Podcastissa aiheesta keskustelemassa Politiikasta-lehden toimituskunnan jäsenen Johannes Lehtisen vieraana on aihepiiriin vihkiytynyt Aki Luoto, ja keskustelun pohjana ovatkin Luodon lehdessä syksyllä julkaistut kaksi artikkelia, jotka tarkastelivat sekä itse liigan että sen pelaajien poliittista roolia ja merkitystä osana yhdysvaltalaista yhteiskuntaa.

Keskusteluun nousevat muun muassa rotupolitiikkaan liittyvät kysymykset, jotka ovat Luodon mukaan olleet osa NBA:n historiaa jo sen alkuajoista alkaen, mutta joiden ympärillä on erilaisia latauksia vielä nykyisinkin. Kuulemmekin muun muassa, miten joukkueiden omistajat eivät enää halua kutsua itseään omistajiksi, tai miten Utahissa viime kaudella koko yhteisö järkyttyi erään katsojan rasistisesta huutelusta.

NBA:n poliittisuudesta, osa 1

NBA nousi viime vuosikymmeninä merkittävään maailmanlaajuiseen asemaan urheilusarjana, mutta 2010-luvulla se on muuttunut entistä huomattavasti tiedostavamman poliittiseksi. Podcastissa käydäänkin läpi lokakuussa 2019 maailmanlaajuisen uutiskynnyksen ylittänyttä kiistaa NBA:n ja Kiinan välillä – mistä kiistassa oli kyse, miksi Kiinasta on tullut niin merkittävä markkina NBA:lle, ja mitä tämä koko kiista kertoo laajemmin urheilusarjojen poliittisesta toimijuudesta?

Käsittelyssä ovat myös itse liigan tähtipelaajat, joiden roolia tarkastellaan erityisesti osana Donald Trumpin hallinnon aikaista yhdysvaltalaista yhteiskuntaa. Miten he tiedostavat oman asemansa, ja miten heihin suhtaudutaan nykyisessä yhteiskunnassa?

 NBA:n poliittisuudesta, osa 2

Edellä mainittujen aiheiden lisäksi podcastissa luodaan laaja katsaus myös moniin muihin NBA:hin liittyviin poliittisiin latauksiin, joista useita on mahdollista tarkastella myös muiden urheilusarjojen kautta. Lopuksi pohditaan myös urheilijoiden ja urheilusarjojen poliittista merkitystä tulevaisuudessa, ja Aki Luoto antaa aiheesta kiinnostuneille kuuntelijoille kattavat ohjeet liigan ja sen poliittisuuden seuraamiseen.

Politiikasta julkaisee podcastin maanantaina 20.1. Se on Yhdysvalloissa Martin Luther King Jr. Day (MLK Day), eli NBA:n poliittisin juhlapäivä.

YTM Johannes Lehtinen on väitöskirjatutkija Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa.

YTM Aki Luoto on väitöskirjatutkija Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa.

EDIT: 20.1.2020 klo 16:10, Aki Luodon kirjoittajatiedot päivitetty.

Julkaisu Podcast: koripallosarja NBA:n poliittisuus ilmestyi ensimmäisenä Politiikasta.

Pohjois-Amerikan koripallon miesten ammattilaisliiga NBA:n kasvoina toimivat sen pelaajat. He ovat juuri niitä näkyviä hahmoja, joita kuunnellaan ja joihin yleisö voi samaistua.

Aiemmassa artikkelissa käsiteltiin liigaa poliittisena toimijana. Tämä artikkeli siirtää katseen pelaajiin ja valmentajiin, jotka näyttelevät liigan itsensä ohella merkittävää poliittista roolia yhdysvaltalaisessa yhteiskunnassa.

Käyn läpi esimerkkejä viime vuosien poliittisuudesta sekä esittelen kolme nykyisen NBA:n pelaajaa, jotka ovat profiloituneet pelaamisensa lisäksi poliittisina toimijoina. Lopuksi pohdin urheilutähtien poliittisuutta, sen laajempaa merkitystä sekä niitä rajoitteita, joita kaupallisuus ja julkisuus mahdollisesti heille asettavat.

NBA:n pelaajien ja valmentajien suhde Donald Trumpiin

Viime vuosien yhteiskunnallinen kehitys on aktivoinut useita NBA:n pelaajia kommentoimaan Yhdysvaltojen sisäistä poliittista tilannetta. Presidentti Donald Trumpin hallinnon aikana on nähty useita eri tilanteita, joissa pelaajat ovat ottaneet kantaa Trumpin politiikkaan.

NBA-pelaajat eivät toki ole olleet yksin Trump-kritiikkinsä kanssa. Esimerkiksi syksyllä 2017 alkoivat paljon julkisuutta saaneet Trumpin ja NFL-pelaajien väliset kiistat, joissa Trump syytti kansallislaulun aikana polvistuneita ja näin afroamerikkalaiseen yhteisöön suhteettomasti kohdistuvaa poliisiväkivaltaa protestoivia pelaajia epäisänmaallisiksi.

Toinen näkyvä ja konkreettinen muutos ammattilaisurheilijoiden ja Yhdysvaltain hallinnon välillä on ollut perinteisten Valkoisen talon tervehdyskäyntien loppuminen.

Näkyvä muutos ammattilaisurheilijoiden ja Yhdysvaltain hallinnon välillä on ollut perinteisten Valkoisen talon tervehdyskäyntien loppuminen.

Vuosikymmeniä kestäneenä perinteenä on ollut, että lähes kaikki suurten ammattilais- ja yliopistosarjojen mestarijoukkueet kutsutaan tapaamaan istuvaa presidenttiä hänen virka-asunnolleen Valkoiseen taloon.

Trumpin aikakaudella tämä perinne on kuitenkin yleisesti muuttunut, sillä Valkoisessa talossa on vieraillut enää vain noin puolet eri lajien mestaruusjoukkueista. Näidenkin joukkueiden pelaajista monet ovat boikotoineet vierailuja.

Osa joukkueista on kieltäytynyt itse vierailusta kun taas osan kohdalla presidentti Trump on julkisesti ilmoittanut, ettei aio edes kutsua heitä vierailemaan.

