Kotimaisten tiedelehtien lukupiiri tekee keväällä 2024 nuorisoon kohdistuvaa tutkimusta tutuksi matalalla kynnyksellä ja kutsuu ihmisiä keskusteluun tutkimustiedon pohjalta. Monitieteisen lukupiirin tarkoitus on tiivistää kotimaisten tiedejulkaisujen yhteistyötä saattamalla eri tieteenalojen julkaisujen tekijöitä dialogiin käytännön toiminnassa.

Lukupiirissä on mukana neljä avoimesti verkossa saatavilla olevaa tiedelehteä: Aikuiskasvatus, Alue & Ympäristö, Kulttuurintutkimus ja Nuorisotutkimus. Lisäksi mukana on alue- ja maantiedettä sekä yhteiskunnallista ympäristötutkimusta yleistajuistava Versus-verkkolehti. Politiikasta -lehden tuottama podcast-sarja alustuksista julkaistaan lehden SoundCloud-sivulla.

Lukupiiriä koordinoi KVS-säätiö (Kansanvalistusseura sr.) ja sen toteutusta rahoittaa Suomen tiedekustantajien liitto.

Helmikuusta toukokuuhun 2024 järjestettävän tiedelehtien lukupiirin podcastin ensimmäisessä osassa Nuoriso tutkimuksen kuvassa -lukupiirin järjestäjät keskustelevat verkkovälitteisen lukupiirin ideasta ja toteuttamisesta. Järjestäjät kertovat miksi tutkijoiden ja yleisön vuoropuhelu on tärkeää juuri nyt.

Podcastia juontaa Politiikasta-lehden entinen vastaava päätoimittaja, Tampereen yliopiston apurahatutkija Mikko Poutanen. Vieraana podcastissa ovat kasvatustieteen professori ja Aikuiskasvatus-lehden päätoimittaja Ulpukka Isopahkala-Bouret ja Aikuiskasvatuksen toimituspäällikkö Terhi Kouvo sekä Alue ja Ympäristö -lehden toinen päätoimittaja Ossi Ollinaho.

Moniäänisen tutkimuksen puolesta

Tietopohjaisen päätöksenteon aikakaudella tiedon yleistajuistaminen on erittäin tärkeää. Nuorisotutkimus on tutkimuskenttänä vain yksi monista tutkimuksen aloista, joita olisi tarpeellista tehdä tunnetuksi sekä kansalaisille että päätöksentekijöille. Laaja tutkimuskenttien tunteminen helpottaisi sitä, että poliittisessa päätöksenteossa ei nojauduttaisi kapeasti johonkin tietynlaiseen informaatioon.

Yhteiskuntatieteillä on myös erityinen velvollisuus edistää ymmärrystä yhteiskunnallisista rakenteista. Yhteiskunnallisten rakenteiden merkitys nuorten – ja toki kaikkien ihmisten – arjessa on merkittävää, mutta niiden vaikutukseen ei kiinnitetä huomiota. Tutkijat tiedostavat, että avoimestikaan saatavilla oleva tieto ei ole aina aidosti tavoitettavissa. Lukupiirin ohjaavana ajatuksena onkin ollut tutkijalähtöinen tiedeviestintä: tutkija itse kertoo omasta tutkimuksestaan, mutta avaa myös keskustelua aiheeseen yleisön kanssa. Vastavuoroisesti tutkija saa virikettä omaan ajatteluunsa ja työhönsä.

Lukupiirin ohjaavana ajatuksena onkin ollut tutkijalähtöinen tiedeviestintä: tutkija itse kertoo omasta tutkimuksestaan, mutta avaa myös keskustelua aiheeseen yleisön kanssa. Vastavuoroisesti tutkija saa virikettä omaan ajatteluunsa ja työhönsä.

Usein nuorisoa koskeva uutisointi – ja joskus jopa tutkimus – suhtautuu nuoriin objekteina, ei aktiivisina toimijoina. Lisäksi uutisointia leimaa usein niin kutsuttu huolipuhe, jonka mukaan nuoret eivät opi riittävästi tai syrjäytyvät helposti. Lukupiiri päästää tutkimuksen välityksellä ääneen nuoret itse ja kutsuu nuoret mukaan heitä koskevaan keskusteluun.

Lukupiiri tuo eri tieteenalojen tutkimukset dialogiin keskenään ja auttaa tarkastelemaa meille jokaiselle tuttua aihetta eri tieteenalojen näkökulmasta. Se nostaa keskusteluun aiheita, joita suomalaisessa tutkimuskentässä ei ole juurikaan tai tarpeeksi käsitelty. Näin lukupiiri voi rohkaista osoittamaan tulevaisuuden tutkimuksen suuntia.

Lukupiirillä lähemmäs laajempia yleisöjä

Vaikka tiedelehdet pitävät yhä pintansa tieteellisen keskustelun keskeisinä alustoina, tutkijoita edellytetään entistä enemmän tutkimuksensa jalkauttamista laajojen yleisöjen saataville. Tavan kansalaiset eivät aina löydä tiedelehtien äärelle, tai niiden käyttämä tieteenaloille ominainen kieli voi vaikuttaa vieraalta tai vaikeaselkoiselta. Lisäksi artikkelimuodossa oleva tutkimusteksti vaatii paljon pidempää keskittymisaikaa kuin vaikkapa uutistekstit. Tämä on erityisesti vaarana, kun halutaan lähestyä nuoria yleisöjä, jotka ovat tottuneet somen nopeatempoisempaan maailmaan.

Lukupiiri keskustelun muotona suuntautuu toivottavasti moniääniseksi ja tasa-arvoiseksi: tutkimukseen syventyminen ei ole ennakkovaatimus lukupiiriin osallistumiselle. Lukupiiri vahvistaa moniäänistä ja moniarvoista keskustelukulttuuria sekä tutkittuun tietoon pohjautuvaa sivistyspääomaa.

