumpikaan teko ei ole oikeutettu eikä oikeuta kostotoimiin. Aluetta aikoinaan hallinneen Babylonian kuninkaan Hammurabin lakikoodeksin ”silmä silmästä” -oikeudenjakamisperiaate ei ole eettisesti kestävä, vaikkakin se löytyy molempien taistelevien osapuolten pyhästä kirjasta.

Vaikka palestiinalaiset valitsivat Hamasin valtaan vaaleilla 17 vuotta sitten, se ei tarkoita, että tämän päivän siviilien pitäisi kärsiä järjestön toiminnasta. Israelin tulisi selkeästi retoriikassaan ilmoittaa tekevänsä ero palestiinalaisten siviilien ja Hamasin välille ja ilmaista, ettei heidän tarkoituksensa ole tuhota palestiinalaisia, ainoastaan Hamas. Valitettavasti retoriikka valtion johdon tasolla ei ole ollut tätä, vaan gazalaisia on jopa verrattu Amalekiin, muinaiseen heimoon, jonka kaikki jäsenet tuli tappaa.

Tärkein viesti kuitenkin palestiinalaisille tapahtuu konkretian avulla ja tämä tarkoittaa humanitaarisen avun viennin sallimista alueelle. Mitä pikemmin tämä tapahtuu, sitä vähäisemmäksi jäävät väestöön kohdistuvat haitat. Panttivankeja tai humanitaarisia arvoja ei tule käyttää pelinappuloina. Ihmisoikeudet ovat jakamattomia – eivät kaupan.

Agneta Kallström on väitöskirjatutkija Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa.

Artikkelikuva: ErikaWittlieb / Pixabay

Julkaisu Siviilit ja humanitaarinen apu ovat pelinappuloita Gazan sodassa ilmestyi ensimmäisenä Politiikasta.

Vuonna 2011 alkanut  ja yhä käynnissä oleva Syyrian sota on monikerroksinen konflikti, johon osallistuu useita valtioita ja aseellisia järjestöjä omine motiiveineen sekä ideologioineen. Osa osallistujista on peräisin Syyriasta ja lähialueilta – osa kauempaa. Yksi näistä on itseään Islamilaiseksi valtioksi (Islamic State in Syria, ISIS, ad–Dawlah al-Islāmiyah), nimittävä jihadistiryhmä, jonka nimiin myös Euroopan iskut kirjattiin.

Monista länsimaista, kuten myös Suomesta, oli lähtenyt taistelijoita perheineen konfliktialueelle Syyriaan liittyäkseen ISISiin, joka julisti vuonna 2014 Islamilaisen valtion syntyneeksi osissa Syyriaa ja Irakia. Laajimmillaan ISISin kontrolloima alue oli Iso-Britannian kokoinen. Vuonna 2014 Yhdysvaltojen muodostama liittouma osallistui konfliktiin aloittaen ilmaiskut ISISiä vastaan.

Koska Syyrian konfliktissa on osallisena suuri määrä eri toimijoita, ovat myös taistelulinjat ja alueiden turvallisuustilanne olleet jatkuvasti muutoksessa. Ulkovaltioiden toiminta on vaikuttanut merkittävästi Syyrian konfliktin kulkuun. Tästä hyvänä esimerkkinä on Turkin hyökkäys Syyrian puolelle lokakuussa 2019 heti sen jälkeen, kun Yhdysvallat ilmoitti vetävänsä joukkojansa pois alueelta, kuten tutkija Tiina Hyyppä kirjoittaa.

Kurdijohtoinen Syrian Democratic Forces (SDF) valtasi Yhdysvaltojen johtaman liittouman ilmatuen avulla maaliskuussa 2019 Baghouzin, jonne oli kerääntynyt ISISin kannattajat muilta  järjestön jo aikaisemmin menetetyiltä hallinta-alueilta.

