BEGIN:VCALENDAR
VERSION:2.0
PRODID:-//Politiikasta - ECPv6.17.1//NONSGML v1.0//EN
CALSCALE:GREGORIAN
METHOD:PUBLISH
X-WR-CALNAME:Politiikasta
X-ORIGINAL-URL:https://politiikasta.fi
X-WR-CALDESC:Tapahtumat Politiikasta
REFRESH-INTERVAL;VALUE=DURATION:PT1H
X-Robots-Tag:noindex
X-PUBLISHED-TTL:PT1H
BEGIN:VTIMEZONE
TZID:Europe/Helsinki
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20160327T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20161030T010000
END:STANDARD
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20170326T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20171029T010000
END:STANDARD
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20180325T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20181028T010000
END:STANDARD
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20190331T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20191027T010000
END:STANDARD
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20200329T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20201025T010000
END:STANDARD
END:VTIMEZONE
BEGIN:VEVENT
DTSTART;TZID=Europe/Helsinki:20190521T120000
DTEND;TZID=Europe/Helsinki:20190521T130000
DTSTAMP:20190521T162632Z
CREATED:20190514T180309Z
LAST-MODIFIED:20190521T162632Z
UID:10345-1558440000-1558443600@politiikasta.fi
SUMMARY:Pinnalla: Mistä eurovaaleissa äänestetään?
DESCRIPTION:Euroopan parlamentti edustaa Euroopan unionin päätöksenteossa kansalaisten ääntä. Monen kansalaisen on kuitenkin vaikea hahmottaa\, miksi ja miten äänensä europarlamenttivaaleissa käyttää. \nMissä asioissa europarlamentti käyttää valtaa? Ovatko nämä asiat olleet riittävästi näkyvillä vaalikampanjoinnissa ja -keskusteluissa? Miten puolueet suhtautuvat eurovaaleihin Suomessa ja Euroopassa? Mitkä asiat vaikuttavat yksittäisen edustajan vaikutusmahdollisuuksiin? Ja miten huomioida äänestyspäätöksessä se\, että edustajat äänestävät parlamentissa poliittisen ryhmänsä mukana? \nTule Tiedekulmaan kuulemaan EU-tutkijoiden ohjenuorat valistuneen äänestyspäätöksen tekemiselle. Keskustelemassa väitöskirjatutkijat Laura Nordström ja Johannes Lehtinen. Keskustelua vetää yliopistonlehtori\, Politiikasta-verkkolehden päätoimittaja Leena Malkki. \nPinnalla on Tiedekulman ajankohtainen lounastapahtuma\, joka tarjoaa tutkitun tiedon näkökulmia päivänpolttaviin aiheisiin. Tapahtumassa etsitään syvempää ymmärrystä pinnalla oleviin ilmiöihin yhdessä tutkijoiden kanssa. \nTule kaupungin fiksuimmalle lounaalle Tiedekulmaan! Tapahtuman aikana Tiedekulma Cafessa on lounastarjous. \nVoit seurata tapahtumaa myös livestriimin tai Facebook Liven välityksellä tai katsoa jälkeen päin tallenteena. \nLinkki livestriimiin: https://www.helsinki.fi/fi/unitube/video/21166\nFacebook-tapahtuma: https://www.facebook.com/events/2707161642659614/
URL:https://politiikasta.fi/tapahtuma/pinnalla-mista-eurovaaleissa-aanestetaan/
LOCATION:Tiedekulma\, Yliopistonkatu 4\, Helsinki\, 00100\, Finland
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2019/04/56214380_2146386342118449_5597514174025433088_o.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;TZID=Europe/Helsinki:20190509T160000
DTEND;TZID=Europe/Helsinki:20190509T180000
DTSTAMP:20190521T162942Z
CREATED:20190425T165307Z
LAST-MODIFIED:20190521T162942Z
UID:10239-1557417600-1557424800@politiikasta.fi
SUMMARY:Eurooppa-päivän europarlamenttivaalipaneeli
DESCRIPTION:Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma järjestää yhteistyössä Politiikasta-lehden kanssa kokeneiden tutkijoiden europarlamenttivaalipaneelin Eurooppa-päivänä torstaina 9.5. klo 16–18 Pinni A:n Paavo Koli -salissa. \nEuroparlamenttivaalit uhkaavat tällaisena vaalikeväänä jäädä herkästi kansallisten eduskuntavaalien varjoon. On kuitenkin selvää\, että EU-maille kansalliset asiat ovat myös eurooppalaisia tai EU-politiikkaan liittyviä asioita. Näitä teemoja olisi tärkeää herätellä takaisin myös kansallisiin debatteihin ja herätellä niistä kriittistä keskustelua. \nEuroparlamenttipaneelin osallistujat lähestyvät vaalien keskeisiä teemoja erilaisista näkökulmista:\n– Valtio-opin professori Tapio Raunio\, Tampereen yliopisto (MAB)\n– Valtio-opin professori Elina Kestilä-Kekkonen\, Turun yliopisto\n– Kansainvälisen politiikan yliopistolehtori Eero Palmujoki\, Tampereen yliopisto (MAB)\n– Turvallisuushallinnon professori Sirpa Virta\, Tampereen yliopisto (MAB) \nMiten siis vaalikevään 2019 toisessa vaalipaneelissa nähdään Euroopan suunta sekä Suomen suunta Euroopassa? Mitkä ovat keskeisiä tulevaisuuden suuntia paitsi suomalaisessa myös eurooppalaisessa politiikassa? \nPaneelin puheenjohtajana toimii Politiikasta-lehden vastaava päätoimittaja Mikko Poutanen. \nPaneelia seuraamaan on vapaa pääsy. Yleisökysymyksille on lisäksi varattu aikaa.
URL:https://politiikasta.fi/tapahtuma/eurooppa-paivan-europarlamenttivaalipaneeli/
LOCATION:Tampereen yliopisto\, Pinni A\, Kanslerinrinne 1\, Tampere
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2019/04/58379263_2437540932943003_2473943450743996416_n.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;TZID=Europe/Helsinki:20190415T120000
DTEND;TZID=Europe/Helsinki:20190415T130000
DTSTAMP:20190521T162647Z
CREATED:20190408T194358Z
LAST-MODIFIED:20190521T162647Z
UID:10178-1555329600-1555333200@politiikasta.fi
SUMMARY:Pinnalla: Vaalien jälkeen
DESCRIPTION:Vuoden 2019 eduskuntavaalien kampanja on ollut kireä ja jännitteinen. Vaaleja on leimannut erityyppisen häirinnän uhka\, ja niissä on jopa ilmennyt Suomen oloissa poikkeuksellista poliittisista väkivaltaa. \nMiltä vaalit näyttävät ehdokkaan näkökulmasta? Mitä näistä vaaleista jää elämään niin kampanjoiden kuin politiikan sisältöjen osalta? Entä millaisella hallituspohjalla on parhaat elinmahdollisuudet tulevalla vaalikaudella? \nNäitä kysymyksiä pohditaan Pinnalla-sarjan keskustelussa Tiedekulmassa heti vaalien jälkeisenä maanantaina. Keskustelemassa ovat kaksi Helsingin yliopiston professoria\, Jaana Hallamaa ja Jukka Kekkonen\, joilla molemmilla on kokemusta erilaisista vaaleista sekä politiikan tarkkailijan että ehdokkaan näkökulmasta. \nKeskustelua moderoi yleisen valtio-opin professori ja Suomen vaalitutkimuskonsortion johtoryhmän jäsen Hanna Wass. \nPinnalla on Tiedekulman ajankohtainen lounastapahtuma\, joka tarjoaa tutkitun tiedon näkökulmia päivänpolttaviin aiheisiin. Tapahtumassa etsitään syvempää ymmärrystä pinnalla oleviin ilmiöihin yhdessä tutkijoiden kanssa. \nTule kaupungin fiksuimmalle lounaalle Tiedekulmaan! Tapahtuman aikana Tiedekulma Cafessa on lounastarjous. \nVoit seurata tapahtumaa myös livestriimin tai Facebook Liven välityksellä tai katsoa jälkeen päin tallenteena. Linkki livestriimiin: https://www.helsinki.fi/fi/unitube/video/21135
URL:https://politiikasta.fi/tapahtuma/pinnalla-vaalien-jalkeen/
LOCATION:Tiedekulma\, Yliopistonkatu 4\, Helsinki\, 00100\, Finland
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2019/04/56214380_2146386342118449_5597514174025433088_o.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;TZID=Europe/Helsinki:20190411T160000
DTEND;TZID=Europe/Helsinki:20190411T180000
DTSTAMP:20190521T163033Z
CREATED:20190407T152626Z
LAST-MODIFIED:20190521T163033Z
UID:10166-1554998400-1555005600@politiikasta.fi
SUMMARY:Nuorten tutkijoiden eduskuntavaalipaneeli
DESCRIPTION:Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma järjestää yhteistyössä Politiikasta-lehden kanssa nuorten tutkijoiden eduskuntavaalipaneelin torstaina 11.4. klo 16–18 Pinni A:n Paavo Koli -salissa. \nEduskuntavaalien keskeisiä teemoja tulevat paneeliin avaamaan väitöskirjatutkijat. Paneeli koostuu viidestä nuoresta tutkijasta\, jotka ovat erikoistuneet erilaisiin politiikan aiheisiin: \nTapio Juntunen (MAB)\nOlli Karsio (SOC)\nJohannes Lehtinen (MAB)\nRisto Niemikari (MAB)\nAino Tiihonen (MAB) \nMitä siis nuoret tutkijat ajattelevat menneestä Sipilän hallituksen kaudesta? Miten vaalikampanjointi on puolueilta sujunut? Mitkä ovat keskeisiä tulevaisuuden suuntia suomalaisessa politiikassa? \nPaneelin puheenjohtajana toimii Politiikasta-lehden vastaava päätoimittaja Mikko Poutanen. \nPaneelia seuraamaan on vapaa pääsy. Yleisökysymyksille on lisäksi varattu aikaa.