NBA:n ja Trumpin tulehtuneista suhteista kertookin paljon se, että mestarijoukkueen ja presidentin välille on muodostunut viime vuosina jopa eräänlainen kilpailu siitä, ehtiikö presidentti ilmoittaa julkisesti ettei aio kutsua joukkuetta Valkoiseen taloon ennen kuin joukkue kieltäytyy sinne menemästä.

Vuosien 2017 ja 2018 NBA-mestarijoukkue Golden State Warriors kieltäytyi, eikä Trump heitä kutsunutkaan. Joukkue korvasi vierailut Valkoisessa talossa vierailemalla vuonna 2018 kansallisessa afroamerikkalaisen historian museossa ja vuonna 2019 tapaamassa entistä presidenttiä Barack Obamaa.

Näiden ratkaisujen kautta joukkue asemoi itseään Trumpin hallinnon edustamaa politiikkaa ja amerikkalaisuutta vastaan.

Pelaajien lisäksi myös useat valmentajat ovat olleet kriittisiä Trumpia ja hänen politiikkaansa kohtaan.

Pelaajien lisäksi myös useat valmentajat ovat olleet kriittisiä Trumpia ja hänen politiikkaansa kohtaan. Tunnetuimmat tämän hetken NBA:n poliittiset valmentajat ovat Golden State Warriorsin Steve Kerr ja San Antonio Spursin Greg ”Pop” Popovich.

Molemmat heistä ovat useaan otteeseen kommentoineet huoltaan Yhdysvaltojen nykyisestä yhteiskunnallisesta kehityksestä ja kohdistaneet kritiikkiään myös suoraan presidentti Trumpia vastaan.

Molemmat valmentajat ovatkin nousseet viime vuosina juuri Trumpiin kohdistuvan kritiikin takia sellaisten poliittisten vaikuttajien asemaan, joiden puheita siteerataan laajalti.

Lokakuussa 2019 NBA:n ja Kiinan välille puhkesi konflikti, joka sai alkunsa Houston Rocketsin toimitusjohtaja Daryl Moreyn Hongkongia puolustavasta twiitistä. Konfliktin aikana sekä Popovich että Kerr kieltäytyivät kommentoimasta tapahtumia.

Molemmat vetosivat siihen, ettei heillä ollut tarpeeksi kattavaa tietoa aiheesta eivätkä he siksi halunneet sekaantua asiaan. Tämä kirvoittikin presidentti Trumpilta kritiikkiä molempia valmentajia kohtaan.

Trumpin kommentit, joissa sekä Popovich että Kerr mainittiin nimeltä, ovat hyviä osoituksia siitä, miten merkittäviksi poliittisiksi hahmoiksi kyseiset valmentajat ovat nousseet yhdysvaltalaisen politiikan vastakkainasettelussa.

Pelaajat roolimalleina

Nykyisin Los Angeles Lakersia edustava LeBron James on kiistatta tämän vuosikymmenen NBA:n suurin supertähti.

Sen lisäksi, että James on saavuttanut supertähden aseman pelitaitojensa avulla kentällä, on hän monilla mittareilla mitattuna kaikkein suurin ja suosituin hahmo myös kentän ulkopuolella.

Hän on kasvattanut omaa brändiään muun muassa hankkimalla monenlaista koripallon ulkopuolista yritystoimintaa, joiden kautta hänen merkityksensä on kasvanut entisestään.

Hyväntekeväisyystoiminnassaan James on profiloitunut erityisesti kotikaupungissaan Akronissa Ohion osavaltiossa, jonne hän on muun muassa perustanut peruskoulun sekä lahjoittanut opiskelustipendejä tuhansille nuorille säätiönsä kautta.

LeBron Jamesin itsensä mukaan hänellä on yhteiskunnallisesti liian merkittävä rooli, jotta hän voisi vain olla hiljaa ja keskittyä pelkästään pelaamaan koripalloa.

Näiden hyväntekeväisyystoimien ohessa hän on myös luonut itselleen roolia äänekkäänä sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin ongelmiin kantaa ottavana hahmona. James on viime vuosina muun muassa osallistunut poliisiväkivaltaa vastustaviin protesteihin, tukenut Hillary Clintonia vuoden 2016 presidentinvaaleissa sekä erityisesti kritisoinut toistuvasti Trumpia ja hänen politiikkaansa.

Jamesin itsensä mukaan hänellä onkin yhteiskunnallisesti liian merkittävä rooli, jotta hän voisi vain olla hiljaa ja keskittyä pelkästään pelaamaan koripalloa.

Osin juuri tämän roolin takia James joutuikin lokakuussa 2019 myrskyn silmään kritisoituaan osaltaan NBA:n ja Kiinan välisen kiistan aloittanutta Houston Rocketsin toimitusjohtaja Moreyta.

Jamesin mielestä Morey ei ollut riittävän informoitu aiheesta ja asetti ajattelemattomuudellaan monet ihmiset sekä taloudelliseen että jopa fyysiseen vaaraan. James ilmoitti samalla, ettei itse halunnut kommentoida NBA:n ja Kiinan tai Kiinan ja Hongkongin kiistoja juuri siksi, ettei tiennyt aiheesta tarpeeksi.

James selvensi heti seuraavana päivänä, ettei hän ottanut kantaa itse asiaan, vaan ainoastaan piti Moreyn twiittiä ajattelemattomana nimenomaan siltä kantilta, mitä seurauksia sillä oli muille. Silti hän sai osakseen valtaisan määrän kritiikkiä. Jopa Suomen Yleisradio uutisoi Jamesin kommenteista.

Kriittisten äänien näkökulmasta Jamesin aiempi arvostettu yhteiskunnallisen kommentoijan rooli oli alisteinen hänen ”brändinsä” varjelulle.

Kommenttien saama kritiikki on samalla hyvä osoitus siitä, miten hankalaa jopa maailman suurimman koripallotähden kaltaisten toimijoiden on yhdistää poliittinen uskottavuus markkinavoimien logiikalla toimivaan henkilöbrändiin.

