Eduskuntavaalit 2019 – ilmastovaalit?

Ilmastonmuutos oli vahvasti esillä kevään 2019 eduskuntavaaleja edeltäneessä julkisessa keskustelussa. Vaikka pirkanmaalaisista eduskuntavaaliehdokkaista kootun aineiston perusteella ilmastonmuutos ei ollut vaalien tärkein teema, ei sitä myöskään voi ohittaa.

Suomen vuoden 2019 eduskuntavaalit järjestettiin puoli vuotta hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n poliittista keskustelua sykähdyttäneen ilmastoraportin julkaisemisen jälkeen. Raportin mukaan ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen tulee vaatimaan ennennäkemättömiä järjestelmätason muutoksia maailmanlaajuisesti.

Ilmastonmuutos olikin merkittävästi esillä kevään 2019 eduskuntavaaleja edeltäneessä julkisessa keskustelussa.

Osana Tampereen yliopistossa järjestettyä eduskuntavaalien tematiikkaan paneutunutta tutkimuskurssia kerättiin tutkimusaineisto, joka kuitenkin osoittaa, että ilmastovaaleiksi brändätyissä vaaleissa ilmastonmuutos ei noussut selkeästi ehdokkaiden hallitsevaksi kärkiteemaksi ainakaan Pirkanmaan vaalipiirissä.

Osana tutkimuskurssia kerättiin aineisto, joka osoittaa, että ilmastonmuutos ei noussut selkeästi ehdokkaiden hallitsevaksi kärkiteemaksi ainakaan Pirkanmaan vaalipiirissä.

Aineisto yhdistettiin kokonaisuudeksi kolmesta erillisestä osa-aineistosta, jotka olivat oikeusministeriön ehdokastietojen perusdata, koodattu ja tallennettu pirkanmaalaisten ehdokkaiden kotisivu-data sekä pirkanmaalaisten ehdokkaiden valikoidut vaalikonevastaukset Ylen ja Helsingin Sanomien vaalikoneissa.

Kaikista pirkanmaalaisista ehdokkaista koottu kokonaisaineisto ja puolueiden valtakunnalliset vaaliohjelmat osoittivat, että ilmastonmuutos teemana pääsi jokaisen eduskuntapuolueen vaaliohjelmaan ja osaksi vaalikampanjoinnin kärkiteemoja lukuun ottamatta seitsemän tähden liikettä. Poikkeuksen tässä teki myös perussuomalaisten vaaliohjelma. jossa ilmastomuutoksen olemassaolo tunnustettiin, mutta sekä Suomen rooliin sen torjumisessa että ”moraaliposeeraukseen perustuvaan ilmastopolitiikkaan” suhtauduttiin hyvin skeptisesti.

Huomionarvoista onkin, että suurista eduskuntapuolueista ainoastaan perussuomalaiset suhtautuivat vaaliohjelmansa perusteella negatiivisesti Suomen aktiiviseen rooliin ilmastopolitiikassa.

Ehdokkaiden vaalikonevastausten perusteella Pirkanmaalla ilmastonmuutoksen torjumiseen myönteisimmin ja akuuteimmin suhtautuivat vihreiden ehdokkaat. Heidän perässään tulivat vasemmistoliiton ja SDP:n ehdokkaat. Vihreiden ehdokkaista jokainen ja vasemmistoliiton ehdokkaista yli kaksikolmasosaa suhtautuivat myönteisesti tai jokseenkin myönteisesti ehdotettuihin politiikkatoimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. SDP:n ehdokkaista alle kolmasosa suhtautui jokseenkin myönteisesti.

Odotetusti Pirkanmaalla eduskuntapuolueista vain vihreiden ja vasemmistoliiton listoilla oli ehdokkaita, jotka asennoituivat myönteisesti lähes kaikkiin molemmissa vaalikoneissa esitettyihin ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtääviin politiikkatoimiin.

Toista ääripäätä tässä suhteessa edustivat perussuomalaisten, seitsemän tähden liikkeen, sinisten, keskustan ja kristillisdemokraattien ehdokkaat, joiden ehdokkaista valtaosa suhtautui epäilevästi suurimpaan osaan vaalikoneissa esitetyistä politiikkatoimista ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Kaikista kielteisimmin kyseisiin politiikkatoimiin asennoituivat perussuomalaisten ehdokkaat, joista yksikään ei suhtautunut politiikkatoimiin keskimääräisesti edes jokseenkin hyväksyvästi.