URL:https://politiikasta.fi/tapahtuma/nuorten-tutkijoiden-eduskuntavaalipaneeli/
LOCATION:Tampereen yliopisto\, Pinni A\, Kanslerinrinne 1\, Tampere
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2019/04/56229220_2404620086235088_5693638892184403968_o.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;TZID=Europe/Helsinki:20190405T120000
DTEND;TZID=Europe/Helsinki:20190405T230000
DTSTAMP:20190521T163153Z
CREATED:20190320T162153Z
LAST-MODIFIED:20190521T163153Z
UID:10018-1554465600-1554505200@politiikasta.fi
SUMMARY:Yliopisto ajattelun paikkana
DESCRIPTION:”Tarvitaan aikaa ajatella ja organisoitua ajattelun vaatimalla tavalla.” (Salminen\, Suoranta & Vadén\, Tuleva yliopisto) \nMiten ajatella vailla kahleita ja puolustaa sivistystä? Millaista on yhteisöllinen yliopistollinen elämä? Mitä tutkimuksen vapaus\, korkein opetus ja maailman muuttaminen vaativat? \nYliopisto ajattelun paikkana -symposiumissa keskustellaan yliopistollisen elämän nykyisyydestä ja tulevaisuudesta sekä juhlitaan sivistystä ja yliopistollista ajattelua. Symposiumi kokoaa yhteen kriittisiä tutkijoita ja yhteisöjä etsimään inspiraatiota yhteiselle oppimiselle ja toiminnalle. Päivän puhujat ja järjestäjät puolustavat joukolla sivistystä ja ajattelun vapautta yliopistoissa ja niiden liepeillä. \nSymposiumissa juhlistetaan samalla niin & näin -lehden sivistys-teemaista sadatta numeroa sekä julkistetaan Juha Himangan kirja Korkein opetus (Vastapaino). \nVapaan ajattelun jälkeen luvassa on edistyksellistä illanviettoa ja tarjoilua nurkan takana Vastapainon toimistolla. \nTilaisuus järjestetään perjantaina 5.4. Tampereen yliopistolla Linna-rakennuksen salissa LS K103 (Kalevantie 5). Tapahtumaan saa osallistua pitkin päivää ilman ennakkoilmoittautumista\, mutta tarjoilujen mitoittamiseksi myös ilmoittautumista arvostetaan. (Ilmoittautumiset 28.3 mennessä mikko.poutanen@tuni.fi.) \nJärjestäjinä niin & näin\, Osuuskunta Vastapaino\, Politiikasta ja Kohti parempaa yliopistomaailmaa -tutkimushanke. \nOhjelma: \n12.00 Avaus: Jaakko Belt & Hanna Kuusela \n12.10–13.40: Mikä on yliopisto? \nSari Kivistö: Yliopiston metaforat\nTere Vadén: Yliopisto\, uhka vai mahdollisuus?\nJuha Himanka: Yliopisto ajattelun asiana \n13.40–14.00 Tauko\, kahvia \n14.00–15.30: Mihin yliopistoa tarvitaan? \nTaija Roiha: Mihin radikaali ajattelu tarvitsee yliopistoinstituutiota?\nVeli-Matti Värri: Yliopisto psykokapitalistisena tuotantokoneena\nInkeri Koskinen: Sivistäminen on yhteiskunnallista vaikuttamista \n15.30–15.40 Tauko \n15.40–17.15: Mihin vapautta tarvitaan? \nPauli Rautiainen: Mitä on se autonomia\, josta perustuslaki ja yliopistolaki puhuvat? \nPaneeli ”Sata päivää takana: yliopistoautonomian tulevaisuus Tampereella”. Panelisteina Pertti Alasuutari\, Marja Jylhä\, Janne Kajander ja Veera Kaleva. Puheenjohtajana Politiikasta-lehden päätoimittaja Mikko Poutanen. \n17.15– Vapaa kriittinen ajattelu ja tarjoilut jatkuvat Vastapainon toimistolla (Yliopistonkatu 60 A\, 4. kerros). \nPuhujien esittelyt: \nPertti Alasuutari on akatemiaprofessori ja professorineuvoston puheenjohtaja Tampereen yliopistossa. \nJaakko Belt on filosofian väitöskirjatutkija Tampereen yliopistossa ja yksi niin & näin -lehden päätoimittajista. Hän on toimittanut niin & näin 1/2019:ssä ilmestyvän sivistys-teemapaketin yhdessä Tuukka Tomperin kanssa. \nJuha Himanka on toiminut yliopistopedagogiikan yliopistonlehtorina Helsingin sekä Tampereen yliopistoissa ja toimii nyt filosofian yliopistonlehtorina Lapin yliopistossa. Hän on julkaissut teoksen Korkein opetus (Vastapaino 2018) ja yliopiston ideaa sekä historiaa käsitteleviä artikkeleita. \nAri-Elmeri Hyvönen on poliittiseen ajatteluun ja kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut politiikan tutkija\, joka työskentelee Tampereen ja Jyväskylän yliopistoissa. Hän on kirjoittanut muun muassa kokemuksen roolista poliittisessa ajattelussa\, faktojen merkityksestä demokraattiselle keskustelulle sekä resilienssistä turvallisuuspoliittisena käsitteenä. Hän on myös julkaisut kaksi esseetä kriittisen ajattelun mahdollisuudesta yrittäjyyseetoksen lävistämässä yliopistossa. \nMarja Jylhä on Tampereen yliopiston gerontologian professori ja Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön Tampereen toimintojen johtaja. Jylhä on toiminut myös Tampereen yliopiston tutkimusvararehtorina. \nJanne Kajander on yhteiskuntatieteiden kandidaatti ja puheviestinnän opiskelija Tampereen yliopistossa. Hänellä on koulutuspoliittista taustaa ainejärjestö Reettorit ry:stä\, ylioppilaskunnan edustajistosta sekä hallituksesta. Tällä hetkellä hän on jäsenenä Tampereen yliopiston konsistorissa. Lisäksi hän tekee viestinnän alan asiantuntijatöitä yrityksessään. Hän kannattaa yliopistodemokratiaa\, yliopiston autonomiaa\, päätöksenteon avoimuutta sekä perustuslakia. \nVeera Kaleva on pitkäaikainen opiskelijavaikuttaja\, joka oli yliopiston hallituksen jäsen ja ylioppilaskunnan koulutuspoliittinen asiantuntija fuusiota edeltäneessä Tampereen yliopistossa. \nSari Kivistö on yleisen kirjallisuustieteen professori Tampereen yliopistossa. Yliopistoa hän on pohtinut muun muassa kirjassaan Sivistyksen puolustus. Miksi akateemista elämää tarvitaan? (2018) yhdessä Sami Pihlströmin kanssa. \nInkeri Koskinen on tieteenfilosofi\, Suomen Akatemian tutkijatohtori Helsingin yliopistolla ja Yhteiskuntatieteiden filosofian tutkimuksen yksikön jäsen. Työssään hän keskittyy erityisesti tieteelliseen objektiivisuuteen\, tieteen demokratisoitumiseen ja tiedeyhteisöjen monimuotoisuuteen liittyviin kysymyksiin sekä humanististen tieteiden filosofiaan. \nHanna Kuusela\, PhD\, dosentti\, on suomalaisia eliittejä tutkiva yliopistotutkija Tampereen yliopistossa sekä Tampereen yliopiston konsistorin jäsen. Hänen johtamansa tutkimushanke Kohti parempaa yliopistomaailmaa: strateginen johtaminen ja yliopistoyhteisön kokemukset Tampere3-fuusiossa alkoi tammikuussa 2019. \nMikko Poutanen on vuonna 2018 väitellyt yhteiskuntatieteiden tohtori\, jonka palkittu väitöskirja tutki talouspuhetta suomalaisessa yhteiskunnassa. Poutanen on Politiikasta-lehden vastaava päätoimittaja sekä Politiikka-lehden päätoimituskunnassa. Poutanen toimi myös Tampere3-fuusion neuvottelukunnassa II-kiintiön edustajana ja ehti väitöskirjatutkijana toimia myös Tampereen yliopiston luottamusmiehenä. \nPauli Rautiainen on eduskunnan perustuslakivaliokunnan käyttämä valtiosääntöasiantuntija\, joka työskentelee Tampereen yliopistossa julkisoikeuden apulaisprofessorina. \nTaija Roiha on kirjallisuuden väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopistosta. Hänet tunnetaan myös feministisestä ja yhteiskuntakriittisestä Omaa luokkaa -podcastista\, jota hän tekee yhdessä Mia Haglundin kanssa Radio Helsingille. \nTere Vadén FT\, dosentti\, on tamperelainen filosofi\, joka työskentelee monitieteisessä BIOS-tutkimusyksikössä. Hän on julkaissut teoksia muun muassa paikallisesta ajattelusta (Arktinen hekkuma\, Ajo ja jälki\, Karhun nimi)\, poliittisesta filosofiasta (Kaksijalkainen ympäristövallankumous\, Heidegger\, Žižek ja vallankumous) ja energian merkityksestä modernin kokemukselle (Energia ja kokemus\, Elo ja anergia\, molemmat yhdessä Antti Salmisen kanssa) sekä yhdessä Juha Suorannan ja Antti Salmisen kanssa pamfletin Tuleva yliopisto vuonna 2010. Vadén on filosofisen aikakauslehden niin & näin pitkäaikainen toimittaja. \nVeli-Matti Värri on filosofi ja kasvatustieteen professori. Hänen erityisalojaan ovat kasvatusfilosofia ja -teoria\, ekofilosofia ja opettajankoulutus. Värrin kirjasta Kasvatus ekokriisin aikakaudella (Vastapaino 2018) ilmestyi juuri toinen painos.
URL:https://politiikasta.fi/tapahtuma/yliopisto-ajattelun-paikkana/
LOCATION:Tampereen yliopiston päärakennus\, Kalevantie 4\, Tampere\, 33014
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2019/03/53591749_644874065942698_5036461380673208320_o.jpg
ORGANIZER;CN="Politiikasta":MAILTO:toimitus@politiikasta.fi
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;TZID=Europe/Helsinki:20190402T180000
DTEND;TZID=Europe/Helsinki:20190402T200000
DTSTAMP:20190521T163228Z
CREATED:20190227T203342Z
LAST-MODIFIED:20190521T163228Z
UID:9911-1554228000-1554235200@politiikasta.fi
SUMMARY:Poliitikot Kirjataivaassa
DESCRIPTION:Neljä kansanedustajaehdokasta saapuu Helsingin keskustakirjasto Oodiin kertomaan keväisistä kirjauutuuksistaan sekä keskustelemaan siitä\, mitkä aiheet heille ovat sydämen asioita ja miksi he kokivat tärkeäksi kirjoittaa kirjan. \nEikö poliittisissa puolueissa muka ole eroja? Kuinka yhteisiä asioitamme tulisi hoitaa? Ovatko poliitikkojen kirjat puhdasta vaalikampanjaa vai mitä he toivovat lukijan niistä saavan? Millaisena kukin näkee oman roolinsa poliitikkona ja minkä ryhmien äänitorvena he katsovat erityisesti toimivansa? \nVeronika Honkasalon\, Hjallis Harkimon\, Mikko Kärnän ja Juhana Vartiaisen kanssa keskustelemassa yleisen valtio-opin professori Hanna Wass ja Politiikasta-lehden vastaava päätoimittaja Mikko Poutanen. \nOodin Kirjataivas (3. krs) 2.4.2019 kello 18–20. \nTila on esteetön. Vapaa pääsy.