Jopa maailman suurimman koripallotähden kaltaisten toimijoiden on hankalaa yhdistää poliittinen uskottavuus markkinavoimien logiikalla toimivaan henkilöbrändiin.

Golden State Warriorsin takamies Stephen Currya pidetään eräänlaisena NBA:n uuden aallon supertähtenä, johon katsojien on helppo samaistua.

Curry tunnetaan myös laajasta hyväntekeväisyystyöstä, jota hän tekee muun muassa yhdessä vaimonsa kanssa. Trumpin valinta presidentiksi vaikuttaa aktivoineen Curryn myös poliittisesti.

Aiemmin mainittu kieltäytyminen mestaruuden jälkeisestä tervehdyskäynnistä Valkoiseen taloon oli Curryn itsensä mukaan tietoisesti poliittinen teko koko joukkueelta. Sillä oli tarkoitus herättää keskustelua siitä, millainen toiminta oli presidentille hyväksyttävää sekä mihin suuntaan amerikkalainen yhteiskunta oli menossa.

Peruessaan kutsun presidentti Trump viittasi erityisesti Curryn lausahduksiin. Tällä tavoin joukkueen kieltäytyminen henkilöityi Curryyn. Curry on jatkanut Trumpin kritisointia tämän jälkeenkin useaan eri otteeseen

Edellä mainittuja kahta supertähteä ehkä vielä kiinnostavampi poliittinen pelaaja tämän hetken NBA:ssa on Boston Celticsin turkkilainen Enes Kanter.

Hän on tullut peliuransa lisäksi tunnetuksi äänekkäänä Turkin nykyisen presidentin Recep Tayyip Erdoğanin vastustajana, minkä takia Turkin nykyhallinto on muun muassa mitätöinyt hänen passinsa ja pitänyt aiemmin hänen isäänsä vangittuna.

Koska Kanter on Yhdysvalloissa maanpaossa elävän Erdoğanin keskeisen kriitikon Fethullah Gülenin äänekäs tukija, Turkin nykyhallinto on julistanut myös Kanterin Gülenin tavoin terroristiksi, josta on annettu kansainvälinen pidätysmääräys.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Kanter itse ei voi eikä toisaalta halua lähteä Yhdysvalloista pois Erdoğanin ja hänen tukijoidensa takia – ei edes Lontooseen tai Torontoon.

Kanter on tästä syystä saanut kohdata myös huutelua yleisöstä sekä sensuuria liigan virallisessa turkinkielisessä sosiaalisessa mediassa. Molemmissa tapauksissa liiga toimi nopeasti antaen huutelevalle katsojalle porttikiellon sekä poistamalla turkkilaiselta yhteistyökumppaniltaan Twitter-tilin oikeudet.

Kanterin häiriköinti on kuitenkin jatkunut: lokakuussa 2019 hän kuvasi Twitteriin videon kahdesta miehestä, jotka Kanterin mukaan olivat Erdoganin tukijoita ja tulleet uhkailemaan ja nimittelemään häntä bostonilaisen moskeijan edustalle.

Kanter ottaa kuitenkin yhä poliittisesti kantaa Twitterissä sekä Turkin tilanteeseen että moniin muihin poliittisiin tapahtumiin. NBA:n ja Kiinan kiistaan liittyen hän kritisoi nimenomaan Jamesin kommentteja.

Kanterin omat kokemukset rajoitetusta vapaudesta kirvoittivat muistutuksen ”vapaus ei ole ilmaista!”

NBA-pelaajat poliittisina toimijoina

Koripalloliiga NBA:n pelaajat ja valmentajat ovat edellä esitellyn perusteella vahvoja ja merkittäviä poliittisia toimijoita erityisesti osana nykyistä yhdysvaltalaista yhteiskuntaa. Heitä seurataan ja heiltä kysytään näkemyksiä poliittisiin tapahtumiin.

Samalla nykyisellä sosiaalisen median aikakaudella pelaajilla ja muilla toimijoilla on muun muassa Twitterin kautta väline saada ajatuksiaan ja näkemyksiään laajasti esiin.

Pelaajat ja valmentajat tiedostavat oman roolinsa ja asemansa, koska poliittisuus on nykyisin Trumpin aikakaudella ikään kuin koko ajan läsnä kaikessa. Trumpin presidenttiys on aktivoinut afroamerikkalaisia urheilijoita kautta linjan, mutta NBA:ssa hänen politiikkaansa seuraukset ja reaktiot ovat näkyvillä ehkä kaikkein selvimmin.

Pelaajien vaikuttavuudesta puhuttaessa Trump ja hänen politiikkansa ei ole kuitenkaan ollut ainut merkittävä kehityskulku viime vuosien aikana. Pelaajat ovat omalla toiminnallaan muun muassa vaikuttaneet yleiseen ymmärrykseen ja suhtautumiseen mielenterveysongelmia kohtaan.

Pelaajat ovat omalla toiminnallaan vaikuttaneet yleiseen ymmärrykseen ja suhtautumiseen mielenterveysongelmia kohtaan.

Tämä nähtiin maaliskuussa 2018, kun Cleveland Cavaliersin tähti Kevin Love kertoi laajasti omista paniikkihäiriö- ja mielenterveysongelmistaan. Kesällä 2018 Toronto Raptorsissa tuolloin pelannut DeMar DeRozan avautui omasta taistelustaan masennusta vastaan.

Kyseisten menestyneiden pelaajien avautuminen koettiin pelaajia inhimillistävänä ja mielenterveysongelmiin liittyviä tabuja rikkovana.

Urheilusankareiden poliittista toimijuutta tarkasteltaessa on tärkeää myös tiedostaa, miten menestys urheilussa kulkee usein käsi kädessä poliittisen vaikuttavuuden kanssa. Tämä on täysin luonnollista, sillä urheilumenestyksen kautta pelaajat saavat samalla näkyvyyttä ja tilaa kertoa omia näkemyksiään.

