Tässä tekstissä kerromme, mistä puolueet saavat rahaa. Kerromme myös, miksi joku lahjoittaa eli antaa rahaa puolueelle.

Mistä puolueet saavat rahaa?

Suomessa puolueet saavat eniten rahaa Suomen valtiolta. Joka vuosi valtio maksaa puolueille puoluetukea. Puoluetuella puolueet maksavat suurimman osan menoistaan.

Puoluetuki ei riitä kaikkiin puolueiden menoihin. Siksi puolueet esimerkiksi keräävät jäsenmaksuja puolueen jäseniltä. Lisäksi puolueet järjestävät tilaisuuksia, joihin ne myyvät pääsylippuja.

Myös kansalaiset, yritykset ja järjestöt lahjoittavat rahaa puolueille. Järjestöihin kuuluvat muun muassa ammattiliitot. Ammattiliitot edustavat jonkin tietyn alan työntekijöitä.

Mihin puolueet tarvitsevat rahaa?

Puolueet tarvitsevat rahaa omaan toimintaansa. Puolueilla on työntekijöitä, joille täytyy maksaa palkkaa. Lisäksi puolueet tarvitsevat rahaa viestintään. Viestintää ovat esimerkiksi mainonta ja puolueen lehti.

Puolueilla kuluu rahaa erityisen paljon silloin, kun on vaalit. Vaalien aikaan puolueet ostavat tilaa mainoksilleen muun muassa lehdistä, televisiosta ja sosiaalisesta mediasta. Lisäksi puolueiden ehdokkaat matkustavat ympäri Suomea, esiintyvät erilaisissa tilaisuuksissa ja jakavat esitteitä. Kaikkeen tähän kuluu paljon rahaa, vaikka myös ehdokkaat maksavat osan kuluista.

Miksi joku lahjoittaa rahaa puolueelle?

Suomessa kuka tahansa saa lahjoittaa rahaa puolueille. Yleensä kansalaiset, yritykset ja järjestöt lahjoittavat rahaa puolueelle, jos se kannattaa asiaa, joka on lahjoittajan mielestä erityisen hyvä. Puolue voi esimerkiksi luvata vaaleissa, että se suojelee luontoa tai auttaa köyhiä ihmisiä.  

Joskus epäillään, että joku lahjoittaa rahaa puolueelle siksi, että puolue tekisi päätöksiä, jotka suosivat lahjoittajaa. Esimerkiksi yritys voi antaa rahaa puolueelle siksi, että puolue myöhemmin tilaa tavaraa juuri tältä yritykseltä. Tätä kutsutaan korruptioksi.

Korruptio on Suomessa laitonta. Puolueiden täytyy ajatella koko maan etua eikä yhden lahjoittajan etua. Suomessa on lakeja, joiden on tarkoitus vähentää korruptiota. Esimerkiksi puolueiden ja ehdokkaiden täytyy kertoa julkisesti, keneltä he ovat saaneet suuria lahjoituksia.

Suomessa on korruptiota melko vähän. Maailmalla on monia maita, joissa korruptiota on paljon enemmän.

Niklas Jensen-Eriksen on yrityshistorian professori Helsingin yliopistossa.

Selkomukautuksen teki Sanna-Leena Knuuttila.

Artikkelikuva: Alexander / Pixabay

Tämä teksti on saanut Selkokeskuksen myöntämän selkotunnuksen. Teksti on selkomukautettu versio Niklas Jensen-Eriksenin artikkelista, joka on julkaistu kesäkuussa 2023.

Julkaisu Politiikasta selkokielellä -sarja: Mistä suomalaiset puolueet saavat rahaa? ilmestyi ensimmäisenä Politiikasta.

Politiikassa on kyse yhteisten asioidemme hoitamisesta, mutta melkein aina myös rahasta.

Kenen pitää maksaa veroja ja kuinka paljon? Antaako valtio tai kunta tukea jollekin ihmisryhmälle tai yritykselle? Rakennetaanko siltoja, teitä tai taloja? Laitetaanko rahaa lisää terveydenhoitoon, koulutukseen tai puolustukseen? Riittävätkö yhteiset rahat?

Usein on tasapainoiltava erilaisten tavoitteiden välillä. Laeilla voidaan esimerkiksi suojella ihmisiä ja ympäristöä, mutta samalla on huolehdittava, että yritykset voivat toimia ja palkata ihmisiä.

Maan tai sen ihmisten köyhyys ei ole yleensä kenenkään mielestä tavoiteltava asia. Sen sijaan moni poliitikko ja kansalainen haluaa edistää hyviä asioita, joihin tarvitaan rahaa.

Ministerit, kansanedustajat sekä kunnan- ja aluevaltuustot tekevät isoja rahapäätöksiä, mutta poliitikot tarvitsevat rahaa myös omaan toimintaansa. Puolueilla on esimerkiksi työntekijöitä, joille on maksettava palkkaa.