URL:https://politiikasta.fi/tapahtuma/poliitikot-kirjataivaassa/
LOCATION:Oodi\, Töölönlahdenkatu 4\, Helsinki\, 00100\, Suomi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2019/02/chuttersnap-348302-unsplash.jpg
ORGANIZER;CN="Politiikasta":MAILTO:toimitus@politiikasta.fi
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;TZID=Europe/Helsinki:20190314T080000
DTEND;TZID=Europe/Helsinki:20190315T170000
DTSTAMP:20181026T194511Z
CREATED:20181026T194511Z
LAST-MODIFIED:20181026T194511Z
UID:9244-1552550400-1552669200@politiikasta.fi
SUMMARY:Politiikan tutkimuksen päivät 2019
DESCRIPTION:Valtiotieteellisen yhdistyksen vuosittainen päätapahtuma Politiikan tutkimuksen päivät järjestetään Lapin yliopistossa 14.–15. maaliskuuta 2019. \nPolitiikka on rikki\, kuten sanonta kuuluu. Lisäksi näinä aikoina sanotaan\, että poliittinen järjestelmä suosii opportunistisia yksilöitä\, nostaa huipulle kyseenalaisia johtajia ja tuottaa kansalaisten kannalta ongelmallisia päätöksiä. Koska elämme nyt ”totuuden jälkeistä aikaa”\, emme voi luottaa informaation alkuperään\, todelliseen tarkoitukseen tai edes siihen\, kuka sitä väittää esittävänsä. \nNykyisten luottamuskriisien keskellä on helppo unohtaa\, että poliittinen historia on suurelta osin epätavallisten tilanteiden ja ennustamattomien tekojen historiaa. Mahdollisuus saada uskottavaa tietoa ja keskustella siitä julkisesti eivät ole itsestäänselvyyksiä\, vaan historiallisia saavutuksia. Menneisyydestä tunnemme suuren joukon demokratian sankareita ja häiriköitä\, mutta ketkä ovat heitä tänään? Jos varmuutta ei ole muusta\, niin ainakin siitä\, että nykyaika asettaa poliittiselle arvostelukyvylle erityisen haasteen. \nLapin yliopistossa järjestettävät Valtiotieteellisen yhdistyksen LI Politiikan tutkimuksen päivät kokoavat suomalaisia ja kansainvälisiä asiantuntijoita keskustelemaan demokratiasta\, kansalaisvaikuttamisesta ja kansalaistottelemattomuudesta\, lähestyvistä vaaleista sekä muista ajattomista ja ajankohtaisista poliittista kysymyksistä. \nPäivät järjestetään Rovaniemellä Lapin yliopiston päärakennuksessa 14.–15. maaliskuuta 2019. \nTyöryhmäkutsu\nKutsumme konferenssiin työryhmäehdotuksia. Ehdotusten lähettämisen takaraja on 1.12.2018. \nTyöryhmiä toivotaan kaikilta politiikan tutkimuksen osa-alueilta. Työryhmäehdotuksessa pyydetään lähettämään otsikko sekä enintään 200 sanan kuvaus siitä\, millaisia esityksiä työryhmään halutaan. Lisäksi ehdotuksessa tulee nimetä puheenjohtaja ja diskussantti\, joka avaa keskustelun kommentoimalla kaikkia esityksiä. Puheenjohtajan osalta tulee mainita nimi\, affiliaatio\, postiosoite\, puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Osallistujia ei tarvitse vielä tässä vaiheessa nimetä: kun paneelit on valittu\, esitämme erillisen kutsun tarjota niihin kontribuutioita. Myös työryhmän osallistujat voi kuitenkin nimetä\, jos he ovat jo tiedossa. \nTyöryhmiin toivotaan korkeintaan neljää esitelmää (à 15 min.)\, jolloin keskustelulle jää kohtuullisesti aikaa. Työryhmien kieli voi olla suomi\, saame\, ruotsi\, englanti tai niiden yhdistelmä. Ehdotukset pyydetään lähettämään 1.12. mennessä päivien sihteerille (johan-eerik.kukko@ulapland.fi).
URL:https://politiikasta.fi/tapahtuma/politiikan-tutkimuksen-paivat-2019/
LOCATION:Lapin yliopisto\, Yliopistonkatu 8\, Rovaniemi\, 96300\, Suomi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2018/10/download.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;TZID=Europe/Helsinki:20190221T180000
DTEND;TZID=Europe/Helsinki:20190221T200000
DTSTAMP:20190114T150124Z
CREATED:20190112T135949Z
LAST-MODIFIED:20190114T150124Z
UID:9738-1550772000-1550779200@politiikasta.fi
SUMMARY:Liberalismista ja vapaudesta -keskustelutilaisuus
DESCRIPTION:Mitä liberalismilla ja vapaudella tarkoitetaan? Suomen Akatemian rahoittama ja Helsingin yliopistossa toimiva Eurooppalaisen oikeuden\, identiteetin ja historian tutkimuksen huippuyksikkö (EuroStorie) ja Politiikasta-verkkolehti järjestävät keskustelutilaisuuden\, jossa pureudumme liberalismin monimuotoiseen historiaan sekä vapauden eri määritelmiin. \nKeskustelemassa ovat professori Teivo Teivainen\, filosofi Sami Syrjämäki sekä poliitikot Anna Kontula (vas.) ja Juhani Kähärä (lib.).
URL:https://politiikasta.fi/tapahtuma/liberalismista-ja-vapaudesta-keskustelutilaisuus/
LOCATION:Tiedekulma\, Yliopistonkatu 4\, Helsinki\, 00100\, Finland
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2019/01/liberalismi-tapahtuma-3.jpg
ORGANIZER;CN="Politiikasta":MAILTO:toimitus@politiikasta.fi
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;TZID=Europe/Helsinki:20181121T170000
DTEND;TZID=Europe/Helsinki:20181121T183000
DTSTAMP:20181105T155022Z
CREATED:20181105T153818Z
LAST-MODIFIED:20181105T155022Z
UID:9335-1542819600-1542825000@politiikasta.fi
SUMMARY:Miksi maailma on niin vaikea pelastaa?
DESCRIPTION:Ihmiskunta on vuosisatojen saatossa onnistunut ratkaisemaan lukuisia\, aikanaan ylitsepääsemättömiltä vaikuttaneita ongelmia tarttuvista taudeista otsonikerroksen ohenemiseen. \nJotkin suuret kysymykset\, kuten nälänhädät ja konfliktit\, kuitenkin näyttävät säilyvän kehityksestä huolimatta. Samalla ihmisen omista toimista on aiheutunut ilmastonmuutoksen kaltaisia uusia valtavan mittaluokan ongelmia. \nMiksi joitakin globaaleja epäkohtia on niin vaikea korjata? Onko niissä jotain olennaisesti erilaista kuin jo ratkaistuissa ongelmissa? Eikö ihmisen kekseliäisyys ei riitäkään kaikkien esteiden ylittämiseen? \nKansainvälisten suhteiden tutkimuksen seura Katseen järjestämässä keskustelussa näitä kysymyksiä tarkastellaan erityisesti ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Aihepiiriä tullaan käsittelemään myös Politiikasta-lehdessä omassa juttusarjassaan. \nPuhujat \nJanne Hukkinen\, ympäristöpolitikan professori\, Helsingin yliopisto\nAntti Majava\, väitöskirjatutkija\, Helsingin yliopisto & BIOS-tutkimusyksikkö \nPuhetta johtaa vanhempi tutkija Emma Hakala Ulkopoliittisesta instituutista \nTilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa!
URL:https://politiikasta.fi/tapahtuma/miksi-maailma-on-niin-vaikea-pelastaa/
LOCATION:Tampereen yliopisto\, Pinni B3107\, Kanslerinrinne 1\, Tampere\, Suomi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2018/11/joshua-rawson-harris-668614-unsplash.jpg
ORGANIZER;CN="Politiikasta":MAILTO:toimitus@politiikasta.fi
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;TZID=Europe/Helsinki:20181120T120000
DTEND;TZID=Europe/Helsinki:20181120T130000
DTSTAMP:20190521T162554Z
CREATED:20181109T172230Z
LAST-MODIFIED:20190521T162554Z
UID:9362-1542715200-1542718800@politiikasta.fi
SUMMARY:Pin­nal­la: Eu­ro­vaa­lit – kamp­pai­lu Eu­roo­pan sie­lus­ta?
DESCRIPTION:Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät valitsevat parhaillaan kärkiehdokkaita kevään 2019 Euroopan parlamentin vaaleihin. Millaiset kysymykset nousevat vaalien pääteemoiksi? Ovatko vaalit EU-politiikan käännekohta? Millainen rooli kansallismielisillä ryhmittymillä ja uusilla poliittisilla liikkeillä on kevään vaaleissa? \nKeskustelemassa: \nTimo Miettinen\, yliopistotutkija\, Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskus\nSanna Salo\, tutkijatohtori\, Tukholman yliopisto\nJohanna Vuorelma\, yliopistonlehtori\, Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskus; vastaava päätoimittaja\, Politiikasta-lehti \nPinnalla on Tiedekulman ajankohtainen lounastapahtuma\, joka tarjoaa tutkitun tiedon näkökulmia päivänpolttaviin aiheisiin. Tapahtumassa etsitään syvempää ymmärrystä pinnalla oleviin ilmiöihin yhdessä tutkijoiden kanssa. \nTule kaupungin fiksuimmalle lounaalle Tiedekulmaan! Tapahtuman aikana Tiedekulma Cafessa on lounastarjous. \nVoit seurata tapahtumaa myös livestriimin välityksellä tai katsoa jälkeen päin tallenteena. Julkaisemme linkin FB-tapahtumassa lähempänä tapahtumaa. \nTapahtuma järjestetään yhteistyössä Politiikasta-verkkolehden kanssa.
URL:https://politiikasta.fi/tapahtuma/pinnalla-eurovaalit-kamppailu-euroopan-sielusta/
LOCATION:Tiedekulma\, Yliopistonkatu 4\, Helsinki\, 00100\, Finland
ATTACH;FMTTYPE=image/png:https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2018/10/pinnalla_800px.png
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;TZID=Europe/Helsinki:20181031T120000
DTEND;TZID=Europe/Helsinki:20181031T120000
DTSTAMP:20181030T090913Z
CREATED:20181026T195134Z
LAST-MODIFIED:20181030T090913Z
UID:9248-1540987200-1540987200@politiikasta.fi
SUMMARY:Pin­nal­la: Äärioi­keis­to ja maa­han­muut­to­vas­tai­suus
DESCRIPTION:Tapahtumassa käsitellään ulkoparlamentaarista äärioikeistoa ja maahanmuuttovastaista liikehdintää Suomessa. Helsingin yliopistossa tehty raportti aiheesta julkaistiin 25. lokakuuta. Keskustelemassa ovat Euroopan historian dosentti Oula Silvennoinen ja tutkijatohtori Niko Pyrhönen. Keskustelua vetää yliopistonlehtori\, Politiikasta-lehden päätoimittaja Leena Malkki. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Politiikasta kanssa. \nTapahtuma Facebookissa. \nSeuraa tapahtuman livestriimiä tai katso tallenteena!