Keskustan ja seitsemän tähden liikkeen ehdokkaista kaksi kolmasosaa, kristillisdemokraattien ehdokkaista noin puolet ja sinisten ehdokkaista hieman alle puolet suhtautuivat kielteisesti tai jokseenkin kielteisesti ehdotettuihin toimiin.

Kerätyn aineiston perustella suurempi osa ehdokkaista Pirkanmaalla asennoitui kielteisesti kuin myönteisesti vaalikoneissa ehdotettuihin ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen tähtääviin politiikkatoimiin.

Tutkimuskurssia varten kerätyn aineiston perustella suurempi osa ehdokkaista Pirkanmaalla asennoitui kielteisesti kuin myönteisesti vaalikoneissa ehdotettuihin ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen tähtääviin politiikkatoimiin. Torjuvasti suhtautuvia oli kaikista pirkanmaalaisista ehdokkaista 42 prosenttia ja myönteisesti suhtautuvia 30 prosenttia ehdokkaista.

Puolueiden sijoittuminen sosioekonomiselle oikeisto-vasemmisto-akselille näyttäisi olevan jokseenkin yhteydessä puolueiden ehdokkaiden ilmastokantoihin. Vasemmistoon tyypillisesti liitetyiden puolueiden (Vas., SDP, Vihr.) ehdokkaat olivat ilmastotoimiin myönteisemmin suhtautuvia, kun taas oikeistoon tyypillisesti sijoitettujen puolueiden (PS, Sin., KD) ehdokkaat suhtautuivat torjuvammin esitettyihin toimiin.

Selityssuhde on kuitenkin vain kohtalainen, sillä merkittäviä poikkeuksiakin löytyy. Esimerkiksi perinteisenä oikeistopuolueena pidetyn kokoomuksen ehdokkaat olivat, ainakin Pirkanmaalla, huomattavasti myönteisempiä esitettyjä toimia kohtaan kuin esimerkiksi keskustan ehdokkaat.

Keskustalla myönteisyyttä ilmastotoimia kohtaan laskivat vaalikoneissa ilmastonmuutostematiikan yhteydessä esitetyt kysymykset metsänhakkuista. Ne saatettiin tulkita ensisijaisesti metsänhoidollisiksi toimiksi. Lisäksi lihansyöntiä koskeva kysymys saatettiin tulkita ennen kaikkea kotimaisia maataloustuottajien etuuksia määritteleväksi kysymykseksi ilmastonmuutos-näkökulman sijaan.

Puolue	Hyvin kielteinen suhtautuminen (%)	Jokseenkin kielteinen suhtautuminen (%)	Ei kielteinen eikä myönteinen suhtautuminen (%)	Jokseenkin myönteinen suhtautuminen (%)	Hyvin myönteinen suhtautuminen (%)	(n)*
Kesk.	5,6	61,1	27,8	5,6	0	18
Kok.	6,3	37,5	43,8	12,2	0	16
SDP	0	21,4	50,0	28,6	0	14
Vihr.	0	0	0	52,6	47,4	19
PS	35,3	58,5	5,9	0	0	17
Vas.	0	5,9	23,5	41,2	29,4	17
KD	7,7	46,2	38,5	7,7	0	13
Sin.	18,2	27,3	36,4	18,2	0	11
LN	0	53,8	30,8	15,4	0	13
STL	20	50	30	0	0	10
Muut**	8,5	27,7	27,7	25,5	0	47
Yht.	8,7	33,3	27,2	21	9,7	195

Pirkanmaalaisten eduskuntavaaliehdokkaiden ilmastoasenteet puolueen perusteella. Vaalikonevastauksista tehty summamuuttuja. Mitä suurempi luku, sitä myönteisemmin ehdokas suhtautui vaalikoneessa ehdotettuihin ilmastonmuutoksen torjumiseen tähtääviin politiikkatoimiin ja arvokysymyksiin.

Vastausvaihtoehdot kaikissa vaalikonekysymyksissä oli jaettu viisiportaiseen skaalaan, joka mittasi ehdokkaan suhtautumista esitettyyn väitteeseen liikkuen hyvin kielteisen suhtautumisen kautta hyvin myönteiseen suhtautumiseen. Skaalan ensimmäinen arvo oli ”Täysin eri mieltä”, keskimmäinen arvo ”En osaa sanoa” ja viimeinen arvo ”Täysin samaa mieltä”.