Taistelun aikana tai heti sen jälkeen suurin osa ISISin kannattajiksi epäillyistä miehistä joko kuoli tai jäi vangiksi. Nyt SDF pitää hallussaan lähes 68 000 ISISin jäsenyydestä epäiltyä henkilöä eri leireillä pitkin Koillis-Syyriaa. Yhdysvaltain puolustusministeriön mukaan ainakin 10 000 heistä on taistelijoita, joista 2 000 on muualta kuin lähialueelta.

Baghouzista naiset ja lapset päätyivät al-Holin (al-Hawl) pakolaisleirille Koillis-Syyriaan.  Ulkomaalaisia epäillään yhteyksistä tai kuulumisesta ISISiin. Pakenivathan he järjestön viimeiseltä hallinta-alueelta SDF:n sinne tullessa.

Baghouzista naiset ja lapset päätyivät al-Holin (al-Hawl) pakolaisleirille Koillis-Syyriaan.

Al-Holissa ulkomaalaisia asutetaan leirin lisäosassa erillään paikallisista turvallisuussyihin vedoten. Julkisuudessa olevien tietojen mukaan joukossa on 11 suomalaista naista ja 30 heidän alaikäisiä lastaan.

Meidän vai Kalifaatin Sanna?

Tieto suomalaisten naisten ja lasten leirilläolosta tuli julkisuuteen vuoden 2019 alkupuolella. Tätä edelsi CNN:n julkaisema video, jossa suomalaista ”Sannaa” haastateltiin. Hän halusi palata takaisin kotimaahansa.

Suomessa alkoi pian raivokas yhteiskunnallinen väittely siitä, että ketkä pitäisi leiriltä kotiuttaa vai pitäisikö ketään.  Keskustelua on hallinnut kaksi näkemystä, joista toisen mukaan naiset lapsineen aiheuttavat turvallisuusuhan, mikäli heidät autetaan leiriltä Suomeen. Toinen näkemys painottaa, että koska humanitaarinen tilanne on leirillä erittäin huono, tulee naiset lapsineen kotiuttaa pian.

Suomen hallitus linjasi joulukuun puolessavälissä, että se tahtoo tuoda lapset nopeasti al-Holin leiriltä. Kantaa ei kuitenkaan otettu siihen, mitä naisten – äitien – suhteen tulisi tehdä.

Suomen hallitus ei ottanut linjauksessaan kantaa siihen, mitä naisten – äitien – suhteen tulisi tehdä.

Viranomaiset toimeenpanivat pian päätöksen jälkeen operaation, jossa suomalaisen naisen kaksi Syyriassa syntynyttä, mutta orvoksi jäänyttä lasta evakuoitiin leiriltä. Muiden leirille jääneiden naisten ja lasten kohtalo on edelleen epäselvä tätä kirjoittaessa.

Kalifaatin leijonanpennut

Osa asiantuntijoista pitää leiriä ideologisesti vaarallisena. Heidän mukaansa sieltä kotiutettavat voivat muodostaa terroriuhan suomalaiselle yhteiskunnalle. Etenkin lasten ja nuorten epäillään olevan traumatisoituneita ja mahdollisesti jopa radikalisoituneita. Osa asiantuntijoista on sitä mieltä, etteivät kaikki kotiutettavat olisi välitön turvallisuusriski, sillä osallistuminen terroritoimintaan on hyvin usein kontekstisidonnaista.

Huoli terroriuhasta ei ole täysin aiheeton, sillä ISIS:illä oli ”Kalifaatin leijonanpennut” (Ashbal al-Khilafah) -niminen koulutusohjelma, jossa lapset pyrittiin indoktrinoimaan järjestön ideologian mukaisesti. Lasten ja nuorten osallistaminen konfliktiin ei ole uusi ilmiö tai ISIS:in ainutlaatuinen järjestely, vaan alaikäisiä on ympäri maailmaa mukana sotatoimissa erilaisista kansainvälisistä sopimuksista huolimatta.