URL:https://politiikasta.fi/tapahtuma/pin%c2%adnal%c2%adla-aarioi%c2%adkeis%c2%adto-ja-maa%c2%adhan%c2%admuut%c2%adto%c2%advas%c2%adtai%c2%adsuus/
LOCATION:Tiedekulma\, Yliopistonkatu 4\, Helsinki\, 00100\, Finland
ATTACH;FMTTYPE=image/png:https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2018/10/pinnalla_800px.png
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;TZID=Europe/Helsinki:20180910T170000
DTEND;TZID=Europe/Helsinki:20180923T210000
DTSTAMP:20180820T134003Z
CREATED:20180820T134002Z
LAST-MODIFIED:20180820T134003Z
UID:8845-1536598800-1537736400@politiikasta.fi
SUMMARY:Anti-Aut­ho­ri­ta­rians – Hul­lu vuo­si 1968 -keskustelutilaisuus ja valokuvanäyttely
DESCRIPTION:Keskustelutilaisuus 10.9. klo 17 ja valokuvanäyttely 10.–23.9. \nHullun vuoden 1968 tapahtumista tulee kuluneeksi 50 vuotta. Opiskelija-aktivismin\, radikaalien poliittisten liikkeiden ja ihmisoikeuskamppailujen pyrkimyksenä oli vastustaa epäoikeudenmukaisuutta ja muuttaa maailmaa Meksikosta Pariisiin ja Prahasta Helsinkiin. Politiikasta-lehden ja Tiedekulman tilaisuudessa pureudutaan vuoteen 1968\, sen aktivismiin\, merkitykseen ja perintöön ja kysytään: mikä on muuttunut? \nTilaisuus avaa brittiläisen valokuvaaja Colin Robinsin valokuvanäyttelyn ”Anti-Authoritarians. West Berlin 1968–2018”\, jonka kuvat taltioivat vuoden 1968 länsisaksalaisten aktivistien erilaisia kokemuksia 1960-luvun opiskelija-aktivismista ja radikaalista poliittisesta toiminnasta. Näyttely on esillä Tiedekulmassa 10.–23.9. \nIllan aloittaa Colin Robins\, joka kertoo näyttelystään ja vuoden 1968 aktivismin kontekstista Länsi-Saksassa. Vuodesta 1968 ovat keskustelemassa Jyrki Käkönen\, Sirpa Kähkönen ja Johanna Vuorelma. Robinsin puheenvuoro on englanniksi\, keskustelu on suomeksi. Tilaisuuden juontaa Joonas Aitonurmi. \nValokuvanäyttelyn ovat tuottaneet Robinsin kanssa German Historical Institute in London ja Freie Universität Berlin ja Helsingin yliopistossa Politiikasta-lehti ja Tiedekulma. \nTapahtuma on osa Tiedekulman Crazy World -teemaa\, joka tarkastelee maailman henkistä tilaa ja löytää kiristyneen kansainvälisen ilmapiirin ja vastakkainasettelujen keskeltä myös valopilkkuja ja ratkaisuja. \nOsallistu tapahtumaan paikan päällä\, seuraa keskustelua verkossa livestriiminä tai katso tallenteena!
URL:https://politiikasta.fi/tapahtuma/anti-aut%c2%adho%c2%adri%c2%adta%c2%adrians-hul%c2%adlu-vuo%c2%adsi-1968-keskustelutilaisuus-ja-valokuvanayttely/
LOCATION:Tiedekulma\, Yliopistonkatu 4\, Helsinki\, 00100\, Finland
ATTACH;FMTTYPE=image/png:https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2018/08/hulluvuosi_verkko.png
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;TZID=Europe/Helsinki:20180524T180000
DTEND;TZID=Europe/Helsinki:20180524T200000
DTSTAMP:20180425T145606Z
CREATED:20180425T145606Z
LAST-MODIFIED:20180425T145606Z
UID:8117-1527184800-1527192000@politiikasta.fi
SUMMARY:Politiikasta taidetta: PAX – puhutaan sodasta & Darren Cullen
DESCRIPTION:Politiikasta-verkkolehden Politiikasta taidetta järjestää yhdessä Vantaan taidemuseo Artsin kanssa torstaina 24.5. kello 18.00-20.00 keskustelutilaisuuden Vantaan taidemuseossa. Taiteilija Jani Leinosen kuratoimassa PAX – puhutaan rauhasta -näyttelyssä järjestettävässä tilaisuudessa käsitellään taiteilija Darren Cullenin töiden teemojen kautta sotaa ja rauhaa. \nSota on rauhallistenkin yhteiskuntien keskiössä. Sotaa harjoitellaan\, siihen varaudutaan\, sitä brändätään ja markkinoidaan\, siihen rekrytoidaan\, aseita valmistetaan ja myydään. Sotaan ja sodankäyntiin liittyvää väkivaltaa ja tappamista glorifioidaan\, ja sodan todellista veristä luonnetta pyritään silottelemaan ja piilottamaan erilaisin tavoin\, retorisin ja visuaalisin keinoin. Brittiläisen Cullenin toimintafiguurit ja sodan todellisuutta paljastava taide kutsuvat pohtimaan sotaa ja sen todellista veristä luonnetta. \nPolitiikasta taidetta -tapahtumassa tutkijat ja asiantuntijat keskustelevat Cullenin teosten innoittamana sodasta\, rauhasta ja taiteesta. Miten sotaa tällä hetkellä – ja historiassakin – markkinoidaan\, millaisella puhuttelulla sotilaita rekrytoidaan\, millä lauseilla aseita kaupataan ja millä keinoin sotaa oikeutetaan? Miten usein silotellun pinnan alle piilotettua sodan todellisuutta voi tehdä näkyväksi tieteen ja taiteen keinoin? Mukana keskustelemassa tutkijatohtori\, taiteilija Susanna Hast Taideyliopistosta\, pian väitöskirjaansa puolustava tutkija ja kansalaisaktivisti Karim Maïche Tampereen yliopiston rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus TAPRIsta sekä toiminnanjohtaja Mari Mekri SaferGlobe-ajatushautomosta. Keskustelun vetää Politiikasta-verkkolehden tuottaja\, tutkijatohtori Noora Kotilainen. \nTilaisuuteen on vapaa pääsy. Artsi on liikkumisesteetön museo.
URL:https://politiikasta.fi/tapahtuma/politiikasta-taidetta-pax-puhutaan-sodasta-darren-cullen/
LOCATION:Vantaan taidemuseo Artsi\, Paalutori 3\, Vantaa\, 01600\, Suomi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2018/04/31223724_10155617990372861_7715929105408983040_o.jpg
ORGANIZER;CN="Politiikasta":MAILTO:toimitus@politiikasta.fi
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;TZID=Europe/Helsinki:20180427T140000
DTEND;TZID=Europe/Helsinki:20180427T160000
DTSTAMP:20180411T142910Z
CREATED:20180411T142905Z
LAST-MODIFIED:20180411T142910Z
UID:8025-1524837600-1524844800@politiikasta.fi
SUMMARY:Keskuspankit kriisin jälkeen / The ECB after the euro crisis
DESCRIPTION:Paikka & aika: Helsingin yliopiston Kielikeskuksen juhlasali (3. Kerros\, sali 310\, Fabianinkatu 26)\, 27.4. klo 14–16. \nEuroopan keskuspankin taloudelliset vastuut ovat kasvaneet merkittävästi eurokriisin jälkeen. Vaikka EKP on ilmoittanut aloittavansa rahapolitiikan normalisoinnin\, melkein kymmenen vuotta jatkuneisiin poikkeuksellisiin toimiin liittyy vielä lukuisia avoimia taloustieteellisiä\, juridisia ja poliittisia kysymyksiä. \nMiten EKP:n toimet välittyvät talouteen nykyisin? Mitkä ovat poikkeuksellisten toimien juridiset seuraukset? Voiko EKP pelastaa euroalueen vielä seuraavassa kriisissä? Entä miten teknologinen kehitys mahdollistaa uudenlaiset rahapoliittiset ratkaisut? \nAlustajina toimivat oikeustieteen professori Lorenzo F. Pace (Università del Molise)\, päästrategi Jan von Gerich (Nordea)\, Suomen pankin osastopäällikkö Hanna Freystätter ja investointipankkiiri Sami Miettinen (Sisu Partners). \nAlustusten jälkeen paneeli ja yleisökeskustelu. Ohjelma on englanniksi. \n– Antti Ronkainen – Opening words – Is the ECB prisoner of its independence?\n– Hanna Freystätter (Bank of Finland) Monetary policy and its transmission to the economy\n– Jan von Gerich (Nordea) The ECB is running out of easing potential – who can save the Euro area in the next recession?\n– Lorenzo Pace (Università del Molise) The role of the ECB in the EU Treaty framework: theory and practice after the great recession\n– Sami Miettinen (Sisu Partners) How to implement digital Central Bank currencies in the Eurozone \nOlet lämpimästi tervetullut! Kielikeskuksen juhlasaliin on esteetön pääsy. \nTilaisuus järjestetään yhteistyössä Politiikasta.fi-verkkolehden sekä Helsingin yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksen kanssa. \nLisätietoja\nAntti Ronkainen\nantti.ronkainen (at) helsinki.fi\n050-4488579 \n* * * \nTime & place: University of Helsinki\, Language Centre\, Great Hall (3th floor\, room 310\, Fabianinkatu 26)\, 27.4. 14-16 o’clock \nThe ECB’s economic responsibilities have increased significantly after the euro crisis. Although the ECB has signalled forthcoming policy normalisation\, almost ten years of unconventional monetary policies have raised a number of unanswered questions. \nHow does monetary policy transmit to the economy after the crisis? What are the juridical and political consequences of the unconventional measures to the ECB? Can the ECB save the euro zone again in the next crisis? And how can technological digitalisation enable a new way of central banking? \nThese issues are discussed by Professor of Law Lorenzo F. Pace (Università del Molise)\, Chief strategist Jan von Gerich (Nordea)\, head of division Hanna Freystätter (Bank of Finland) and investment banker Sami Miettinen (Sisu Partners). \nYou are warmly welcome! There is accessible entry to the Language Centre & the Great Hall. \nThe seminar is organized in cooperation with online publication Politiikasta.fi and the Department of Political and Economic Studies\, University of Helsinki. \nMore information:\nAntti Ronkainen\nantti.ronkainen (at) helsinki.fi\n050-4488579
URL:https://politiikasta.fi/tapahtuma/keskuspankit-kriisin-jalkeen-the-ecb-after-the-euro-crisis/
LOCATION:Helsingin yliopiston kielikeskus\, Fabianinkatu 26\, Helsinki\, Suomi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2018/04/30515781_10157359484639358_2666873355910512640_n.jpg
ORGANIZER;CN="Politiikasta":MAILTO:toimitus@politiikasta.fi
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;TZID=Europe/Helsinki:20180413T184500
DTEND;TZID=Europe/Helsinki:20180413T200000
DTSTAMP:20180325T155257Z
CREATED:20180325T155149Z
LAST-MODIFIED:20180325T155257Z
UID:7952-1523645100-1523649600@politiikasta.fi
SUMMARY:Sata vuotta suomalaista identiteettiä -iltakeskustelu
DESCRIPTION:Kansallismuseo ja Politiikasta-lehti järjestävät osana Kasvot 1918 -näyttelyä iltakeskustelun suomalaisen identiteetin kehityksestä sisällisodan ajoista tähän päivään. \nSATA VUOTTA SUOMALAISTA IDENTITEETTIÄ\nKansalliselle identiteetille on ominaista\, että se pitää sisällään murroskohtia\, jatkuvuuksia ja moninaisuutta. Nykyään puhutaan usein pikemminkin identiteeteistä kuin yhdestä määrittävästä ja laajasti jaetusta identiteetistä. Miltä suomalainen identiteetti näytti 100 vuotta sitten? Entä miltä se näyttää 2010-luvulla? Onko sisällissodan ajan kahtiajaosta vielä merkkejä nyky-Suomessa vai ovatko tämän päivän yhteiskunnalliset jakolinjat erilaisia? \nAiheesta ovat keskustelemassa: \nKati Katajisto \nKati Katajisto on filosofian tohtori ja historioitsija\, joka on tutkinut 1700-luvun talonpoikia\, 1800-luvun alun eliitin suomalaiskansallisen identiteetin muodostumista ja kunnallispolitiikkaa itsenäistymisen ajan alussa. \nLaura Kolbe \nLaura Kolbe on Euroopan historian professori Helsingin yliopistossa. Kolbe on tutkinut Suomen sisällissodan aikaa ja sitä\, mitä kevät 1918 merkitsi Suomen historiassa ja minkälaisia seurauksia sillä laajasti ottaen oli nuorelle kansakunnalle. \nKarim Maiche \nKarim Maiche työskentelee tutkijana Tampereen yliopiston rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksessa. Maichen teos Mitäs me länsimaalaiset! Suomi ja lännen käsite (Into 2015) tarkastelee suomalaisuuden peruspilareita ja kertoo\, miten Kalevala\, Sibelius ja vuoden 1934 Miss Eurooppa liittyvät toisiinsa. \nTeivo Teivainen \nTeivo Teivainen on maailmanpolitiikan professori Helsingin yliopistossa. Teivaisen uusin teos Maailmanpoliittinen kansalliskävely (Into 2017) käsittelee Suomen symboleita ja itsenäisen kansakunnan merkityksiä. \nJohanna Vuorelma \nTilaisuutta johtaa Johanna Vuorelma\, joka on tutkijatohtori Helsingin yliopiston Euroopa-tutkimuksen keskuksessa ja Politiikasta-lehden päätoimittaja. \nPääsymaksu 8€/10€. Liput tulevat myyntiin maaliskuun lopussa. \nTilaisuuden aikana voi tutustua Kasvot 1918 -näyttelyyn. Baari on auki keskihallissa.