Vaalikonekysymykset olivat: 1. Suomen pitää olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, vaikka se aiheuttaisi suomalaisille kustannuksia; 2. Suomen ei pidä kiirehtiä kieltämään uusien bensa- ja dieselautojen myyntiä; 3. Valtion pitää ohjata suomalaiset syömään vähemmän lihaa esimerkiksi verotuksen avulla; 4. Metsiä hakataan Suomessa liikaa; 5. Suomessa tulee asettaa kansalaisille henkilökohtainen hiilibudjetti, jossa määritellään hiilijalanjäljelle enimmäisraja; 6. Suomen pitää vähentää hakkuita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi; 7. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

*) Pirkanmaan vaalipiirissä yhdellä puolueella, vaaliliitolla tai yhteislistalla sai olla enintään 19 ehdokasta.

**) Muut puolueet olivat Suomen ruotsalainen kansanpuolue, kommunistinen työväenpuolue, feministinen puolue, Suomen kommunistinen puolue, eläinoikeuspuolue, itsenäisyyspuolue, kansalaispuolue, Suomen kansa ensin -puolue, liberaalipuolue ja piraattipuolue.

Ehdokkaiden ilmastoasenteiden taustatekijät

Siinä missä Pirkanmaalla miesehdokkaista hieman yli puolet suhtautui torjuvasti tai jokseenkin torjuvasti vaalikoneissa esitettyihin ilmastotoimiin, naisista näin teki vain noin joka neljännes. Naiset asennoituivat myönteisemmin myös kunnianhimoisiin ilmastonmuutosta torjuviin politiikkatoimiin: naisehdokkaista noin 43 prosenttia tuki ehdotettuja toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja vastaavasti miehistä politiikkatoimia tuki vain noin 22 prosenttia.

Miesehdokkaista hieman yli puolet suhtautui torjuvasti tai jokseenkin torjuvasti vaalikoneissa esitettyihin ilmastotoimiin. Naisista näin teki vain noin joka neljännes.

Jokseenkin odotetusti 18–29-vuotiaat ehdokkaat suhtautuivat keskimääräisesti kaikista myönteisimmin ilmastonmuutoksen torjumiseen ja olivat huomattavasti kunnianhimoisempia ilmastopolitiikan suhteen kuin heitä vanhemmat ehdokkaat. 18–29-vuotiaista ehdokkaista puolet suhtautui myönteisesti esitettyihin politiikkatoimiin, kun vastaava luku oli 30–50-vuotiaissa hieman alle kolmannes ja yli 51-vuotiaissa hieman alle neljännes. Yli 51-vuotiaista ehdokkaista puolet suhtautui kielteisesti vaalikonekysymysten ehdottamiin ilmastonmuutosta torjuviin politiikkatoimiin.

Pirkanmaan ehdokkaissa oli havaittavissa, että ilmastoasenteet jakautuivat tutkimuskirjallisuudessa esitetyn tavan mukaan, jossa puoluekannan lisäksi sosiodemografiset tekijät, kuten ikä ja sukupuoli, ennustavat henkilön ilmastoasenteita.

Pirkanmaalaisten ehdokkaiden keskuudessa ilmastomyönteiset asenteet jäivät kuitenkin heikommin edustetuiksi  verrattuna negatiivisempiin asenteisiin. Osittain tätä selitti kevään eduskuntavaaleissa sekä nuorten ehdokkaiden vähäisempi määrä muihin ikäluokkiin verrattuna että naisehdokkaiden vähäisempi määrä miesehdokkaisiin verrattuna. 

Ehdokkaiden moninaiset kärkiteemat omissa vaalikampanjoissaan

Kaikista kärkiteemoista, jotka ehdokkaat nostivat itse esille omilla kotisivuillaan, koulutus toistui kaikista yleisimmin pirkanmaalaisten ehdokkaiden keskuudessa. Koulutus esiintyi kolmen kärkiteeman joukossa noin 8 prosentilla ehdokkaista, joilla oli kotisivut. Ilmastonmuutos oli kärkiteemoista toiseksi yleisimmin esiintyvä (7 %). Sen kannoilla tulivat yrittäjyys (5 %), vanhukset (5 %) ja työllisyys (5 %).

Koulutus toistui kärkiteemoista yleisimmin pirkanmaalaisten ehdokkaiden keskuudessa.