Unicefin mukaan lapsisotilaita ovat kaikki alle 18-vuotiaat, jotka ovat liittyneet armeijaan tai osallistuvat aseelliseen konfliktiin joko pakotettuina tai vapaaehtoisesti. Osallistuminen ei tarkoita pelkästään taistelutoimiin tai itsemurhaiskuihin osallistumista, vaan lapset voivat toimia erilaisissa avustavissa tehtävissä, kuten lähetteinä, vakoojina ja jopa seksiorjina.

John G. Horganin ja muiden tutkijoiden  mukaan ISIS aivopesi lapsia ja nuoria monitasoisella ohjelmalla, joka asteittain opetti järjestön arvojärjestelmän ja hyväksytyt toimintamallit. Vaikka kaikki eivät välttämättä osallistuneet suoranaiseen väkivaltaiseen toimintaan, on kuitenkin oletettavaa, että lapset ja nuoret ovat altistuneet järjestön väkivaltaa ihannoivalle ideologialle.

Lapset ja nuoret ovat todennäköisesti altistuneet järjestön väkivaltaa ihannoivalle ideologialle.

Lapsia pyrittiin emotionaalisesti uudelleenohjelmoimaan, jotta he omaksuisivat väkivallan luonnolliseksi asiaksi, jonka jatkumona olisi siihen osallistuminen. Heitä kannustettiin seuraamaan, tai jopa osallistumaan, suoritettaviin kidutuksiin ja teloituksiin.

Edes nuori ikä ei ole ollut suojaava tekijä, sillä yksi nuorimmista tunnetuista järjestön brutaalilla propagandavideolla esiintyneistä oli vasta 4-vuotias.  Videolla lapsi painaa laukaisijaa ja auto, jossa on ISISin vankeja, räjähtää.  ”Allahu akbar!” huutaa pieni poika.

Video osoittaa, kuinka taitavasti ISIS hallitsi länsimaalaisille suunnattua propagandaa käyttämällä pientä lasta äärimmäisen julmaan väkivallan tekoon. Jumalaa ylistävä pieni poika ei ole enää olosuhteiden viaton uhri, vaan osa järjestön pelkoa kylvävää väkivallan koneistoa.

Hieman vanhemmat lapset ovat osallistuneet taistelukoulutukseen ja länsimaalaisten 13-ja 14-vuotiaiden poikien tiedetään kuolleen ISIS:in aseellisessa toiminnassa.

13-ja 14-vuotiaiden poikien tiedetään kuolleen ISIS:in aseellisessa toiminnassa.

ISIS:in äärimmäisen väkivaltaisen ideologian indoktrinoinnin lisäksi lapset ja nuoret ovat voineet joutua todistamaan niin ystäviensä kuin läheistensä väkivaltaista kuolemaa. He ovat voineet joutua Yhdysvaltojen johtaman liittouman ilmapommitusten uhreiksi ja olleet keskellä taisteluita Baghouzin valtauksen aikana.

Tämänhetkiset leiriolosuhteet eivät myöskään ole vakaat, sillä al-Holin oloja kuvataan kaoottisiksi ja väkivaltaisiksi. Nämä tekijät vaikuttavat lasten ja nuorten psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin. Leirin lastenlääkäreiden sekä psykologien mukaan lasten leikkitavoissa onkin havaittavissa selkeästi aggressiivista käytöstä. Lapset heijastavat ja kopioivat leikeissään kokemuksiaan sekä ympäristön jännitteitä.

Väestön terveys Kalifaatin ”kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän” jälkeen

Kun konfliktiolosuhteissa perusterveydenhuolto usein rampautuu, esimerkiksi kroonisten sairauksien hoidonsaanti heikkenee. Samanaikaisesti taas erikoissairaanhoidon tarve lisääntyy esimerkiksi taisteluiden aiheuttaminen vammojen takia.