URL:https://politiikasta.fi/tapahtuma/sata-vuotta-suomalaista-identiteettia-iltakeskustelu/
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2018/03/29511452_1485043138285105_5107777865513238363_n.jpg
ORGANIZER;CN="Politiikasta":MAILTO:toimitus@politiikasta.fi
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;TZID=Europe/Helsinki:20180309T123000
DTEND;TZID=Europe/Helsinki:20180309T143000
DTSTAMP:20180305T094140Z
CREATED:20180115T151731Z
LAST-MODIFIED:20180305T094140Z
UID:7353-1520598600-1520605800@politiikasta.fi
SUMMARY:Tutkijan yhteiskunnallisen vaikuttamisen värisävyt
DESCRIPTION:Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on yksi yliopiston kolmesta tehtävästä opetuksen ja tutkimuksen rinnalla. Tutkimuksen vaikuttavuuden arviointi on rantautunut myös Suomeen\, mikä on samalla vaikuttanut siihen\, miten tutkijat hahmottavat roolinsa yhteiskunnallisessa keskustelussa ja millaisia tiedeviestintästrategioita tutkimushankkeisiin suunnitellaan. \nTutkijan rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa on parhaimmillaan hedelmällistä vuorovaikutusta ja pahimmillaan jännitteistä tai jopa itsesensuuriin ohjaavaa. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen värisävyt liikkuvat keveistä väreistä aina tummanpuhuvaan mustaan. \nMiltä yhteiskunnallinen vaikuttaminen näyttää tutkijan silmin? Onko vaikuttavuus luonteva osa tutkijan työtä? Millainen rooli tutkimuksella on yhteiskunnallisessa keskustelussa ja poliittisessa päätöksenteossa? \nTässä paneelikeskustelussa pohdimme tutkimuksen ja tutkijoiden asemaa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Keskustelu on osa Politiikan tutkimuksen päivien ohjelmaa\, jonka pääteemana tänä vuonna on ”Minkä värinen tulevaisuus on?” \nPuhumassa ovat \nMarkku Jokisipilä\, johtaja\, Eduskuntatutkimuksen keskus\, Turun yliopisto\nSigrid Kaasik-Krogerus\, postdoc-tutkija\, Jyväskylän yliopisto\nJohanna Kantola\, professori\, Tampereen yliopisto\nTimo Miettinen\, yliopistotutkija\, Eurooppa-tutkimuksen verkosto\, Helsingin yliopisto \nPuhetta johtaa päätoimittaja Johanna Vuorelma. \nPolitiikan tutkimuksen päivien ohjelma:\nhttp://politiikkapaivat.utu.fi/
URL:https://politiikasta.fi/tapahtuma/tutkijan-yhteiskunnallisen-vaikuttamisen-varisavyt/
LOCATION:Turun yliopisto\, 408\, Publicum\, Assistentinkatu 7\, Turku\, 20500\, Suomi
CATEGORIES:Keskustelut
ATTACH;FMTTYPE=image/png:https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2018/01/unnamed.png
ORGANIZER;CN="Politiikasta":MAILTO:toimitus@politiikasta.fi
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;TZID=Europe/Helsinki:20180207T160000
DTEND;TZID=Europe/Helsinki:20180207T190000
DTSTAMP:20180126T213734Z
CREATED:20180126T213416Z
LAST-MODIFIED:20180126T213734Z
UID:7421-1518019200-1518030000@politiikasta.fi
SUMMARY:Tutkija eduskunnassa
DESCRIPTION:Kuinka tutkijoiden ja kansanedustajien yhteyksiä voitaisiin tiivistää? Tuntevatko tutkijat riittävästi poliittisen päätöksenteon prosesseja? Politiikka-lehden 60-vuotisjuhlaseminaarin järjestävät Tutkas\, Valtiotieteellinen yhdistys\, Politiikasta-verkkolehti ja Tieteentekijöiden liitto. \nOhjelma \nklo 16.00 Avaus\, Tutkaksen hallituksen jäsen\, kansanedustaja Ilkka Kantola (sd.) \nklo 16.10 Tuntevatko tutkijat poliittisen päätöksenteon prosesseja ja käytäntöjä? Paneelissa valiokuntaneuvos Olli Hietanen (eduskunta)\, johtaja Karina Jutila (e2)\, professori Elina Kestilä-Kekkonen (Turun yliopisto)\, Tutkaksen hallituksen jäsen\, kansanedustaja Harri Jaskari (tbc)\, varadekaani Juri Mykkänen (Helsingin yliopisto) sekä johtaja Johanna Suurpää (oikeusministeriö). Puheenjohtajana akatemiatutkija\, Politiikka-lehden toinen päätoimittaja Hanna Wass (Helsingin yliopisto) \nklo 17.00 Tutkijan omat laadunvarmistusjärjestelmät\nprofessori Anne Maria Holli (Helsingin yliopisto)\, johtaja Markku Jokisipilä (Eduskuntatutkimuksen keskus)\, tutkijatohtori Vesa Koskimaa (Åbo Akademi) \nklo 17.30 Kolme visiota päätöksentekijöiden ja tutkijoiden tiiviimmän yhteydenpidon toteuttamiseksi\, kansanedustaja Anna Kontula (vas.)\, ohjelmajohtaja Mika Aaltola (Ulkopoliittinen instituutti)\, tutkijatohtori\, Politiikasta-verkkolehden päätoimittaja Johanna Vuorelma (Helsingin yliopisto) \nklo 18.00 Yhteenveto\, puheenjohtaja Petri Koikkalainen (Tieteentekijöiden liitto) \ntee/kahvitarjoilu \nEduskunnan turvakäytäntöjen vuoksi seminaariin tulee ilmoittautua ennakkoon https://www.lyyti.in/Tutkija_eduskunnassa_2525. \nTilaisuus lähetetään suorana Tutkaksen FB-seinällä\, josta löytyy jälkikäteen myös tallenne.
URL:https://politiikasta.fi/tapahtuma/tutkija-eduskunnassa/
LOCATION:Pikkuparlamentin auditorio\, Arkadiankatu 3\, Helsinki\, 00100\, Suomi
CATEGORIES:Keskustelut
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2018/01/26962016_1450560271737453_5032534908462235381_o.jpg
ORGANIZER;CN="Politiikasta":MAILTO:toimitus@politiikasta.fi
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;TZID=Europe/Helsinki:20180118T180000
DTEND;TZID=Europe/Helsinki:20180118T200000
DTSTAMP:20171204T080837Z
CREATED:20171204T080011Z
LAST-MODIFIED:20171204T080837Z
UID:6970-1516298400-1516305600@politiikasta.fi
SUMMARY:Tutkijat\, herätys! Tieteen asema yhteiskunnassa
DESCRIPTION:Saavatko tutkijat Suomessa äänensä kuuluville? Ottavatko poliitikot tutkittua tietoa huomioon poliittisia päätöksiä tehdessään? \nOhjaako poliittinen ilmapiiri tutkijoita sensuroimaan itseään\, julkaisemaan vain tietynlaisia tuloksia ja varomaan ottamasta osaa julkiseen keskusteluun? Miksi mediassa äänensä kuuluville saavat yleensä vain samat asiantuntijat ja mitä asialle voisi tehdä? \nPääministeri Juha Sipilän puheet ”kaiken maailman dosenteista” sekä asiantuntijoiden sivuuttaminen\, mitä tulee esimerkiksi koulutusleikkauksiin\, lukiouudistukseen\, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tai perustuslain vastaisiin lakialoitteisiin\, viestivät tutkimustiedon heikentyneestä asemasta yhteiskunnassa. \nPolitiikasta\, Kuka ja Helsingin yliopistomuseo / Helsingin observatorio järjestävät Tieteiden yönä keskustelutilaisuuden\, jossa puimme tieteen ja tutkijoiden yhteiskunnallista asemaa nyky-Suomessa. \nTilaisuus alkaa lyhyellä opastuksella yliopistoväen roolista yhteiskunnassa\, minkä jälkeen Kuka pitää alustuksen siitä\, miten asiantuntijat saavat äänensä kuuluviin. Sitten pohdimme paneelikeskustelussa tieteellistä vapautta\, tutkijoiden itsesensuuria sekä tutkimuksen ja tutkijoiden asemaa yhteiskunnassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. \nPaneelikeskusteluun osallistuvat terrorismin tutkija ja yliopistonlehtori Leena Malkki (Helsingin yliopisto)\, muun muassa uskonnon ja politiikan suhdetta tutkinut tutkijatohtori Jouni Tilli (Helsingin yliopiston tutkijakollegiumi)\, poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen (Helsingin yliopisto) sekä Ylegaten seurauksena Ylen ajankohtaistoimituksesta irtisanoutunut\, nykyinen Suomen Kuvalehden toimittaja Salla Vuorikoski. Keskustelua johtaa politiikan tutkija\, dosentti Erkka Railo (MustRead). \nTilaisuus on avoin ja maksuton. Tervetuloa!