Myös tähtipelaajat itse tiedostavat roolinsa ja asemansa, ja se onkin ikään kuin koko ajan kaikessa heidän toiminnassaan mukana. Toiset tähtipelaajat ovat profiloituneet erityisen yhteiskunnallisina toimijoina, kun taas toiset käyttävät vaikuttavuuttaan ja näkyvyyttään enemmänkin perinteiseen hyväntekeväisyystoimintaan.

Tähtiasema NBA:ssa ja poliittinen aktiivisuus eivät kuitenkaan ole historiallisesti aina kulkeneet käsi kädessä.

Eräs kaikkein tunnetuimmista koripallotähdistä on NBA-joukkue Charlotte Hornetsin nykyinen omistaja Michael Jordan, joka ei peliuransa aikana tullut tunnetuksi poliittisesta aktivismistaan, vaan enemmänkin omasta brändistään – erityisesti valtavan suosituista Air Jordan -urheilutossuista.

Jordanin väitetään lohkaisseen vuonna 1990 ystävälleen ”myös republikaanit ostavat tossuja” perusteluna sille, että hän oli kieltäytynyt julkisesti tukemasta afroamerikkalaista demokraattien kuvernööriehdokasta kotiosavaltionsa Pohjois-Carolinan vaaleissa.

Viime vuosina tilanne on kuitenkin muuttunut myös Jordanin osalta, ja hän onkin profiloitunut sosiaalisten ja yhteiskunnallisten ongelmien korjaajana niin toimiensa kuin puheidensakin kautta.

Jordan muun muassa otti kantaa vuonna 2016 Yhdysvaltojen poliisiväkivaltaa vastaan, ja vuonna 2019 hän ilmoitti rahoittavansa kotikaupunkiinsa Charlotteen kaksi vähävaraisille tarkoitettua terveysasemaa.

Toisaalta vähemmän mairittelevana esimerkkinä on mahdollista käyttää Cleveland Cavaliers -joukkueen tähtipelaajan Kyrie Irwingin lausuntoja litteän maapallon (flat Earth) puolesta. Irwingin lausahdusta pidettiin ajattelemattomana ja vastuuttomana nimenomaan Irwingin kaltaiselta seuratulta urheilutähdeltä.

Oppilaat uskoivat maapallon olevan litteä, sillä heidän idolinsa oli näin sanonut.

Kritiikki laajeni entisestään, kun peruskoulujen opettajat kertoivat Irwingin lausuntojen tehneen heidän työstään aiempaa raskaampaa: oppilaat uskoivat maapallon olevan litteä, sillä heidän idolinsa oli näin sanonut.

Irwing lopulta pahoitteli lausuntoaan, mutta reaktio osoitti hyvin sen, miten suuri merkitys koripallotähtien kaltaisilla urheilijoilla on heidän faneilleen ja näitä ympäröivälle yhteiskunnalle.

NBA ja politiikka

On selvää, että NBA:n tai minkä tahansa urheiluliigan poliittisuus on moniulotteinen mutta kiinnostava aihepiiri. Tässä ja aiemmassa artikkelissa esitetyt esimerkit ja havainnot toimivat eräänlaisina kausioppaina aiheesta ja liigan nykytilanteesta kiinnostuneille.

Käsittelemättä tässä yhteydessä jäävät esimerkiksi 1990-luvun tähtipelaajan Dennis Rodmanin nykyiset läheiset suhteet Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-uniin, NBA:n työ naisten aseman vahvistamiseksi muun muassa naisten WNBA-liigan kautta tai esimerkiksi Earwin ”Magic” Johnsonin rooli HIV-tartunnan saaneiden puolestapuhujana 1990-luvun Yhdysvalloissa.

Ymmärrys liigaa ympäröivistä poliittisista ja yhteiskunnallisista latauksista on väistämätön osa laajempaa ja syvällisempää NBA:n seuraamista. Toki sarjaa voi seurata myös pelkästään laadukkaana koripallona, mitä se eittämättä kaudella 2019–2020 onkin – kiitos muuttuneiden voimasuhteiden.

Tällöin kuitenkin helposti menettää jotain olennaista itse kokemuksesta. Urheilu on väistämättä osa yhteiskuntaa ja politiikkaa.

Aki Luoto on Tampereen yliopistossa toimiva politiikan tutkimuksen väitöskirjatutkija, joka on viimeiset 25 vuotta seurannut mielestään huolestuttavan paljon NBA-koripalloa.

Julkaisu NBA-liigan pelaajat poliittisina toimijoina ilmestyi ensimmäisenä Politiikasta.

NBA eli Pohjois-Amerikan miesten koripallon ammattilaisliiga on merkittävä areena poliittisuudelle monessakin suhteessa. Se on Pohjois-Amerikan urheilusarjoista amerikkalaisen jalkapallon ammattilaisliiga NFL:n jälkeen toiseksi seuratuin.

Liiga koostuu kaikkiaan 30 joukkueesta, joiden keskimääräinen arvo on 1,9 miljardia dollaria. NBA:n liikevaihto olikin esimerkiksi kaudella 2018–2019 kaikkiaan yli kahdeksan miljardia dollaria. Niinpä NBA:n poliittisuus on väistämättä aika ajoin ristiriidassa liigan taloudellisten tavoitteiden kanssa.

Viime vuosina liiga on itse tietoisesti asemoinut itsensä poliittiseksi toimijaksi. Liigan poliittiset lataukset ovat muokanneet NBA:ta ja sitä ympäröivää yhteiskuntaa.

NBA ja rotupolitiikka

Yhdysvaltalainen urheilu itsessään on politisoitunut viime vuosina erityisesti rodulliseen tasa-arvoon liittyvissä kysymyksissä. Esimerkki tällaisesta politisoitumisesta ovat olleet laajaa julkisuutta saaneet NFL:n kansallislauluprotestit.

NBA on profiloitunut vuosien saatossa Pohjois-Amerikan ammattilaissarjoista kaikkein poliittisimmaksi. Tämä poliittisuus näkyy toki useissa erilaisissa konteksteissa, mutta lähes aina NBA:sta puhuttaessa juuri rodulliseen tasa-arvoon ja Yhdysvaltojen afroamerikkalaisten identiteettipolitiikkaan liittyvät teemat nousevat muiden yläpuolelle.