Prosenttierot kärkiteemojen esiintyvyyksien välillä olivat kuitenkin hyvin pieniä, eikä mikään teema näin ollen noussut ylitse muiden. Mainitsemisen arvoista on se, että ympäristönsuojelu ei päässyt lainkaan kymmenen yleisimmän kärkiteeman joukkoon, kun tarkasteltiin kaikkia ehdokkaita. Ympäristönsuojelun kohdalla oli kuitenkin havaittavissa suuriakin puoluekohtaisia eroja, sillä se nousi kuitenkin yhdeksi merkittävimmäksi kärkiteemaksi keskustan, vihreiden ja SDP:n ehdokkaiden kotisivuilla.

Puolueen perusteella tarkasteltuna kärkiteemojen suhteen löytyy suurta hajontaa. Ilmastonmuutos nousi kolmen yleisimmän kärkiteeman joukkoon vihreillä, vasemmistoliitolla, SDP:llä ja Liike Nytillä. Vihreiden, vasemmistoliiton ja Liike Nytin ehdokkailla ilmastonmuutos oli yleisimmin esiintyvä kärkiteema (tai jaetulla ykkössijalla). SDP:llä ilmastonmuutos oli jaetulla kolmannella sijalla. Lisäksi ympäristönsuojelu pääsi kolmen yleisimmän kärkiteeman joukkoon keskustan, SDP:n ja vihreiden ehdokkaiden kotisivuilla.

Kun verrataan ehdokkaiden ilmastoasenteita vaalikonevastauksien ja kärkiteemojen näkökulmista, saadaan selville joitakin mielenkiintoisia epäjohdonmukaisuuksia. Ehkä merkittävimmät epäjohdonmukaisuudet löytyivät Liike Nytin sekä keskustan ehdokkaiden kärkiteemojen ja vaalikonevastauksien väliltä.

Ehkä merkittävimmät epäjohdonmukaisuudet löytyivät Liike Nytin sekä keskustan ehdokkaiden kärkiteemojen ja vaalikonevastauksien väliltä.

Liike Nytin ehdokkaista lähes kolmannes oli nostanut ilmastonmuutoksen kärkiteemakseen, mutta vaalikonevastausten perusteella ehdokkaista vain noin 15 prosenttia oli valmis esitettyihin politiikkatoimiin ja puolet ehdokkaista suhtautui keskimäärin torjuvasti kaikkiin vaalikoneissa esitettyihin politiikkatoimiin. Mahdollista on, että Liike Nytin ehdokkaat olivat epäjohdonmukaisia tavoitteissaan tai he eivät pitäneet vaalikoneiden ehdottamia politiikkatoimia oikeina tapoina toimia ilmastonmuutosta vastaan.

Keskustan ehdokkailla taas ympäristönsuojelu oli kolmen tärkeimmän kärkiteeman joukossa, mutta vaalikonevastauksien perusteella keskustan ehdokkaat olivat hyvin skeptisiä esitettyjen politiikkatoimien suhteen. Yli 65 prosenttia heistä suhtautui niihin torjuvasti.

Pirkanmaalaiset keskustan ehdokkaat mahdollisesti näkivät ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja ympäristönsuojelun toisistaan irrallisina tavoitteina, minkä vuoksi he vaalikonevastauksissaan suhtautuivat torjuvasti ehdotettuihin ilmastotoimiin mutta nostivat silti ympäristönsuojelun merkittäväksi vaaliteemakseen.

Toisaalta on mahdollista, että keskustan ehdokkaiden mielestä metsänhakkuu ja lihansyönti edustivat ensisijaisesti joitakin muita asiakysymyksiä kuin ilmastonmuutos- tai ympäristökysymyksiä. Toisin sanoen niiden puolustamisen tai vastustamisen ei välttämättä nähty olevan ensisijaisesti yhteydessä ilmastonmuutoksen vastaisten toimien vastustamiseen tai puolustamiseen.

Hieman yllättäen ilmastonmuutos ei noussut nuorten ehdokkaiden (18–29-vuotiaiden) ikäryhmässä yleisimmin esiintyväksi kärkiteemaksi heidän kotisivuillaan. Se pääsi kärkiteemoissa jaetulle toiselle sijalle (24 %) jääden yli 10 prosenttiyksiköllä jälkeen 18–29-vuotiaiden ehdokkaiden yleisimmästä kärkiteemasta, koulutuksesta (36 %).

Sen sijaan 30–50-vuotiaiden ikäryhmässä ilmastonmuutos oli yleisimmin esiintyvä kärkiteema, noin joka neljännellä 30-vuotiaista ehdokkaista ilmastonmuutos esiintyi kolmen yleisimmän kärkiteeman joukossa. Yli 51-vuotiaiden ikäryhmässä ilmastonmuutos ei noussut kolmen yleisimmän kärkiteeman joukkoon

Ilmastoehdokkaan arkkityyppi

Pirkanmaalla kunnianhimoisen ilmastopolitiikan puolesta ehdolle asettui todennäköisimmin vihreiden tai vasemmistoliiton 18–29-vuotias naispuolinen ehdokas.