URL:https://politiikasta.fi/tapahtuma/tutkijat-heratys-tieteen-asema-yhteiskunnassa/
LOCATION:Helsingin yliopistomuseo\, Fabianinkatu 33\, Helsinki\, 00100
CATEGORIES:Keskustelut
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2017/12/24231735_1897153376967112_8999216776904529463_n.jpg
ORGANIZER;CN="Politiikasta":MAILTO:toimitus@politiikasta.fi
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;TZID=Europe/Helsinki:20171130T170000
DTEND;TZID=Europe/Helsinki:20171130T190000
DTSTAMP:20171204T092221Z
CREATED:20171120T104100Z
LAST-MODIFIED:20171204T092221Z
UID:6863-1512061200-1512068400@politiikasta.fi
SUMMARY:Politiikka faktojen jälkeen
DESCRIPTION:Mitä ovat politiikan faktat? Mikä on politiikan ja totuuden suhde? Entä millaista on politiikan kieli 2010-luvun Suomessa? Näistä aiheista puhutaan keskustelutilaisuudessa Johanna Vuorelman ja Paul-Erik Korvelan toimittaman teoksen Puhun niin totta kuin osaan – politiikka faktojen jälkeen (Docendo 2017) pohjalta. Tilaisuudessa nostetaan esiin myös Aamulehden palkitun toimittajan Lauri Nurmen kirjoittama teos Perussuomalaisten hajoamisen historia (Into 2017). \nPuhumassa ovat \nVesa Heikkinen\, erityisasiantuntija\, Kotimaisten kielten keskus\nLauri Nurmi\, toimittaja\, Aamulehti\nRiikka Suominen\, päätoimittaja\, Vihreä Lanka\nJohanna Vuorelma\, tutkija\, Eurooppa-tutkimuksen verkosto\, Helsingin yliopisto; päätoimittaja\, Politiikasta \nTaustaksi voi lukea Ylen Politiikkaradion Puheet päreiksi -ohjelmasta tutun Vesa Heikkisen tekstin Totuuden jälkeen Tieteessä tapahtuu -lehdessä: \nhttps://journal.fi/tt/article/view/59291 \nKannattaa lukea myös Politiikasta-lehden juttusarja Faktojen (jälkeinen) politiikka: \nhttps://politiikasta.fi/tag/faktojen-jalkeinen-politiikka/ \nTilaisuuden järjestää Docendo. \nVapaa pääsy\, tervetuloa!
URL:https://politiikasta.fi/tapahtuma/politiikka-faktojen-jalkeen/
LOCATION:Gaudeamus Kirja & Kahvi\, Vuorikatu 7\, Helsinki\, 00100\, Finland
CATEGORIES:Keskustelut
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2017/11/KUVA11.jpg
ORGANIZER;CN="Politiikasta":MAILTO:toimitus@politiikasta.fi
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;TZID=Europe/Helsinki:20171124T160000
DTEND;TZID=Europe/Helsinki:20171124T180000
DTSTAMP:20171204T080948Z
CREATED:20171126T063542Z
LAST-MODIFIED:20171204T080948Z
UID:6905-1511539200-1511546400@politiikasta.fi
SUMMARY:100-vuotiaan Suomen muistin politiikkaa
DESCRIPTION:Politiikasta ja Kansallismuseo järjestävät Suomi100-teemaan liittyen keskustelutilaisuuden Kansallismuseossa (Mannerheimintie 34\, 00100 Helsinki) 24.11. klo 16–18 Suomen nationalistis-poliittisista historianarratiiveista: mitä kerromme ja korostamme\, mitä puolestaan jätämme kertomatta? \nKansallismuseon Suomi100-juhlavuoden näyttely Julkinen ja kätketty Suomi muistuttaa historiamme ilmiöistä tai vaiheista\, joista on vaikea tuntea kollektiivista ylpeyttä. Kuvat kertovat muun muassa sisällissodasta\, suomalaisista natseista\, huumeista\, lakoista\, lapsityövoimasta sekä osattomuudesta\, kurjuudesta ja nälänhädästä. \nFilosofi ja historioitsija Ernest Renanin mukaan kansakuntia määrittää yhtä paljon se\, mitä ihmiset kollektiivisesti unohtavat kuin se\, mitä he puolestaan muistavat. Oman historian voittojen ja saavutusten korostamisella ja toisaalta varjopuolien unohtamisella ja peittelyllä on kuitenkin omat vaaransa. \nMukana keskustelemassa ovat Euroopan historian professori Laura Kolbe (Helsingin yliopisto)\, talous- ja sosiaalihistorian professori Antti Häkkinen (Helsingin yliopisto)\, historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen emeritusprofessori Sirkka Ahonen ja mediahistorian tutkija Jukka Kortti (Helsingin yliopisto). \nTilaisuus järjestetään Julkinen ja kätketty Suomi -näyttelyssä ja se on avoin ja maksuton. Katso tapahtuma Facebookissa. \nKatso myös aiheeseen liittyvä Politiikasta-raati: mitä kerromme ja korostamme\, mitä puolestaan jätämme kertomatta?
URL:https://politiikasta.fi/tapahtuma/100-vuotiaan-suomen-muistin-politiikkaa/
LOCATION:Suomen kansallismuseo\, Mannerheimintie 34\, Helsinki\, 00100\, Finland
CATEGORIES:Keskustelut
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2017/11/22496391_1850902524925531_3713846146045221888_o-650x276.jpg
ORGANIZER;CN="Politiikasta":MAILTO:toimitus@politiikasta.fi
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;TZID=Europe/Helsinki:20171124T160000
DTEND;TZID=Europe/Helsinki:20171124T170000
DTSTAMP:20220708T133421Z
CREATED:20220708T133421Z
LAST-MODIFIED:20220708T133421Z
UID:18792-1511539200-1511542800@politiikasta.fi
SUMMARY:100-vuotiaan Suomen muistin politiikkaa
DESCRIPTION:Politiikasta ja Kansallismuseo järjestävät Suomi100-teemaan liittyen keskustelutilaisuuden Kansallismuseossa (Mannerheimintie 34\, 00100 Helsinki) 24.11. klo 16–18 Suomen nationalistis-poliittisista historianarratiiveista: mitä kerromme ja korostamme\, mitä puolestaan jätämme kertomatta?\nKansallismuseon Suomi100-juhlavuoden näyttely Julkinen ja kätketty Suomi muistuttaa historiamme ilmiöistä tai vaiheista\, joista on vaikea tuntea kollektiivista ylpeyttä. Kuvat kertovat muun muassa sisällissodasta\, suomalaisista natseista\, huumeista\, lakoista\, lapsityövoimasta sekä osattomuudesta\, kurjuudesta ja nälänhädästä. \nFilosofi ja historioitsija Ernest Renanin mukaan kansakuntia määrittää yhtä paljon se\, mitä ihmiset kollektiivisesti unohtavat kuin se\, mitä he puolestaan muistavat. Oman historian voittojen ja saavutusten korostamisella ja toisaalta varjopuolien unohtamisella ja peittelyllä on kuitenkin omat vaaransa. \nMukana keskustelemassa ovat Euroopan historian professori Laura Kolbe (Helsingin yliopisto)\, talous- ja sosiaalihistorian professori Antti Häkkinen (Helsingin yliopisto)\, historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen emeritusprofessori Sirkka Ahonen ja mediahistorian tutkija Jukka Kortti (Helsingin yliopisto). \nTilaisuus järjestetään Julkinen ja kätketty Suomi -näyttelyssä ja se on avoin ja maksuton. Katso tapahtuma Facebookissa. \nKatso myös aiheeseen liittyvä Politiikasta-raati: mitä kerromme ja korostamme\, mitä puolestaan jätämme kertomatta?
URL:https://politiikasta.fi/tapahtuma/100-vuotiaan-suomen-muistin-politiikkaa-2/
LOCATION:Suomen kansallismuseo\, Mannerheimintie 34\, Helsinki\, 00100\, Finland
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2017/10/22496391_1850902524925531_3713846146045221888_o.jpg
ORGANIZER;CN="Politiikasta":MAILTO:toimitus@politiikasta.fi
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;TZID=Europe/Helsinki:20171013T160000
DTEND;TZID=Europe/Helsinki:20171013T180000
DTSTAMP:20171126T064106Z
CREATED:20171126T064106Z
LAST-MODIFIED:20171126T064106Z
UID:6909-1507910400-1507917600@politiikasta.fi
SUMMARY:Suomen saamelaispolitiikka ihmisoikeusnäkökulmasta
DESCRIPTION:Perjantaina 13.10. Helsingissä keskusteltiin saamelaisasiasta sekä julkistettiin Suohpanterror-ryhmän Politiikasta taidetta -teos. \nhttps://vimeo.com/238782875 \n13.10. Helsingissä Kaisa-talon Kirja & Kahvissa (klo 16–18) Politiikasta taidetta -tapahtumassa käsiteltiin saamelaisasiaa ajankohtaisista näkökulmista ja pohdittiin taiteen asemaa poliittisen aktivismin välineenä. \nTilaisuudessa ovat keskustelemassa saamelaisten oikeuksista\, itsemääräämisestä\, Suomen saamelaispolitiikasta ihmisoikeusnäkökulmasta ja taiteesta aktivismina taiteilija Jenni Laiti Suohpanterror-ryhmästä\, arktisen alkuperäiskansapolitiikan tutkimusprofessori Rauna Kuokkanen Lapin yliopistosta ja Suomen Saamelaisnuorten puheenjohtaja Petra Laiti. Keskustelua johdattelee ja siihen osallistuu maailmanpolitiikan professori Teivo TeivainenHelsingin yliopistosta. \nTilaisuudessa julkistettiin Suohpanterror-ryhmän teos\, joka käsittelee keskustelun teemoja.\n \nTapahtuma Facebookissa.
URL:https://politiikasta.fi/tapahtuma/suomen-saamelaispolitiikka-ihmisoikeusnakokulmasta/
LOCATION:Kaisa-talon Kirja & Kahvi\, Vuorikatu 7\, Helsinki\, 00100\, Finland
CATEGORIES:Keskustelut
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2017/11/21371067_1811813992167718_1423494611062974715_n-650x276.jpg
ORGANIZER;CN="Politiikasta":MAILTO:toimitus@politiikasta.fi
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;TZID=Europe/Helsinki:20171013T160000
DTEND;TZID=Europe/Helsinki:20171013T170000
DTSTAMP:20220708T133256Z
CREATED:20220708T133256Z
LAST-MODIFIED:20220708T133256Z
UID:18790-1507910400-1507914000@politiikasta.fi
SUMMARY:Suomen saamelaispolitiikka ihmisoikeusnäkökulmasta
DESCRIPTION:Perjantaina 13.10. Helsingissä keskusteltiin saamelaisasiasta sekä julkistettiin Suohpanterror-ryhmän Politiikasta taidetta -teos.\n\n13.10. Helsingissä Kaisa-talon Kirja & Kahvissa (klo 16–18) Politiikasta taidetta -tapahtumassa käsiteltiin saamelaisasiaa ajankohtaisista näkökulmista ja pohdittiin taiteen asemaa poliittisen aktivismin välineenä. \nTilaisuudessa ovat keskustelemassa saamelaisten oikeuksista\, itsemääräämisestä\, Suomen saamelaispolitiikasta ihmisoikeusnäkökulmasta ja taiteesta aktivismina taiteilija Jenni Laiti Suohpanterror-ryhmästä\, arktisen alkuperäiskansapolitiikan tutkimusprofessori Rauna Kuokkanen Lapin yliopistosta ja Suomen Saamelaisnuorten puheenjohtaja Petra Laiti. Keskustelua johdattelee ja siihen osallistuu maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta. \nTilaisuudessa julkistettiin Suohpanterror-ryhmän teos\, joka käsittelee keskustelun teemoja.\n \nTapahtuma Facebookissa.