Muihin amerikkalaisiin urheilun ammattilaissarjoihin verrattuna NBA on monilla tavoin erityinen. NBA on esimerkiksi ainut Pohjois-Amerikan ammattilaissarja, jolla on enemmän afroamerikkalaisia kuin valkoihoisia katsojia. Myös pelaajien ihonvärin osalta NBA erottuu muista Pohjois-Amerikan sarjoista. Pelaajista 74 prosenttia on afroamerikkalaisia, mikä on enemmän kuin yhdessäkään muussa sarjassa.

Yhä vuonna 2019 sarjan 30 joukkueesta 27:ssä on kuitenkin valkoihoinen omistaja.

Yhä vuonna 2019 sarjan 30 joukkueesta 27:ssä on kuitenkin valkoihoinen omistaja. Juuri omistajuuteen liittyvä ongelmallisuus onkin noussut nyky-NBA:ssa niin merkittäväksi, ettei liiga itse eivätkä monet sen joukkueista enää haluakaan kutsua omistajiaan omistajiksi termin historiallisen latautuneisuuden takia.

Yksi viime vuosien merkittävimmistä rotupolitiikkaan ja omistajiin liittyvistä kohuista nähtiin huhtikuussa 2014, kun nauhoitteet Los Angeles Clippersin omistajan Donald Sterlingin rasistisista puheista tulivat julkisuuteen.

Nauhoitteilla Sterling totesi silloiselle rakastajattarelleen, miten häntä häiritsee naisen halu näyttäytyä afroamerikkalaisten miesten kanssa julkisesti ja ettei hän halunnut tämän tuovan heitä Clippersin otteluihin.

Kyseiset nauhoitteet aiheuttivat suuren kohun. Monet julkisuuden henkilöt presidentti Barack Obamaa myöten tuomitsivatkin ne rasistisiksi.

NBA reagoi Sterlingin puheisiin nopeasti langettamalla neljä päivää kohun alkamisen jälkeen rasistisista puheista Sterlingille 2,5 miljoonan dollarin sakon sekä elinikäisen toimintakiellon, mikä pakotti hänet käytännössä myymään joukkueensa.

Martin Luther Kingin päivä

Erilaisiin tilanteisiin reagoinnin lisäksi NBA pyrkii tietoisesti korostamaan omaa ja pelaajiensa roolia afroamerikkalaisten edustajana ja äänenä. Esimerkiksi vuosittain tammikuussa edesmenneen kansalaisoikeustaistelija Martin Luther King Juniorin kunniaksi vietettävä päivä on yksi NBA-kauden merkittävimmistä juhlapäivistä.

Päivän tapoihin kuuluu, että jokaisessa liigan ottelussa yksi kotijoukkueen afroamerikkalaisista pelaajista pitää ottelun aluksi puheen yleisölle kertoen omista ajatuksistaan Kingiin ja hänen merkitykseensä liittyen. Tämän lisäksi Atlantan ja Memphisin  joukkueet – kaupunkien, jotka olivat Kingin elämälle merkityksellisiä – järjestävät erityisiä juhlallisuuksia päivään liittyen.

Kingiä ja hänen merkitystään kunnioitetaan NBA:ssa myös laajemmin. Esimerkiksi vuonna 2018 Martin Luther Kingin päivää edeltävällä viikolla NBA:n joukkueet lämmittelivät otteluiden alussa paidoissa, joihin oli painettu kuuluisan ”Minulla on unelma” –puheen lauseita.

Martin Luther Kingin päivän ja Black History Monthin kaltaiset juhlallisuudet ovat osoituksia siitä, miten NBA asemoi itseään afroamerikkalaisten äänenä ja puolestapuhujana

Afroamerikkalaisen historian korostaminen osana NBA-otteluita ja niiden tv-lähetyksiä jatkuu Martin Luther Kingin päivän jälkeen, kun helmikuussa vietetään Yhdysvaltojen afroamerikkalaista historiaa korostavaa Black History Month -kuukautta. Tuolloin rodulliseen tasa-arvoon liittyvät kysymykset näkyvät ottelulähetyksissä muun muassa erilaisina aiheeseen liittyvinä insertteinä.

Martin Luther Kingin päivän ja Black History Monthin kaltaiset juhlallisuudet ovat osoituksia siitä, miten NBA asemoi itseään afroamerikkalaisten äänenä ja puolestapuhujana nostamalla aihepiiriä keskiöön sekä tarjoamalla laajemman areenan keskustelulle.

Tämä asemointi on kuitenkin samalla omiaan vahvistamaan rotupoliittisia latauksia liigan ympärillä. Nämä lataukset konkretisoituvatkin ajoittain erilaisina rasistisina tapahtumina.

Välikohtaus Utah Jazzin ottelussa maaliskuussa 2019

Kaudella 2018–2019 NBA:ssa nähtiin useita esimerkkejä rotupoliittisista latauksista. Eniten julkisuutta saanut tapaus koettiin maaliskuussa 2019 Salt Lake Cityssä Utahissa, jossa kotijoukkue Utah Jazzin kannattaja ja vastustajajoukkue Oklahoma City Thunderin tähtipelaaja Russell Westbrook ottivat sanallisesti yhteen.

Afroamerikkalainen Westbrook, joka on tullut uransa aikana tunnetuksi äänekkäänä keskustelijana yleisön jäsenten kanssa, istui Thunderin vaihtopenkillä, kun yleisössä ollut valkoihoinen katsoja alkoi huudella hänelle. Westbrookin mukaan katsoja huusi hänelle orjuuteen viittaavasti ”polvillesi siitä, kuten olet tottunutkin!”

Huudon seurauksena Westbrook uhkaili äänekkäästi sekä hänelle huutanutta katsojaa että tämän vaimoa. Kyseisen välikohtauksen jälkeen Utah Jazzin henkilökunta poisti häiriköineen katsojan ja hänen vaimonsa pois katsomosta.