Lukupiiri ja podcast kutsuvat mukaan myös nuorten parissa työskenteleviä, kuten opettajia ja nuorisotyöntekijöitä.

Lukupiirin yleisöksi soveltuvat nuoret, opiskelijat, toimittajat ja päättäjät. Koska päättäjät luovat rakenteita, jotka vaikuttavat nuorten elämään, he voivat myös vahvistaa sellaisia rakenteita, joissa nuorten ääni kuuluu ja jotka luovat toiveikkaampia ja merkityksellisempiä toiminta- ja kokemuskenttiä nuorille, varsinkin luontoympäristön suhteen. Lukupiiri ja podcast kutsuvat mukaan myös nuorten parissa työskenteleviä, kuten opettajia ja nuorisotyöntekijöitä.

Lukupiiriä on mahdollista hyödyntää opetuksessa, kun käsitellään nuorten osallisuutta, yhteiskunnan rakenteita ja ympäristöongelmia koskevia asioita. Alustukset voivat toimia vaikkapa luentopäiväkirjan perustana

Lukupiiristä haluttiin myös tehdä podcastmuotoiset tallenteet saavutettavuutta ajatellen. Jokaisen lukupiirin jälkeen alustukset julkaistaan podcastina, jotta mielenkiintoisiin aiheisiin on mahdollista palata myöhemminkin. Podcast lisää lukupiirin saavutettavuutta: alustuksia voi kuunnella ajasta ja paikasta riippumatta, vaikka lenkkipolulla, pyöräillessä töihin ja takaisin tai koiraa ulkoiluttaessa. Podcast sopii myös opetuksen tueksi.

Sivistyksen teemavuosi 2024

Kotimaiset tiedelehdet pyrkivät jatkuvasti edistämään suomenkielisen tutkimuksen vaikuttavuutta: tutkimuksen ja tutkitun tiedon vahvistaminen yhteiskunnassa on näille yhteinen asia. Lukupiirien ja podcastien kokeilu uusina tiedeviestintämuotoina on osa tätä tärkeää pyrkimystä. Lukupiiri podcasteineen sopii siten hyvin osaksi Sivistyksen teemavuotta 2024.

Osana teemavuotta Kansanvalistussäätiö jalkauttaa myös Oppimisen ja sivistyksen tiedekeskuksen Sopen herättelemään yhteiskunnallista keskustelua siitä, millaisen perustan koulu antaa nuoren elämälle. Sopen pysyvässä näyttelyssä voi piipahtaa Helsingin Töölössä tai tutustua pop up -näyttelyyn Sivistyksen teemavuoden kiertueella.

Lukupiiri kalenteriin

Lukupiiri kokoontuu kevään 2024 aikana helmikuusta toukokuuhun neljä kertaa. Kullakin kerralla käsitellään kaksi tutkimusartikkelia alustusten pohjalta ja käydään näistä keskustelua. Lukupiiri on maksuton, mutta edellyttää ilmoittautumisen. Voit ilmoittautua lukupiiriin esimerkiksi avaamalla linkin tästä.

Lukupiriin aikataulu ja alustukset selviävät tästä taulukosta:

Lukupiirin ensimmäinen virallinen kokoontuminen järjestetään 13.2.2024, jolloin lukupiirin teemana ovat ”Haasteet, haaveet ja hyvä elämä”. Tuolloin lukupiirissä alustavat Mari Käyhkö ja Päivi Armila artikkelistaan “’Tasasen paskaa kuuluu’: Elämänongelmien kirjoa kehkeytyvässä aikuisuudessa” sekä Anne Airaksinen, hänen, Janna Satrin, Seija Ollilan ja Arto Salosen yhteisartikkelista ”Suurin osa elämästä on menny siihen, että mun täytyis olla toisenlainen: Herkkyyden kokemuksia nyky-yhteiskunnassa”. Molemmat artikkelit on julkaistu Aikuiskasvatus-lehdessä.

Lukupiirin sivulta löydät myös kuhunkin alustukseen liittyvää lisälukemistoa.

Mikko Poutanen on apurahatutkija Tampereen yliopistossa. Hän on aiemmin toiminut Politiikasta-lehden vastaavana päätoimittajana 2019–23.

Ulpukka Isopahkala-Bouret työskentelee kasvatustieteen professorina Turun yliopiston Kasvatustieteiden laitoksella, erityisalana koulutuksellinen tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Hän on toiminut Aikuiskasvatus-lehden päätoimittajana vuodesta 2019 lähtien.

Terhi Kouvo on Aikuiskasvatus-lehden toimituspäällikkö KVS-säätiössä.

Ossi Ollinaho on Alue ja Ympäristö -lehden päätoimittaja yhdessä Minna Santaojan kanssa. Hän toimii yliopistotutkijana Globaalin kehitystutkimuksen tieteenalassa Helsingin yliopistossa.

Podcastin tekninen toimitus: Jukka Huuhtanen

Artikkelikuva: Helena Lopes / Unsplash

Tiedelehtien lukupiiri ja podcast on toteutettu yhteistyössä Tiedekustantajien liiton kanssa. Lukupiiriä koordinoi Kvs-säätiö. Sivistyksen ja oppimisen tiedekeskus Soppi on osa Kvs-säätiön toimintaa ja Sivistyksen teemavuotta 2024 (#sivistys2024).

Artikkelia päivitetty 23.2.2024: Lisätty artikkelin loppuun tieto lukupiirin ja podcastin yhteistyökumppaneista.

Julkaisu Tiedelehtien lukupiiri: Mitä nuoret ajattelevat? ilmestyi ensimmäisenä Politiikasta.