URL:https://politiikasta.fi/tapahtuma/suomen-saamelaispolitiikka-ihmisoikeusnakokulmasta-2/
LOCATION:Kaisa-talon Kirja & Kahvi\, Vuorikatu 7\, Helsinki\, 00100\, Finland
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2017/10/21371067_1811813992167718_1423494611062974715_n.jpg
ORGANIZER;CN="Politiikasta":MAILTO:toimitus@politiikasta.fi
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;TZID=Europe/Helsinki:20171009T120000
DTEND;TZID=Europe/Helsinki:20171009T190000
DTSTAMP:20171126T065122Z
CREATED:20171126T065122Z
LAST-MODIFIED:20171126T065122Z
UID:6913-1507550400-1507575600@politiikasta.fi
SUMMARY:Demokratian kriisi
DESCRIPTION:Maanantaina 9.10. Helsingin yliopiston Tiedekulman Stagella pääsee pohtimaan demokratian kriisiä ja populismin nousua yhdessä asiantuntijoiden kanssa sekä suomeksi että englanniksi. \n”Kyse ei ole tutkijan monologista vaan yhdessä ajattelemista\, jonka tutkija potkaisee tiettyyn suuntaan”\, tilaisuutta koordinoinut Politiikasta-verkkolehden emeritapäätoimittaja ja yliopistonlehtori Emilia Palonen kertoo. ”Tilaisuuden loppukeskustelussa kuuluu siis myös osallistujien ääni\, kun tilaisuuden seitsemän tutkijaa kokoontuvat yhteen keskusteluun suuren yleisön eteen ammentamaan sekä näistä keskusteluista että omasta tutkimustyöstään” \nPolitiikasta on mukana järjestämässä tapahtumaa\, joka kuuluu uuden Tiedekulman avaussarjaan Pieni maa\, suuri muuttuja\, jossa syvennetään ymmärrystä Suomea kohtaavista muutoksista. Tilaisuus toteutetaan päivän aikana sekä suomeksi (klo 12–15) että englanniksi (klo 16–19) (see abstracts in English below!). \nPalosen lisäksi tapahtumaa on ollut järjestämässä Politiikasta-verkkolehden korkeakouluharjoittelija Marianne Sandelin\, joka on myös tuottanut aiheeseen liittyvän Demokratian haasteet -juttusarjan. Sandelin on myös koonnut valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijoista avustajat asiantuntijoille\, joten tilaisuus luo erilaisia kohtaamisia. \nTilaisuudesta lisää Tiedekulman sivuilla ja Facebook-tapahtumassa. Niiltä tulee löytymään myös linkki\, jonka kautta osaa tapahtumasta pääsee seuraamaan suorana verkosta ja myöhemmin tallenteena. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. \nSuomenkielisessä osiossa asiantuntijoina ovat valtio-opin\, poliittisen historian ja viestinnän tutkijoita: YTT Anna Björk (kansalainen ja demokratia)\, professori Anne Holli (vaikuttaminen ja vallan keskittyminen)\,professori Niilo Kauppi (demokratia ja EU)\, dosentti Katalin Miklóssy (demokratia itäisessä Keski-Euroopassa)\, dosentti Emilia Palonen (populismi ja demokratian kriisi)\, VTT Virpi Salojärvi (demokratia ja populismi Venezuelassa) ja akatemiatutkija Hanna Wass (demokratiapolitiikka). \nEnglanninkielisessä osiossa asiantuntijoina ovat käytännöllisen filosofian ja valtio-opin tutkijat Halil Gürhanli (the populist backlash and democracy)\, Joonas Martikainen (suffering and the crisis of democracy)\, Kristian Klockars (theory of democracy)\, Emilia Palonen (local democracy)\, Laura Sibinescu (democracy and disappointment)\, Joonatan Virtanen (expert knowledge and governance) ja Hanna Wass (elections and the electorate). \n\nAnna Björk: Kansalaisen näkökulmasta demokratia merkitsee oikeuksia ja velvollisuuksia\, myös toiminnan mahdollisuuksia ja rajoja. Puhe siitä\, onko kansalaisen mahdollista saada ääntään kuuluville ja millä keinoin\, kuuluu oleellisesti demokratiaan. Toisaalta siihen kuuluu myös keskustelu siitä\, mitä kansalaisuuteen sisältyy\, keitä kansalaisiksi lasketaan ja millaisessa valtiossa kansalaiset haluavat elää. Jännitteisin viime päivien esimerkki kansalaisuutta ravistelevista tapahtumista lienee Kataloniassa järjestetty kansanäänestys alueen itsenäistymisestä\, jossa kansalaisten ja valtion suhde oli kyseenalaistettu. Toisen kansanäänestyksen tulos\, Brexit\, myös vaikuttaa suoraan usean maan kansalaisten elämään EU-kansalaisuuden tuomien oikeuksien kautta. Nämä ovat vain yksittäisiä (ja tunnettuja) esimerkkejä\, mutta molemmissa näkyy kansalaisten toive tuoda päätöksentekoa ja lainsäädäntöä paikallisemmaksi. Näin ollen kyse on siitä\, miten ymmärretään kansalaisen valta kansanvallassa. \nAnne Holli: Suomalainen edustuksellinen demokratia on tänä päivänä ristiriitaisten tavoitteiden ja kehityskulkujen täyttämää. Yksinkertaisimpien kansainvälisten indikaattorien valossa ihanteellista demokratiaa edustavassa maassa kansalaiset ovat enenevästi tyytymättömiä järjestelmään ja omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Hallitusvalta on viimeiset kymmenisen vuotta tarjonnut meille ”demokratiapolitiikkaa” ja keksittyjä\, symboliseksikin jääviä keinoja kansalaisten opastamiseksi ja kasvattamiseksi nykyjärjestelmän tukijoiksi\, jälleen perinteisestä politiikasta kiinnostumaan. Kansalaisten oma kiinnostus ja aktiivisuus suuntautuu yhä yksilökeskeisimpään elämänpolitiikkaan ja omaehtoisemman kollektiiviseen toiminnan uusille areenoille ja tapoihin. Ristiriitojen keskellä jää huomiotta edustuksellisen demokratian institutionaalinen tausta ja muutoksen suunta: suomalainen edustuksellinen demokratia on muuttanut vahvasti muotoaan kohti majoritaarisempaa mallia. Valta keskittyy yhä tiiviimmin hallitukselle; tälle mahdollisena vastapainona toimivien demokratian instituutioiden ja toimijoiden vaikutusvalta on vähennyt tai hävinnyt. Kuinka aitoa hyväntahtoisesti tarjottu vaikuttaminen on\, kun vaikuttamisen pelitila ja areenat ovat kavenneet ja jatkuvasti kapenevat. Hallituspuolueet jo lähtökohtaisesti päättävät hallitusohjelmassaan tehtävien reformien suunnan ja vain puoluepoliittiset intressit voivat muuttaa ennalta tehtyjä päätöksiä? \nNiilo Kauppi: Demokratian kriisi on demokratian perustila ja sen keskeisin tunnusmerkki. Erotukseksi kreikkalaisten lääketieteellisestä termistä kriisi\, potilaan kuolemaa edeltävä ratkaiseva hetki\, poliittinen kriisi on demokratian elinvoimaisuuden merkki. Jos demokratia eiole kriisissä\, erilaisten kamppailujen ja poliittisen kilpailun kohde siitä mitä sen pitäisi olla\, niin sitä ei ole. Pohjois-Koreassa demokratia ei ole ongelma. Urheilulajeista demokratia muistuttaa eniten pyöräilyä: jos lakkaa polkemasta niin kaatuu\, ominaistila on liike. Nostan kaksi näkökulmaa. 1) Demokratia ei ole ongelma EU:ssa: If it ain’t broke\, don’t fix it (Andy Moravcsik). Kansa valitsee edustajansa kansallisella tasolla\, kaikki muu seuraa näistä vaaleista. Näin luodaan poliittinen kontrolli. Ylikansalliset instituutiot ovat tämän kontrollin alaisia ja jäsenvaltiot ajajan paikalla. Ylikansallisia demokraattisia instituutioita ei tarvita. 2) Demokratia on ongelma EU:ssa. Valta siirtynyt ylikansallisille instituutioille (Euroopan keskuspankki\, komissio\, tuomioistuin) demokraattisen kontrollin ulottumattomiin. Monet nykyongelmat vaativat yhteisiä ratkaisuja. Kansanvalta on uudelleenmääritteltävä. Euroalueelle on saatava oma parlamentti (Macron). \nKatalin Miklóssy: EU:n suuren kertomuksen mukaan itälaajentumisen tärkein merkitys on entisten kommunistimaiden demokratisointi. Unionin ulkopuolelle jääneiden maiden tie on ollut poukkoilevampi\, mutta EU:ssa ei kannata tuudittautua ajatukseen\, etteikö demokratiakehitys voisi tehdä täyttä U-käännöstä. Juuri tällainen muutos on meneillään Puolassa ja Unkarissa – ja näitä maita kannattaa seurata\, koska ne ovat näyttäneet kehityksen suuntaa itäisen Keski-Euroopan muille valtioille lähes 70 vuotta. Harvemmin tiedetään\, että oikeusvaltiokäsityksiä on monia ja ne riippuu eri maiden omasta tulkinnasta\, joka pohjaa heidän oikeustajuperinteisiinsä.  Lännen liberaalidemokratioissa se tarkoittaa vallan kolmijaon takaamista\, vallankäytön kontrollimekanismia ja ihmisoikeuksien kunnioitusta. Tätä Puolan ja Unkarin\, mutta myös Romanian\, Bulgarian\, ja jopa Tsekin ja Slovakian hallitukset haastavat vedoten enemmistödemokratian periaatteeseen\, eli siihen\, että vapaissa vaaleissa saatu legitimaatio oikeuttaa kansanvallan kontrollin toteuttamisen yhteiskunnallisen elämän eri alueilla. Mitä tämä ennustaa yhteiselle EU-tulevaisuudelle? \nEmilia Palonen: Suomessakin populismi nousi demokratian kriisistä. Perussuomalaisten nousu voidaan paikantaa hetkeen\, jolloin vaalirahakohun takia ”vanhat puolueet” nähtiin epäilyttävinä. Populismi muuttaa demokratiaa kyseenalaistamalla tavan\, jolla puolueet ja äänestäjät kohtaavat. Populistinen retoriikka tuottaa vastakkainasettelua ja yhteisiä kiinnekohtia\, meitä ja muita. Populismi ja nationalismi äärimuotoineen ovat erillisiä asioita: nationalismissa suhde on kiinnitetty tiukasti määriteltyyn kansalliseen\, kun taas populismissa kyse on monien eri vaatimusten yhdistämiseen yhteisen kiinnekohdan ja vastakkainasettelun taakse. Kansan edustaminen ei siis välttämättä ole nationalismia\, vaan populismissa epämääräisen ja tietyllä tavalla mahdottoman yhteisön luomista. Politiikan identiteetit\, vaatimukset ja niihin samaistuminen eivät ole ennalta annettuja vaan niistä käydään kamppailua: juuri tämä on demokratian ydin. \nVirpi Salojärvi: Demokratiaa pidetään usein synonyyminä hyvälle hallinnolle\, oli vallassa kuka tahansa. Vaikka hallinto täyttäisi monet hyvälle demokraattiselle yhteiskunnalle asetetut kriteerit\, kaikki kansalaiset eivät välttämättä silti koe olevansa tasavertaisia yhteiskunnan jäseniä. Jos kansalaiset tuntevat\, etteivät ole osallisina yhteiskunnassa ja eivät saa yhteyttä vallassaolijoihin\, seurauksena voi olla demokratian kriisi\, josta nousee populistinen liike. Populismi voidaan siis nähdä hyvänä ja pahana asiana. Toisaalta se aktivoi aikaisemmin syrjään jääneitä kansalaisia ja seurauksena tästä demokratian kriisistä voi nousta myös ruohonjuuritason osallistaminen poliittiseen päätöksentekoon eli uusien poliittisten toimijoiden nousu. Toisaalta populismissa demonisoidaan vastustajia\, jonka seurauksena tilanne kärjistyy entisestään ja yhteiskuntaa jo aikaisemmin jakaneet säröt muuttuvat