Ilmastonmuutoksen esiintymiseen kärkiteemana kevään eduskuntavaaleissa ei näyttäisi Pirkanmaalla vaikuttaneen ehdokkaan sukupuoli, sillä sekä nais- että miesehdokkaista noin joka viides nosti sen omilla kotisivuillaan kolmen kärkiteemansa joukkoon. Tästä huolimatta pirkanmaalaiset naisehdokkaat suhtautuivat vaalikonevastauksiensa perusteella selvästi miehiä myönteisemmin esitettyihin politiikkatoimenpiteisiin ja ilmastonmuutosta koskeviin arvokysymyksiin.

On mahdollista, että miesehdokkaat ja vanhempiin ikäryhmiin kuuluvat ehdokkaat eivät pitäneet vaalikoneissa ehdotettuja politiikkatoimia parhaina tapoina toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

On mahdollista, että miesehdokkaat ja vanhempiin ikäryhmiin kuuluvat ehdokkaat eivät pitäneet vaalikoneissa ehdotettuja politiikkatoimia parhaina tapoina toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Toisaalta analysoiduissa vaalikonekysymyksissä oli mukana myös arvokysymyksiä, jotka eivät suoraan viitanneet mihinkään politiikkatoimenpiteeseen, joten vaalikonevastausten tulosta voidaan pitää ainakin viitteellisenä indikaattorina ehdokkaan ilmastoasenteiden suhteen. 

Ilmastovaalit 2019?

Vuoden 2019 eduskuntavaaleja ei voida täysin perustellusti pitää Pirkanmaalla ilmastovaaleina. Ilmastonmuutos oli esillä pirkanmaalaisten ehdokkaiden itse nimeämissään kärkiteemoissa vahvasti, mutta yleisimmin toistunut kärkiteema oli kuitenkin koulutus.

Osuvampaa on todeta, että vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ehdokkailla oli useita vahvoja kärkiteemoja, jotka vaihtelivat sekä puolueittain että ehdokkaiden sosiodemografisen taustan mukaan.

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ehdokkailla oli useita vahvoja kärkiteemoja, jotka vaihtelivat sekä puolueittain että ehdokkaiden sosiodemografisen taustan mukaan.

Toisaalta kevään 2019 eduskuntavaalien voidaan katsoa vahvistaneen ilmastonmuutoksen asemaa suurena vaaliteemana muun muassa työllisyyden, yrittäjyyden ja eriarvoisuuden rinnalla. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa lähes jokainen puolue otti jollain tavalla kantaa ilmastonmuutokseen, eikä sitä voinut aihealueena ohittaa.

Ilmastonmuutosteeman vahvistuneeseen asemaan viittaa myös sen jatkuva läsnäolo julkisessa keskustelussa. Esimerkiksi analysoiduissa Ylen sekä Helsingin Sanomien vaalikoneissa kolmestakymmenestä kysymyksestä yhteensä kuusi mittasi asenteita sekä arvoja ympäristöä ja ilmastonmuutosta kohtaan.

Tämän perusteella voidaan arvella ainakin vaalikoneiden tekijöiden uskoneen äänestäjillä olleen halukkuutta tietää ehdokkaiden ilmastoasenteista ja jopa mahdollisesti painottavan niitä äänestyspäätöksissään. Vaikka ilmastonmuutos ei ollut kevään eduskuntavaaleissa vaalikeskustelun hallitsevin kärkiteema, näyttäisi se vakiinnuttaneen paikkansa suurten vaaliteemojen joukossa.

Tulokset perustuvat kaikista pirkanmaalaisista eduskuntavaaliehdokkaista kerättyyn kokonaisaineistoon. Tekstissä esitetyt tulokset ovat valtakunnallisesti suuntaa-antavia, mutta on huomioitava, ettei tutkimuksessa ole käytetty valtakunnallista aineistoa.

Salla Vadén on kansainvälisen politiikan opiskelija ja yhteiskuntatieteiden kandidaatti Tampereen yliopistossa.

Aino Tiihonen on valtio-opin väitöskirjatutkija Tampereen yliopistossa. Tiihonen toimi eduskuntavaalien tutkimuskurssin toisena ohjaavana opettajana.