EU:n vuosittaisen budjetin peruslinjat määritetään seitsenvuotisessa rahoituskehyksessä, joista seuraavan on määrä alkaa vuoden 2021 alusta. Neuvotteluissa näkyvät unionin uudet haasteet.
[Lue lisää]
Britannian EU-eron eli brexitin lopputulos on edelleen epäselvä. Se kuitenkin heijastaa kamppailua itsemääräämisoikeuden merkityksestä maailmassa, jossa kansallisvaltion ja poliittisen suvereniteetin ideat ovat muuttumassa hyvin perustavalla tavalla.
[Lue lisää]
Uusliberalismi paljastuu yhä käyttökelpoiseksi käsitteeksi, kun sen ympäriltä puretaan tyypillisimmät myytit.
[Lue lisää]
Syksyn 2018 kirjoitussarjassa pureudutaan Euroopan muuttuviin kertomuksiin keskeisten eurooppalaisten aatteiden ja ajattelijoiden johdolla.
[Lue lisää]
Juha Sipilän mielestä suomalainen EU-keskustelu on ”hämmästyttävän laimeaa” – ja hän on oikeassa. Miksi keskustelu EU:sta on "höttöpuhetta" ja mikä avuksi?
[Lue lisää]
Juhannusviikon Brexit-äänestys näyttää ratkeavan siihen, miten britit suhtautuvat maahanmuuttoon ja tiivistyvään unioniin.
[Lue lisää]
Syrizan radikaalit vaatimukset tulkitaan usein väärin.
[Lue lisää]
Eurovaalit päättyivät sittenkin keskustaoikeiston torjuntavoittoon. Eurokriittinen äärioikeisto osoitti voimansa, mutta ryhmien väliset ristiriidat vaikeuttavat
[Lue lisää]
Toukokuun yhdeksäntenä päivänä vietetään Eurooppa-päivää erilaisin tapahtumin ympäri Eurooppaa. Mutta onko päivän juhlistamiseen aihetta?
[Lue lisää]
