Artikkelin Demokratian ailahteleva sydän kommentit

Kirjoittaja: Nimetön

Nimetön — Wed, 06 Sep 2017 14:02:10 +0000

Vastauksena kommenttiin Ove Stenmark.

Ove, mielestäni oma kommenttini oli ihan relevantti.

Aiheesta olisi myös politiikan tutkijoiden syytä kirjoittaa, vaikka vanhojen haavojen kaiveleminen voi ollakin vaikeaa (vrt. on suorastaan häpeällistä, että kotimainen politiikan tutkimus asemoi itsensä näin; saisitteko vaikkapa Wibergin kommentoimaan?).

Sen sijaan sinun kommentista en ymmärtänyt yhtään mitään.

Kirjoittaja: Ove Stenmark

Ove Stenmark — Mon, 04 Sep 2017 11:15:08 +0000

Nythän rikollisuuden määrittäminen ja ennakointi , sekä demokraattisen päätösten ennakointi, ja varsinkin päämäärän lukkoon lyöminen, ovat eri asioita. Oikeusvaltiossa emme äänestä rikollisuudesta, jos absoluuttiset oikeudet ovat kyseessä. Valtiohan ei myönnä näitä oikeuksia, mutta tuomitsee poikkeamista. Demokratiassa emme myöskään äänestä kohti yhteistä tulevaisuutta, vaan tulevaisuus päätetään muutaman vuoden välein vapaissa vaaleissa.

Aihetta pessimismiin antavat kaksi edellistä kommenttia. Julkea taktikointi tai naivi optimismi ovat teini-iän johdannaisia. On aina hyvä olettaa, että oman päätöksen huonoin sovellus kohdennetaan omaan itseen.

Kirjoittaja: Nimetön

Nimetön — Sun, 03 Sep 2017 02:07:38 +0000

Näinhän se on. Mutta toisaalta tässä olisi myös paikka filosofisoida sen kysymyksen ympärillä, että myös politiikan tutkimuksen yhdeksi tehtäväksi voisi nähdä ennakoimattomuuden vähentämisen. Vähentämisellä tarkoitan robustien empiiristen säännönmukaisuuksien kanssa operoimista.

Kovan linjan positivismikriitikot väittävät toki vastaan, mutta vaarana on, että myös poliittisten ilmiöiden analyysi siirtyy tietojenkäsittelytieteilijöille. Valitettavasti osittain näin on jo käynyt kansainvälisessä tutkimuksessa.

Kirjoittaja: Sirpa Virta

Sirpa Virta — Fri, 01 Sep 2017 13:40:46 +0000

Mainio ja ajankohtainen teksti! Ennakointi on turvallisuuden hallinnan ja riskienhallinnan pakonomainen mantra, joka näkyy hallinnossa mm. siten, että politiikan riski pyritään minimoimaan. Demokraattinen päätöksenteko vaikkapa tiedustelulainsäädännöstä nähdään riskinä ja uhkana. Demokraattista päätöksentekoa jopa syyllistetään tulevista mahdollisista terrori-iskuista, kun se hidastaa perustuslain muuttamisprosessia. Ennakointi ja varautumisen pakko yhdistettynä mystisen epämääräiseen uhkapuheeseen on turvallisuudella politikointia. Turvallisuudella politikoinnin läpi tulisi nähdä nuo todelliset riskit, joista artikkelissa puhutaan.