Sksi on oletettavaa, että terveydenhuoltoon ja sairauksien ennaltaehkäisyyn, kuten lastensairauksien, syövän, diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien hoitoon ei ole pystytty kiinnittämään huomiota Islamilaisen valtion hallinnossa. ISIS kuitenkin esitteli korkealaatuista terveydenhuoltojärjestelmäänsä.  Järjestö kertoi, että ihmisten käytettävissä olisi “ISHS” (Islamic State Health Service) dialyysilaitteineen ja ulkomaalaisine erikoislääkäreineen. Osana propagandaansa ISIS pyrki näyttämään luomansa yhteiskunnan ihanteellisena.

Epäily vakavista terveydenhuollon puutteista vahvistui Mosulin haltuunoton jälkeen, jolloin tartuntatauteja sekä kroonisia sairauksia raportoitiin väestössä. Lisäksi psykiatrisia häiriöitä todettiin normaalia enemmän.

Väestön hoitoon hakeutuminen oli ollut vähäistä, kroonisten sairauksien hoito heikkoa ja hoitovaihtoehdot potilaille vähäisiä ISHS:n alaisuudessa. ISIS hallitsi alaisuudessaan elävää väestöä pelolla ja ihmiset välttivät turhaa liikkumista julkisilla paikoilla, jos suinkin vain pystyivät.

ISIS hallitsi alaisuudessaan elävää väestöä pelolla.

Nämä samat terveysongelmat seurasivat al-Holiin pakenevia ihmisiä. Leirillä heidän terveydentilansa mahdollisesti pahenee entisestään. Norja hakikin yhden äidin lapsineen takaisin kotimaahan, sillä lapsi sairastaa mahdollisesti kystistä fibroosia. Kyseessä on perinnöllinen kuolemaan johtava sairaus, jonka oireita voidaan kuitenkin säännöllisellä hoidolla lieventää ja eliniänennustetta parantaa.

Tämä humanitaarisin perustein tehty kotiuttaminen on kuitenkin yksittäistapaus ja asian tulenarkuudesta kertoo se, että yhdenkin äidin ja lasten palauttaminen Norjaan on aiheuttanut maassa hallituskriisin.

Al-Holin naisilla ja lapsilla on huonossa hoitotasapainossa olevien mahdollisten kroonisten sairauksien lisäksi ripulia, hengitystieinfektioita, leishmaniaasia, vesirokkoa ja lepraa. Lisäksi al-Holissa tarkkaillaan erityisesti lavantaudin sekä tuberkuloosin esiintymistä.

Nämä infektiosairaudet johtuvat pääasiallisesti ahtaasta ja huonosta elinympäristöstä sekä terveydenhuollon puutteesta. International Rescue Committee raportoi viime vuoden syyskuussa lisääntyneestä alle viisivuotiaiden kuolleisuudesta leirillä. Maailman Terveysjärjestön WHO:n mukaan kyseessä oli kuitenkin väärinraportointi. WHO:n mukaan lasten kuolleisuus on pysynyt leirillä kurissa vaikeista olosuhteista huolimatta. Tähän mennessä kuolleita on  517 ihmistä, joista 371 on lapsia.

Kuolleiden lasten suuri määrä selittyy lasten suhteellisesti korkealla osuudella leirin väestörakenteessa. Lapset ovat menehtyneet pääasiallisesti aliravitsemukseen, synnytyksen aiheuttamiin komplikaatioihin ja talvikuukausina kylmyyden aiheuttamaan hypotermiaan Kurdien Punaisen Puolikuun edustajan mukaan.

Al-Holissa lapsia on kuollut nälkään, kylmään ja synnytyksiin.

Tällä hetkellä sääolosuhteet Koillis-Syyriassa ovat huonot. Kylmyys yhdistettynä vesi- ja hiekkamyrskyihin luo vaikeat olosuhteet leirin asukkaille ja altistaa väestön sairauksille. Etenkin pienet lapset kärsivät herkästi hengitystieinfektioista.

