Kirjoittaja: Jouko Sillanpää

Jouko Sillanpää — Thu, 29 Sep 2022 12:08:40 +0000

Mielenkiintoisesta tutkimuksesta Juha Suoranta kirjoittaa ja valaisee näkökulmia Antti Eskolan tutkimuksista, joita ei kovin paljon ole tuotu esille. Kun yritän tehdä Helsingin yliopistossa väitöskirjaa siitä miten valtiojohto johti maanpuolustusta Kekkosen valinnasta nykypäivään tuli esille Eskolan tutkimuksellinen tuki maanpuolustustahdon vahvistamiselle. Vuonna 1962 jätti aikoinaan osin salaisena pidetyn mietintönsä professori Karl von Fieandtin henkisen maanpuolustuksen suunnittelukomitea. Komitean tavoitteena oli luoda rakenteita ja tukea tutkimusta, joka vahvistaa maanpuolustustahtoa rauhan ja sodan oloissa. Komitean ehdotuksesta perustettiin vuodet 1962-1975 toiminut henkisen maanpuolustuksen suunnittelukomitea, joka ehkä liian militääri henkisenä muutettiin suppeamman tehtävän saaneeksi maanpuolustus tiedotuksen suunnittelukunnaksi vuonna 1975. Antti Eskola teki komitealle yli 100 sivuisen tutkimuksen isänmaallisuuden käsitteestä. Hänen tutkimuksensa tuloksen voisi tiivistää ajatteluun, että hyväksymällä erilaiset muodot kiintyä isänmaahan voi maanpuolustustahto vahvistua koko kansan keskuudessa. Tutkimuksen tekstiä lukiessa voi päätellä, että myös vasemmistolaiset ovat rakastavat isänmaata ja haluavat puolustaa sitä. Komitean raportti on 1960 aika mielenkiintoinen. Sen peruslinja on silloisen everstiluutnantti Jaakko Valtasen jo vuonna 1954 sotakorkeakoulun lopputyö mieliala vaikuttamisesta ja nuorison maanpuolustustahtoon vaikuttamisesta. Työ oli vuosikymmeniä salassa pidetty, ilmeisesti koska siinä ensimmäisen kerran tieteellisin perustein tehdyn kyselyn perusteella kuvattiin eri puolueiden kannattajien asenteita maanpuolustukseen. Antti Eskola arvosti Valtasta ja vuonna 2004 kun Maanpuolustuskorkeakoulu teki juhla julkaisun Valtasen tutkimusta kirjoitti hän erittäin arvostavan arvioinnin Valtasen tutkimuksesta. Fieandtin komitea peruslinja oli Valtasen näkökulma maailmassa käynnissä olevasta suurvaltain välisestä ideologisesta sodasta aseellisen ja taloudellisen kamppailun rinnalla. Mietinnössä todettiin selkeästi yksimielisenä komitean linjana, että ideologissa sodankäynnissä Suomi ei ole puolueeton. Suomen maanpuolustustahdon perustana on demokratian puolustaminen ja turvallisuuspoliittisena linjana puolueettomuuspolitiikka. Mietinnössä mm. todettiin ongelmaksi, että meillä on YYA -sopimus meille ideologisesti vieraan suurvallan kanssa (vuonna 1962!). Kansallisen yhtenäisyyden rakentaminen maanpuolustustahdon vahvistamiseksi perustetulla henkisen maanpuolustuksen suunnittelukunnalla oli keskeisenä linjana. Eskola oli yhteistyössä vahvasti maanpuolustusta tukevien professorien Allardtin, Janssonin ja Littusen kansa ja pääesikunnasta Valtasen kanssa kehitellen mm. maanpuolustuksen asenteiden mittaamisen kysymyksiä. Allardt piti tärkeän Suomen turvallisuuden ja maanpuolustus-tahdon kannalta molempien vasemmistopuolueiden osallistumista hallitukseen. Allardt ja Eskola olivat valmistelemassa Urho Kekkosen kuuluisaa puhetta Ostrobotnialla vuonna 1967.. Allardtilla oli motiivina toive puheen vaikutuksesta isänmaallisuuden ja maanpuolustustahdon vahvistumiseen kaikissa kansalaispiireissä. Eskola osallistui eläkepäiviinsä saakka maanpuolustusasenteita kartoittavan tutkimustoiminnan kehittämiseen. Minäkin olin hänen kanssaan samassa työryhmässä kaksi vuosikymmentä sitten puolustusministeriön järjestämässä tilaisuudessa. Eiköhän myös 1960-luvulla pääosa kaikkien puolueiden kannattajista katsoneet Suomen kuuluneen poliittisesti länteen. Eskolan 1967 tekemä tutkimus osaltaan vahvistaa tätä kuvaa. YYA-sopimus oli sopeutumista toisen maailmansodan lopputulokseen, ei se poliittisia asenteita Neuvostoliiton järjestelmään vahvistanut. Eiköhän SKDL:N kannattajatkin halunneet elää suomalaisessa demokratiassa. Eskolan rooli maanpuolustuksen asioissa ja hänen arvostuksensa puolustusvoimien komentajaksi noussutta kenraali Jaakko Valtasta kohtaa saattaa olla minille uutta tietoa.

Artikkelin ”Kadonneen tutkimusraportin” näkökulma Suomeen idän ja lännen välissä kommentit

Kirjoittaja: Jouko Sillanpää