Hanna Wass on yleisen valtio-opin dosentti Helsingin yliopistossa ja työpaketin johtaja Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU) -tutkimushankkeessa.
Lukuaika: 3 min. Tapa, jolla kirkolliskokouksen edustajat valitaan, on niin epäselvä, että edes vaalien jälkeen ei voi olla varma tulevan kauden linjasta. Vaikeaselkoisuus heijastuu päätöksentekoon.
[Lue lisää] Lukuaika: 2 min. Millainen on hyvä kansanedustaja? Kuka saa edustaa ketä? Miten edustuksessa ilmeneviä sosiaalisia vinoumia voitaisiin kaventaa? Aihetta pohtivat podcastissamme Hanna Wassin johdattelemana Mikkel Näkkäläjärvi, Ozan Yanar, Elina Pekkarinen ja Mikko Poutanen.
[Lue lisää] Lukuaika: < 1 min. Uudessa juttusarjassa arvioidaan, millaisia tavoitteita Sipilän hallitus asetti eri politiikkasektoreilla, miten kyseiset tavoitteet saavutettiin, mikä edisti tai haittasi niiden saavuttamista ja mitä tavoitteiden toteutumisesta tai toteutumatta jäämisestä seuraa.
[Lue lisää] Lukuaika: 6 min. On vaikea paikallistaa toista politiikan aluetta, jossa empatia olisi yhtä kateissa kuin äänestämässä käymisestä tai ylipäänsä poliittisesta osallisuudesta keskusteltaessa.
[Lue lisää] Lukuaika: 5 min. Kirkon yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseksi vaalijulkisuutta parempi keino on tuoda kirkon ydinsanomaa esiin yhä epäoikeudenmukaisemmaksi käyvässä maailmassa. Kirkon ydinsanomaan nivoutuvat niin luomakuntaa kohtaava ilmastonmuutos kuin ihmisarvo ja ihmisoikeudet laajasti määriteltyinä.
[Lue lisää] Lukuaika: 4 min. Valta ei kasva ainoastaan sitä käyttämällä vaan myös vallankäytön anatomiaa tuntemalla.
[Lue lisää] Lukuaika: 5 min. Tieteen tekemisen edellytys on, että sillä on autonomia vallitseviin poliittisiin näkemyksiin tai voimasuhteisiin nähden. Autonomiaan sisältyy olennaisesti se lähtökohta, että tiedeyhteisö itse valikoi, mitkä periaatteet ja säännöt ohjaavat tieteen tekemistä.
[Lue lisää] Lukuaika: 2 min. Lähestyn taloustiedon ja sen etiikan ja politiikan teemaa erityisesti politiikan tutkimuksen ja Politiikka-lehden näkökulmasta eli siitä, mikä näissä jännitteissä ja potentiaalisissa yhteentörmäyksissä tai törmäyttämisissä on politologisesti kiinnostavaa.
[Lue lisää] Lukuaika: 4 min. Suomalaisessa nykykeskustelussa korostetaan yhä enemmän kansalaisten omaa aktiivisuutta. Demokratiatutkimuksen näkökulmasta ilmiö on kaksipiippuinen: kansalaisten aktiivisuus ja kokemus yhteiskunnallisesta osallisuudesta on tärkeä tavoite, mutta yksilön vastuun korostamiseen monimutkaisten riskien leimaamassa yhteiskunnassa liittyy monenlaisia ongelmia.
[Lue lisää] Lukuaika: 4 min. Miten poliittisiin päätöksentekoprosesseihin sisältyvät hiljaiset käytännöt ja kirjoittamattomat pelisäännöt avautuisivat paremmin tutkijoille? Entä kuinka päätöksentekijöiden ymmärrystä tieteellisen tiedon ja tutkimuksen sekä mahdollisuuksista että rajoitteista voitaisiin edistää?
[Lue lisää] 