Mielenterveysongelmien määrä leirillä asuvien keskuudessa on normaalia väestöä korkeampi, koska naiset ja lapset ovat altistuneet ankarille henkistä hyvinvointia kuormittaville kokemuksille ja menetyksille. Hoitamattomina psykiatriset sairaudet eivät vain aiheuta inhimillistä kärsimystä, mutta myös altistavat itsetuhoisuudelle sekä psykoottisasteisille häiriöille.

Hyvät ja pahat autettavat

Koska ulkomaalaisten asuttamassa lisäosassa asuvia epäillään ISIS:in kannattajiksi, tai jopa jäseniksi, on tämä aiheuttanut eettisen ja moraalisen ongelman humanitaarisen avun periaatteiden mukaisessa jaossa. Ihmiset ovat jaettu hyviin ja pahoihin autettaviin – uhreihin ja tekijöihin.

Kuten väitöskirjatutkija Iida-Maria Tammi kirjoittaa, näemme nämä naiset ja lapset apua ansaitsemattomina ja pahoina, vaikka tunnistamme heidän hätänsä. Tämä ajatusmalli vaikuttaa muun muassa terveyspalveluiden saatavuuteen, sillä osa rahoittajista ei halua auttaa epäiltyjä ISIS:in kannattajia.

Al-Holin leiriä voidaan pitää eräänlaisena ISIS-ajatushautomona. Elinolosuhteet luovat otollisen maaperän ISIS:in vääryyden, epäkohdan ja koston narratiiville. Tämä tekee ideologian vahvistamisesta sekä rekrytoinnista helpompaa.

ISIS:in valheellinen väite siitä, ettei länsimaissa ole tilaa muslimeille, realisoituu leirillä. Marttyyriajattelu saa vahvistusta ja vastakkainasettelu lännen kanssa syvenee. Al-Holia onkin verrattu olosuhteisiin, jotka synnyttivät Taleban-liikkeen.  Vaikka ISIS on menettänyt hallintoalueensa, ideologiana se elää yhä myös al-Holin leirillä.

Lapsia, ei juniorijihadisteja

Huolimatta siitä, ovatko lapset ja nuoret osallistuneet ISIS:in toimintaan vai eivät, ovat he uhreja. Alaikäisten osallistaminen sotatoimiin rikos. Siviilejä koskevan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden yleisen suojelun lisäksi lapsille on taattu erityssuojelu.

Lapset ovat uhreja. Alaikäisten osallistaminen sotatoimiin rikos.

Lapsia ja nuoria tulee kohdella ja hoitaa kuten heidän ikänsä vaatii. Nyt heidät on leimattu länsimaisessa iltapäivälehdistössä “ISIS-lapsiksi” tai “juniorijihadisteiksi”. Leirillä he altistuvat jatkuvasti siellä olevien vakaumuksellisten ISIS:in naiskannattajien propagandalle.

Naisten rooli on ollut kasvattaa lapsia järjestön ideaalin mukaisiksi tuottaen tulevaisuuden johtajia, taistelijoita ja kannattajia ISIS:ille.  Lasten irtautuminen ideologiasta leirillä on mahdotonta.

Ratkaisut al-Holin leirin suomalaisten ja muiden länsimaalaisten kohtalosta eivät ole yksiselitteisiä tai helppoja. Kyseessä eivät kuitenkaan ole kansanvaalit, vaikka tämänkaltaiseen ajatteluun on sorruttu jopa ministeritasolla. Päätökset naisten ja lasten evakuoinnista tulee tehdä perustuen asiantuntija-arvoihin sekä kansainvälisiin sopimuksiin, joihin myös Suomi on demokraattisen valtiona sitoutunut.

FM Agneta Kallström on valmistunut Helsingin yliopistosta modernin Lähi-idän tutkimuksesta. Kallström on väitöskirjatutkija Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen laitoksella. Työssään Kallström käsittelee Syyrian konfliktin vaikutusta terveydenhuoltojärjestelmään.

Julkaisu Al-Holin alaikäiset suomalaiset – lapsisotilaita vai sotalapsia? ilmestyi ensimmäisenä Politiikasta.