Tapaus sai paljon julkisuutta yhdysvaltalaisessa mediassa juuri rasistisen latauksensa takia. Liiga reagoi tapahtuneeseen langettamalla Westbrookille tilanteesta 25 000 dollarin sakon katsojalle esitetyistä uhkailuista.

Utah Jazz puolestaan antoi huudelleelle katsojalle elinikäisen porttikiellon otteluihin. Kyseinen tapahtuma oli erityisen kiusallinen Utah Jazzille – jonka kotikaupungin Salt Lake Cityn asukkaista ainoastaan kaksi prosenttia on afroamerikkalaisia – sillä joukkueen faneilla oli jo valmiiksi maine koko liigan vihamielisimpinä.

Niinpä seuraavan kotiottelun aluksi Jazzin omistaja Gail Miller piti kentällä puheen koko yleisölle. Miller kertoi olevansa äärimmäisen pettynyt kyseisen ”fanin” käytökseen, sillä se oli hänen mukaansa loukkaus Westbrookin lisäksi myös häntä, hänen perhettään, koko organisaatiota, yhteisöä ja pelaajia kohtaan eikä sellaista olisi saanut koskaan tapahtua.

Millerin mukaan Jazz ja sen fanit eivät ole rasistisia, eikä tämänkaltaiselle toiminnalle ollut näin ollen tilaa heidän otteluissaan. Millerin puhetta kiiteltiinkin laajalti ja sitä pidettiin tiukkana ja arvokkaana kannanottona rasistisia yleisöhuutoja vastaan.

Kaudelle 2019–2020 NBA ilmoittikin ottavansa käyttöön nollatoleranssin kaikenlaiselle katsojien häiritsevälle käytökselle pelaajia kohtaan. Aika näyttää, miten tämä uusi tiukempi linja toteutuu käytännössä ja onko sillä niin rauhoittava vaikutus kuin liiga toivoo.

NBA vähemmistöjen puolustajana

Afroamerikkalaisten oikeuksien lisäksi NBA on profiloitunut puolustamaan myös muiden vähemmistöjen oikeuksia. Tämä näkyy muun muassa liigan kommenteissa ja reaktioissa erilaisiin poliittisiin tilanteisiin.

Yksi tunnetuimmista tämänkaltaisista reagoinneista viime vuosien osalta on vuoden 2017 tähdistöotteluun ja sen siirtoon liittynyt kuohunta.

NBA:n tähdistöottelu ja sen ympärille rakentunut viikonloppu on vuosittainen runkosarjan keskellä helmikuussa pidettävä tapahtuma. Se kerää yhteen liigan parhaat pelaajat mittelemään taidoistaan sekä itse ottelussa että erilaisissa leikkimielisissä kisoissa.

Tapahtuma annetaan vuosittain yhdelle NBA-kaupungille, ja koska kyseessä on taloudellisesti valtavan suuri tapahtuma, on joka vuodelle tarjolla useita kiinnostuneita järjestäjiä.

Vuoden 2017 NBA:n tähdistöottelun isännöinti oli myönnetty Pohjois-Carolinan Charlotteen. NBA kuitenkin ilmoitti heinäkuussa 2016 ottavansa isännyyden pois Charlottesta reaktiona osavaltion maaliskuussa 2016 hyväksymälle niin sanotulle HB2-laille. Kyseinen laajalti kritisoitu laki nosti suuren kohun, sillä se syrji sukupuolivähemmistöjä.

Tämä johtui lakiin sisällytetystä kohdasta, jonka mukaan kansalaiset saivat käyttää ainoastaan syntymätodistukseensa merkityn sukupuolen wc-tiloja. Lain nähtiin lisäävän transihmisten kohtaamaa syrjintää ja turvattomuutta, ja se saikin paljon kritiikkiä niin poliitikoilta, liike-elämältä kuin urheilumaailmastakin.

CNN laski tähtiottelun siirron rahallisten tappioiden olleen noin sata miljoonaa dollaria.

Tähdistöottelun siirto sai valtavasti näkyvyyttä sekä Yhdysvalloissa että kansainvälisesti, ja sitä pidettiin yleisesti vahvana osoituksena NBA:n kyvystä reagoida poliittisiin tapahtumiin.

Tähdistöottelun siirto olikin merkittävä sekä näkyvyyden että talouden takia. Yhdysvaltalainen uutiskanava CNN laski siirron rahallisten tappioiden olleen noin sata miljoonaa dollaria samalla, kun lain hyväksymisestä Pohjois-Carolinalle koituneet muut taloudelliset tappiot olivat vuoden aikana jo useita satoja miljoonia dollareita.

Tähdistöottelun siirron yhteydessä NBA lupasi tuoda tapahtuman uudelleen Charlotteen, mikäli osavaltio poistaa syrjiviksi todetut pykälät lainsäädännöstään. Niinpä toukokuussa 2017, kun Pohjois-Carolinan uusi kuvernööri oli kumonnut kyseiset syrjivät pykälät, myönsi NBA Charlottelle isännöintioikeudet vuoden 2019 tähdistöotteluun.

NBA hyväntekijänä

Poliittisempien diskurssien lisäksi NBA on perinteisesti ollut näkyvä toimija erilaisissa hyväntekeväisyysasioissa. Liigan NBA Cares -toiminnalla on pitkät perinteet, ja liiga onkin järjestänyt kyseisen brändin alla valtavan määrän erilaisia tapahtumia ja keräyksiä.

NBA Cares on mukana muun muassa auttamassa hurrikaanien uhreja, järjestämässä sodan uhreja auttavia koripalloleirejä, tukemassa Yhdysvaltojen armeijaa ja veteraaneja sekä puhumassa julkisesti esimerkiksi mielenterveysongelmista ja ilmastonmuutoksesta.

Näiden lisäksi NBA toimii laajasti monilla muillakin yhteiskunnan osa-alueilla. Yksi esimerkki näistä on NBA Voices -ohjelma, jonka kautta liiga pyrkii koripallon keinoin puuttumaan laajempaan yhteiskunnan eriarvoistumiskehitykseen.