Tämän lisäksi erityisen paljon rahaa menee vaalikampanjoihin. Puolueet ja poliitikot ostavat mainostilaa lehdistä, televisiosta, verkosta ja sosiaalisesta mediasta. Ehdokkaat matkustavat ympäri maata, esiintyvät erilaisissa tilaisuuksissa ja jakelevat lehtisiä sekä mainostavaraa.

Mistä puolueet saavat rahaa?

Puolueiden suurin rahoittaja on Suomen valtio. Vuonna 2022 puoluetukea maksettiin yhteensä 35,6 miljoonaa euroa. Valtaosan valtion menoista maksavat veronmaksajat. Käytännössä puoluetuen kustannamme siis me suomalaiset.

Valtion lisäksi puolueilla on muitakin rahanlähteitä. Ne esimerkiksi keräävät jäsenmaksuja ja järjestävät maksullisia tilaisuuksia. Lisäksi puolueet ja yksittäiset poliitikot saavat lahjoituksia ihmisiltä, yrityksiltä ja järjestöiltä.

Miksi joku lahjoittaa puolueelle tai poliitikolle rahaa? Tai ostaa pääsylippuja tilaisuuksiin? Usein epäillään, että tarkoitus on vaikuttaa päätöksiin tai poliitikkojen näkemyksiin. Tätä kuvaa tunnettu sanonta: ”Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat”.

Jos rahaa annetaan siksi, että antaja saisi jonkin edun sen vastineeksi, kyse on korruptiosta eli vallan väärinkäytöstä taloudellisen edun saamiseksi. Poliitikon pitäisi päätöksiä tehdessään ajatella koko maan, oman kuntansa tai alueensa etuja, mutta hän tekeekin päätöksen, joka hyödyttää rahan antajaa.

Rahan lahjoittaminen puolueelle tai poliitikoille ei ole laitonta, eikä taustalla useinkaan ole mitään hämäräperäisiä tavoitteita.

Tapauksia, joissa päätöksiä on todella yritetty ”ostaa” paljastuu Suomessa kuitenkin melko harvoin. Maailmalla on monia maita, joissa lahjontaa esiintyy paljon enemmän.

Puolueet Suomessakin saattavat tosin kerätä ääniä kertomalla julkisuudessa, että valtaan päästäessään he päättävät tukea valtion – eli veronmaksajien – rahoilla jotain äänestäjäryhmää.

Suomessa suoranaista lahjontaa esiintyy melko vähän, mutta rahaa on historiassa silti liikkunut paljon. Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA tuki 1950-luvulla suomalaisia sosiaalidemokraatteja, jotta nämä voisivat kamppailla paremmin puoluekentällä kommunisteja vastaan. Neuvostoliitto taas tuki rahalla vuosikymmeniä suomalaisia kommunisteja ja joitain muitakin ryhmiä. Suomalaiset suuryritykset tukivat erityisesti oikeistolaisia ja keskustalaisia puolueita. Elinkeinoelämä pelkäsi, että vasemmistolaiset tekevät sille haitallisia päätöksiä. Monet työntekijöiden ammattiliitot tukivat laajamittaisesti vasemmistopuolueita.

Puolueet eivät mielellään kertoneet äänestäjilleen tai muille kansalaisille mistä ja keneltä ne saivat rahaa. Tiedot paljastuivat joskus sattumalta. Lisäksi historiantutkijat ovat saaneet monia asioita selville tutkiessaan puolueiden, yritysten ja valtion arkistoja.

Suomalaiset toimittajat alkoivat vasta tällä vuosituhannella kirjoittaa yksityiskohtaisesti siitä, mistä ja miten puolueet saavat rahaa. On myös säädetty lakeja, joiden mukaan ehdokkaiden on julkaistava ainakin suuremmat saamansa lahjoitukset.

Vuonna 1966 eduskunta päätti, että valtio alkaa maksaa puolueille puoluetukea. Silti osa yrityksistä tukee edelleen puolueita, ja monet ammattiliitot vasemmistopuolueita. Puolueiden järjestämiin maksullisiin tilauksiin osallistuu paljon erilaisten eturyhmien palkkalistoilla olevia ihmisiä, joiden tehtävänä on yrittää vaikuttaa päätöksentekoon.

Rahan lahjoittaminen puolueelle tai poliitikoille ei ole laitonta, eikä taustalla useinkaan ole mitään hämäräperäisiä tavoitteita. Ehdokas tai hänen ajamansa asiat voivat olla niin vakuuttavia, että tavallinen kansalainenkin haluaa tukea häntä rahalla. Näin ehdokas kykenee kertomaan muillekin ajamistaan asioista.

Niklas Jensen-Eriksen on Helsingin yliopiston yrityshistorian professori, joka on tutkinut mm. yritysten poliittista vaikuttamista.

Artikkelikuva: Joana Kosinska / Unsplash

Artikkelia päivitetty 22.9.2023: Tästä Kysy Politiikasta -artikkelista on olemassa myös syyskuussa 2023 julkaistu selkomukautettu versio, joka on saanut Selkokeskuksen selkotunnuksen.

Julkaisu Kysy politiikasta: Mikä on rahan rooli suomalaisessa politiikassa? ilmestyi ensimmäisenä Politiikasta.