Jyrki Käkönen on Tampereen ja Tallinnan yliopistojen emeritusprofessori, joka työskentelee parhaillaan Koneen Säätiön rahoittamassa Tampereen yliopiston Regional Challenges to Multilateralism -tutkimusprojektissa.
Lukuaika: 5 min. Kansainvälinen politiikka ei ole enää valtioiden yksinoikeus. Paikallistason toiminta on kansainvälistynyt ja kaupungeista on tullut kansainvälisen politiikan toimijoita. Niiden intressit eivät välttämättä ole yhteneviä valtion ulkopolitiikan kanssa, mikä murentaa westfalenilaista järjestelmää alhaalta päin.
[Lue lisää] Lukuaika: 7 min. Miltä 2010-luvun kansainvälinen politiikka näyttää 1960- ja 1970-luvun opiskelijaliikehdinnässä mukana olleen ja siitä akateemisen kimmokkeen saaneen idealistin silmin?
[Lue lisää] Lukuaika: 5 min. Näkökulman Kiinan maailmanpolitiikkaan tarjoaa klassinen kiinalainen tianxia-teoria, teoria Kiinan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.
[Lue lisää] Lukuaika: 4 min. Niin Trumpin ja Modin vaalivoittoja, brexitiä kuin Isiksen nousua selittää vallitseva maailmanjärjestys. Ongelman ytimessä on demokratian ja markkinatalouden ristiriitainen suhde.
[Lue lisää] Lukuaika: 4 min. Mihin suuntaan maailmanjärjestys kallistuu, jos Yhdysvallat ei Trumpin johdolla ole enää halukas kantamaan maailman johtavan valtion taakkaa?
[Lue lisää] Lukuaika: 7 min. Onko BRICSistä liittoutumana tai sen yksittäisistä valtioista, kuten Kiinasta tai Intiasta, Yhdysvaltojen haastajaksi? Ja tavoittelevatko ne edes uutta kansainvälistä järjestelmää?
[Lue lisää] Lukuaika: 5 min. Muuttuvassa maailmanjärjestyksessä kansainvälinen yhteisö on jakautumassa kahteen blokkiin: nouseviin ja laskeviin valtioihin.
[Lue lisää] Lukuaika: 3 min. Satiirilehti Charlie Hebdon toimitusta vastaan tehty isku on tulkittu hyökkäykseksi paitsi sananvapautta myös laajemmin länsimaisia arvoja vastaan.
[Lue lisää] Lukuaika: 5 min. Modin tavoitteena on palauttaa Intian hindumytologiaan perustuva historiallinen suurvalta-asema. Kilpailu Kiinan ja Pakistanin kanssa sitoo Intiaa alueellisiin kysymyksiin.
[Lue lisää] 