NBA on perinteisesti ollut näkyvä toimija erilaisissa hyväntekeväisyysasioissa.

NBA profiloikin hyväntekeväisyyshankkeiden kautta itseään myös vahvana sosiaalipoliittisena vaikuttajana yhdysvaltalaisessa yhteiskunnassa. Itse ottelulähetyksissä tämä näkyy muun muassa erilaisina toiminnasta kertovina mainoksina.

Tämän lisäksi sekä miesten NBA että naisten WNBA kannustavat pelaajiaan hyväntekeväisyystoimiin muun muassa jakamalla vuosittain Community Assist Award -palkinnon pelaajalle, joka tekee ”eniten työtä yhteisönsä eteen”.

NBA:n ja Manner-Kiinan kiista lokakuussa 2019

Huolimatta NBA:n tietoisesta ja laaja-alaisesta poliittisesta toimijuudesta se saattaa joskus ajautua poliittisten tapahtumien keskiöön yllättäen ja sattumalta. Tämänkaltaiset tilanteet saattavatkin tuoda esiin toimijan kannalta epäedullisia tavoitteita, koska tapahtumat eivät ole täysin sen kontrollissa.

Nämä tilanteet ja tapahtumat eivät myöskään ole rajoitettuja Yhdysvaltain sisäpoliittisiin kysymyksiin, vaan kansainvälisesti seuratulla liigalla on myös merkitystä kansainvälisessä politiikassa.

Viimeisin tällainen tapaus nähtiin lokakuun 2019 alussa, kun NBA ja Kiinan ajautuivat kiistoihin, jotka ylittivät maailmanlaajuisen uutiskynnyksen.

Tuolloin kiinalainen NBA:n lähetysoikeudet omistava yritys kieltäytyi lähettämästä kanavillaan Houston Rocketsin otteluita (tai edes uutisoimaan niistä) sen jälkeen, kun Rocketsin toimitusjohtaja Daryl Morey twiittasi tukensa Hongkongin protestoijille.

Kyseinen twiitti, jonka Morey poisti hyvin nopeasti, johti laajempaan selkkaukseen, jossa erilaiset kiinalaiset toimijat valtiontelevisiosta lähtien kritisoivat Moreyta ja NBA:ta samalla, kun itse liiga pyrki tasapainottelemaan kohun keskellä.

Kiinan ja NBA:n välistä kohua sekä siihen liittyvää reagointia ymmärtääkseen pitää tiedostaa Kiinan markkinoiden merkitys NBA:lle. Kiina on NBA:lle valtava ja jatkuvasti kasvava markkina-alue. Time-lehden esittämän arvion mukaan jopa 800 miljoonaa kiinalaista seuraa NBA:ta, joten liiga näkee maassa ymmärrettävästi massiivisen (taloudellisen) kasvupotentiaalin.

NBA onkin Pohjois-Amerikan ammattilaissarjoista Kiinassa kaikkein suosituin. Tämän suosion taustalla on erityisesti nykyinen Kiinan koripalloliiton puheenjohtaja Yao Ming, joka pelasi Houston Rocketsissa vuosina 2002–2011 ollen tuolloin yksi liigan suurimmista ja seuratuimmista tähdistä.

Koripallon ja NBA:n suosio kasvoi Mingin peliuran aikana Kiinassa suuriin mittoihin, ja hänen takiaan Houston Rockets onkin ollut yksittäisistä joukkueista Kiinassa se kaikkein suosituin.

Huomionarvoista tässä kaikessa samalla on, että NBA:n kiinalaiset fanit sijaitsevat nimenomaan Manner-Kiinassa, missä Hong Kongin protestointeihin suhtaudutaan kriittisesti.

Tapahtumasarja oli ajanut NBA:n kahden tulen väliin, jossa toisella puolella olivat Kiina ja sen valtavat markkinat ja toisella puolella yhdysvaltalaiset kotimarkkinat ja lehdistö.

Lähetysoikeudet omistaneen yhtiön reaktion jälkeen NBA reagoi julkisesti tapahtumiin sekä englannin- että mandariinikiinankielisillä tiedotteilla.

Kiusalliseksi tilanteen teki NBA:n kannalta se, että siinä missä englanninkielisessä tiedotteessa sinänsä pahoiteltiin Moreyn twiitin aiheuttamia reaktioita, mutta korostettiin liigan puolustavan toimijoidensa sananvapautta, oli kiinankielisen tiedotteen sävy erilainen. Siinä Moreyn twiitti tuomittiin ajattelemattomaksi. Tämän jälkeen NBA oli entistä syvemmissä ongelmissa.

NBA:n tiedotteiden eri kieliversioiden erot sekä englanninkielisen tiedotteet osittain Moreyn toimia pahoitteleva sävy herättivät Yhdysvalloissa välittömästi suuren kriittisten kommenttien aallon, jossa sekä poliitikot että tiedotusvälineet kyseenalaistivat liigan tavoitteet ja periaatteet.

Olikin selvää, että kyseinen poliittinen tapahtumasarja oli ajanut NBA:n niin sanotusti kahden tulen väliin, jossa toisella puolella olivat Kiina ja sen valtavat markkinat ja toisella puolella yhdysvaltalaiset kotimarkkinat ja lehdistö.

NBA oli pakotettu seuraavana päivänä määrittämään julkisesti kantansa tapahtumiin. Se ilmoittikin englanninkielisen sananvapautta korostaneen tiedotteen olevan liigan virallinen kanta asettuen näin Kiinan kanssa osin vastatusten puolustamaan omaa mainettaan kotimarkkinoillaan.

Tilanteen aiheuttama lataus näkyi vahvasti NBA:n Kiinassa järjestämissä vuosittaisissa harjoitusotteluissa, jotka pelattiin Shanghaissa ja Shengzenissä kohun alkua seuranneella viikolla. Otteluiden oheistapahtumat ja otteluiden televisiointi Kiinan televisiossa peruutettiin, jonka lisäksi otteluita mainostavat jättimäiset mainoslakanat riisuttiin Shanghaissa alas.

