Hanna Wass on professori Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.
Uudessa juttusarjassa arvioidaan, millaisia tavoitteita Sipilän hallitus asetti eri politiikkasektoreilla, miten kyseiset tavoitteet saavutettiin, mikä edisti tai haittasi niiden saavuttamista ja mitä tavoitteiden toteutumisesta tai toteutumatta jäämisestä seuraa.
[Lue lisää]
On vaikea paikallistaa toista politiikan aluetta, jossa empatia olisi yhtä kateissa kuin äänestämässä käymisestä tai ylipäänsä poliittisesta osallisuudesta keskusteltaessa.
[Lue lisää]
Kirkon yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseksi vaalijulkisuutta parempi keino on tuoda kirkon ydinsanomaa esiin yhä epäoikeudenmukaisemmaksi käyvässä maailmassa. Kirkon ydinsanomaan nivoutuvat niin luomakuntaa kohtaava ilmastonmuutos kuin ihmisarvo ja ihmisoikeudet laajasti määriteltyinä.
[Lue lisää]
Valta ei kasva ainoastaan sitä käyttämällä vaan myös vallankäytön anatomiaa tuntemalla.
[Lue lisää]
Tieteen tekemisen edellytys on, että sillä on autonomia vallitseviin poliittisiin näkemyksiin tai voimasuhteisiin nähden. Autonomiaan sisältyy olennaisesti se lähtökohta, että tiedeyhteisö itse valikoi, mitkä periaatteet ja säännöt ohjaavat tieteen tekemistä.
[Lue lisää]
Lähestyn taloustiedon ja sen etiikan ja politiikan teemaa erityisesti politiikan tutkimuksen ja Politiikka-lehden näkökulmasta eli siitä, mikä näissä jännitteissä ja potentiaalisissa yhteentörmäyksissä tai törmäyttämisissä on politologisesti kiinnostavaa.
[Lue lisää]
Suomalaisessa nykykeskustelussa korostetaan yhä enemmän kansalaisten omaa aktiivisuutta. Demokratiatutkimuksen näkökulmasta ilmiö on kaksipiippuinen: kansalaisten aktiivisuus ja kokemus yhteiskunnallisesta osallisuudesta on tärkeä tavoite, mutta yksilön vastuun korostamiseen monimutkaisten riskien leimaamassa yhteiskunnassa liittyy monenlaisia ongelmia.
[Lue lisää]
Miten poliittisiin päätöksentekoprosesseihin sisältyvät hiljaiset käytännöt ja kirjoittamattomat pelisäännöt avautuisivat paremmin tutkijoille? Entä kuinka päätöksentekijöiden ymmärrystä tieteellisen tiedon ja tutkimuksen sekä mahdollisuuksista että rajoitteista voitaisiin edistää?
[Lue lisää]
Arkkipiispanvaalin ehdokasasettelu avaa useita vaikutuksiltaan kauaskantoisia valintoja: nouseeko kirkon johtohahmoksi perinteitä korostava säilyttäjä vai keskusteleva uudistaja, osallistava johtaja vai hierarkioita säilyttävä linjajohtaja?
[Lue lisää]
Politiikka-lehden numerossa 4/2017 keskustellaan eduskunnasta ja sen tutkimisesta useasta eri tulokulmasta.
[Lue lisää]
1
2
3
»