Tapahtumat levisivät myös laajemmin NBA:n sisällä, ja Hongkongia tukevia protesteja nähtiin myös useiden muiden joukkueiden harjoitusotteluissa.

Samalla monet tähtipelaajat pysyivät tiukasti vaiti tapahtumista ja kieltäytyivät kommentoimasta. Eräässä Houston Rocketsin lehdistötilaisuudessa CNN:n toimittajaa jopa kiellettiin kysymästä aiheeseen liittyvää kysymystä.

Tätä kieltoa pahoiteltiin myöhemmin virheeksi, mutta se oli kuitenkin osoitus tilanteen arkaluontoisuudesta liigassa, joka perinteisesti oli profiloitunut avoimena ja poliittiseen kommentointiin kannustavana.

Vaikka konflikti rauhoittui tapahtumia seuranneen viikon jälkeen, ei tilanne ollut vielä ohi uuden NBA-kauden alkaessa 22.10.2019. Kiinan kansallinen televisiokanava CCTV ei perinteistä poiketen lähettänyt avausillan otteluita, ja tuolloin pelatun Los Angelesin paikallisottelun yhteydessä aktivistit jakoivat katsojille areenan ulkopuolella yhteensä 13 000 Moreyn twiitistä tutulla ”Taistele vapaudesta – ole Hong Kongin puolella”  -tekstillä varustettua t-paitaa.

Muissa liigoissa ei vastaavia korkean profiilin protesteja ole nähty.

Myös Houston Rocketsin ensimmäisessä kotiottelussa nähtiin katsomossa Hongkongin protestoijia puolustanut mielenilmaus. Nämä protestit itsessään kertovat paljon NBA:n poliittisuudesta, sillä muissa liigoissa ei vastaavia korkean profiilin protesteja ole nähty.

Onkin selvää, että viimeistä sanaa Kiinan ja NBA:n välisessä riidassa ei vielä marraskuussa 2019 ole sanottu. Kiinan tilanne tulee varmasti varjostamaan alkanutta kautta.

NBA poliittisena toimijana

Millainen poliittinen toimija NBA siis on, ja millainen on sen politiikan vaikutus?

Ensiksi on helppo todeta, että koripallon ammattilaisliiga NBA itsessään on poliittinen toimija. Se ottaa kantaa itseään koskeviin kysymyksiin, toimii aktiivisesti erilaisten poliittisten päämäärien hyväksi ja samalla kannustaa monessa tilanteessa myös pelaajiaan ottamaan kantaa.

NBA:ta pidetäänkin monilla tavoin urheilusarjojen yhteiskunnallisen tietoisuuden ja aktivismin edelläkävijänä.

NBA on toki aina ollut poliittisena tapahtumapaikkana esimerkiksi jo pelkästään aiemmin mainitun omistajien ja pelaajien välisten rotupoliittisten latausten kautta, mutta erityisesti vuonna 2014 valitun komissaari Adam Silverin johdolla poliittisesta toimijuudesta on tullut olennainen osa NBA:n profiilia.

Juuri tämä NBA:n aiempi profiloituminen aktiivisena sananvapauden puolustajana olikin yksi suurimmista syistä siihen, miksi liigan kommentoinnin varovaisuus nosti lokakuussa 2019 niin laajan kritiikin pintaan. NBA oltiin totuttu näkemään sarjana, joka kannusti pelaajiaan ja toimijoitaan sananvapauden nimissä äänekkääseen ja kantaaottavaan kommentointiin, mutta nyt liiga olikin varpaillaan suuren markkina-alueen edessä.

Loppujen lopuksi NBA:kin on kuitenkin yritys, joka toimii markkinatalouden lainalaisuuksien pohjalta.

NBA:n reagointi osoitti samalla, miten haastavaa urheilusarjojen ja supertähtien on olla uskottavia poliittisia toimijoita nykyaikaisissa moniäänisissä yhteiskunnissa – loppujen lopuksihan NBA:kin on kuitenkin yritys, joka toimii markkinatalouden lainalaisuuksien pohjalta.

Tämä tarkoittaa käytännössä samalla sitä, että poliittisista ja yhteiskunnallisista tavoitteista voidaan tarvittaessa joustaa silloin, kun pelissä ovat liian isot rahat ja markkinaosuudet.

NBA:n reagoiminen Kiinan tilanteeseen muistuttaakin monilta osin amerikkalaisen jalkapallon ammattilaissarja NFL:n reagointia pelaajien mielenilmauksiin kausilla 2016 ja 2017. Tuolloin joukkueiden omistajat kannustivat pelaajien mielenilmauksia siihen asti, kunnes nämä johtivat taloudellisiin haasteisiin. Tämän jälkeen omistajat pyrkivät estämään pelaajien mielenilmaukset

Urheilusarjan on huomattavasti helpompaa näyttäytyä poliittisena asioissa, jotka ovat yleisesti ja laajasti hyväksyttäviä. Tällaisia ovat NBA:n tapauksessa ovat esimerkiksi yhdenvertaisuuteen tai rasismiin liittyvät asiat kotimaassa, kun taas Hongkongin levottomuuksien kaltaiset aiheet jakavat heti mielipiteitä huomattavasti enemmän.

Ruotimista jatketaan kirjoituksen toisessa, myöhemmin julkaistavassa osassa, jossa paneudutaan NBA:n poliittisuuteen liigan pelaajien ja valmentajien kautta.

Tässä kirjoituksessa käytiin läpi NBA-liigaan liittyviä poliittisia latauksia ja tapahtumia, joissa nämä lataukset ovat viime kausien aikana ilmenneet. Ruotimista jatketaan kirjoituksen toisessa, myöhemmin julkaistavassa osassa, jossa paneudutaan NBA:n poliittisuuteen liigan pelaajien ja valmentajien kautta.

Aki Luoto on Tampereen yliopistossa toimiva politiikan tutkimuksen väitöskirjatutkija, joka on viimeiset 25 vuotta seurannut mielestään huolestuttavan paljon NBA-koripalloa.

Julkaisu NBA:n poliittinen kausiopas ilmestyi ensimmäisenä Politiikasta.