railoiksi. \nHanna Wass: Läntisissä demokratioissa vaalit tuottavat jatkuvasti ”sokkeja” politiikan toimijoille ja sen tarkkailijoille. Vaaliyllätykset heijastavat poliittisen järjestelmän olennaisesti heikentynyttä kykyä ennakoida ja tulkita kansalaisten tarpeita ja vastata niihin. Vastaavasti poliittisen järjestelmän vakauteen kohdistuvat riskit on alettu hahmottaa yhä keskeisemmäksi uhkatekijäksi yhteiskunnan kokonaiskehityksen kannalta. Näihin demokratiaa uhkaaviin trendeihin lukeutuvat poliittisen osallisuuden eriarvoistuminen\, demokratian nauttiman yleisen arvostuksen ja luottamuksen heikentyminen\, politiikan oikeudellistuminen ja poliittisen toimintakulttuurin asteittainen siirtymä konsensuksen aikakaudesta ”dissensukseen”. Jotta demokratia voi hallintojärjestelmänä oppia kriiseistä ja kehittyä niiden myötä\, sen täytyy jatkuvasti päivittyä ulkoisen toimintaympäristön muutosten myötä. Demokratiaa vahvistamiseksi on tarjolla laaja joukko keinoja vaalien fasilitoinnista ja paikallisista demokratiainnovaatioista uuden teknologian hyödyntämiseen esimerkiksi digikomiteoiden ja digitaalisten diplomaattien kautta. \nThe evening session’s abstracts: \nHalil Gürhanli: While ”pure” democracies are an illusion\, a “crises” of democracy today opens interesting avenues. Our current political regime was a compromise between two antithetical traditions: elitism and democracy. In liberal democracies the equilibrium between the two has been steadily tilting towards elitism. This shadows over the democratic principles like popular sovereignty and equality. Furthermore\, transition from government to governance and acceptance of market liberalism is the universal constant. The main reason behind populist backlash is the “passive” celebration of current political arrangements under those contexts that reveal obvious contradictions. Gross economic inequalities and imminent scenarios of global disaster are widespread. Larger segments of population may not believe that they are living in “the best of all possible worlds”. Is it not the time to wake up from our “democratic” dream? \nJoonas Martikainen: When we think about topics that democracies should address\, suffering rarely comes to mind. Philosopher Hannah Arendt famously ruled out suffering from the list of subject matter permissible for politics. She feared that an obsession with “private” suffering would turn democracy into a backwards-looking politics of victimhood and blame-tossing. However\, unexpressed feelings caused by experiences of suffering related to social issues such as unemployment\, social exclusion\, and ethnic discrimination still find their way into public\, transformed into politics of polarisation\, resentment and hate\, easily amplified by social media. If democracy is in a crisis\, is it a crisis of suffering? \nKristian Klockars: A crisis in democracy may be conceptualised in terms of the links between power\, the people and a value basis. In a well-functioning democracy these are well connected\, a crisis may emerge whenever such a link malfunctions\, for example diminishing the link between the people and political power or switching the understanding of the people due to a change in value basis. In today’s democracies the basic democratic value of equality is threatened from many sides. The issue of equality\, also in a globalized sense\, needs to be put at the centre of the agenda. \nEmilia Palonen: Crisis of democracy is visible in the ways in which people feel unable to have impact while they get increasingly detached from their surroundings. Local democracy offers new ways of dealing with democracy. In municipalities the power to the people means power to decide how local services are run\, prioritized\, organized and financed. Democracy is related to service provision. Experiences in Maunula neighbourhood in Helsinki show how co-governance could generate and enhance local democracy. Usually participation and political parties are judged by their demographic representation. Representing the people is about the process not categories. A sense of community\, its exploration of its limits and speaking beyond one’s immediate group can be done in many ways. \nLaura Sibinescu: Is democracy in crisis\, or are we confronting unmet expectations born from the sometimes excessive optimism of the 1990s? On the one hand\, we see symptoms of crisis everywhere in the news: the mainstreaming of extremism\, diminishing trust in democratic institutions and the failure of prominent democratic promoters to keep these tendencies in check. On the other hand\, recent academic research on the topic focuses on the long-term picture and cautions against pushing the crisis narrative. It is worth reading the two sides together in order to understand where democracy is headed in the near future. I am drawing from the East Central European cases to discuss the future of democracy. \nJoonatan Virtanen: In democracies\, highest political power is formally held by citizens and their elected representatives. However\, the managers and experts of public administration\, who prepare and execute policy for elected leaders\, are in effect highly influential. Expert knowledge\, prepared for and utilized in the policy process\, frames and steers political agenda in government and parliament but also more broadly in public debates and civil society. Politics and administration are often tried to be ”kept apart” but this is difficult both in practice and in theory. In policy preparation\, different expert perspectives and authorities are in conflict with one another just as often as ”power politics” or ”populism” are with ”knowledge-based policy”. \nHanna Wass: In a current situation\, elections keep on bringing surprises to political elites and commentators\, which only reflects political systems’ reduced capacity to understand and respond to fluxing needs of the electorate. This may be partly due to fact that many of the prevailing models of political behavior\, such as the ‘folk theory of (electoral) democracy’\, have been developed in an era which circumstances dramatically differed from those characterizing liberal democracies in the 2010s. Hence\, not only our perception of risks but also their cure might be insufficient or misinformed. Some indicators of democratic deconsolidation are well-established\, such as differentiation of political engagement and support for stealth democracy\, while others are more are up-and-coming in nature. These include the wagering border between politics and jurisdiction\, and a shift from consensus to dissensus.
URL:https://politiikasta.fi/tapahtuma/demokratian-kriisi/
LOCATION:Tiedekulma\, Yliopistonkatu 4\, Helsinki\, 00100\, Finland
CATEGORIES:Keskustelut
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2017/11/tiedekulma-demokratia-650x276-1.jpg
ORGANIZER;CN="Politiikasta":MAILTO:toimitus@politiikasta.fi
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;TZID=Europe/Helsinki:20171009T080000
DTEND;TZID=Europe/Helsinki:20171009T170000
DTSTAMP:20220708T133057Z
CREATED:20220708T133057Z
LAST-MODIFIED:20220708T133057Z
UID:18788-1507536000-1507568400@politiikasta.fi
SUMMARY:Demokratian kriisi
DESCRIPTION:Maanantaina 9.10. Helsingin yliopiston Tiedekulman Stagella pääsee pohtimaan demokratian kriisiä ja populismin nousua yhdessä asiantuntijoiden kanssa sekä suomeksi että englanniksi.\n”Kyse ei ole tutkijan monologista vaan yhdessä ajattelemista\, jonka tutkija potkaisee tiettyyn suuntaan”\, tilaisuutta koordinoinut Politiikasta-verkkolehden emeritapäätoimittaja ja yliopistonlehtori Emilia Palonen kertoo. ”Tilaisuuden loppukeskustelussa kuuluu siis myös osallistujien ääni\, kun tilaisuuden seitsemän tutkijaa kokoontuvat yhteen keskusteluun suuren yleisön eteen ammentamaan sekä näistä keskusteluista että omasta tutkimustyöstään” \nPolitiikasta on mukana järjestämässä tapahtumaa\, joka kuuluu uuden Tiedekulman avaussarjaan Pieni maa\, suuri muuttuja\, jossa syvennetään ymmärrystä Suomea kohtaavista muutoksista. Tilaisuus toteutetaan päivän aikana sekä suomeksi (klo 12–15) että englanniksi (klo 16–19) (see abstracts in English below!). \nPalosen lisäksi tapahtumaa on ollut järjestämässä Politiikasta-verkkolehden korkeakouluharjoittelija Marianne Sandelin\, joka on myös tuottanut aiheeseen liittyvän Demokratian haasteet -juttusarjan. Sandelin on myös koonnut valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijoista avustajat asiantuntijoille\, joten tilaisuus luo erilaisia kohtaamisia. \nTilaisuudesta lisää Tiedekulman sivuilla ja Facebook-tapahtumassa. Niiltä tulee löytymään myös linkki\, jonka kautta osaa tapahtumasta pääsee seuraamaan suorana verkosta ja myöhemmin tallenteena. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. \nSuomenkielisessä osiossa asiantuntijoina ovat valtio-opin\, poliittisen historian ja viestinnän tutkijoita: YTT Anna Björk (kansalainen ja demokratia)\, professori Anne Holli (vaikuttaminen ja vallan keskittyminen)\,professori Niilo Kauppi (demokratia ja EU)\, dosentti Katalin Miklóssy (demokratia itäisessä Keski-Euroopassa)\, dosentti Emilia Palonen (populismi ja demokratian kriisi)\, VTT Virpi Salojärvi (demokratia ja populismi Venezuelassa) ja akatemiatutkija Hanna Wass (demokratiapolitiikka). \nEnglanninkielisessä osiossa asiantuntijoina ovat käytännöllisen filosofian ja valtio-opin tutkijat Halil Gürhanli (the populist backlash and democracy)\, Joonas Martikainen (suffering and the crisis of democracy)\, Kristian Klockars (theory of democracy)\, Emilia Palonen (local democracy)\, Laura Sibinescu (democracy and disappointment)\, Joonatan Virtanen (expert knowledge and governance) ja Hanna Wass (elections and the electorate). \n\nAnna Björk: Kansalaisen näkökulmasta demokratia merkitsee oikeuksia ja velvollisuuksia\, myös toiminnan mahdollisuuksia ja rajoja. Puhe siitä\, onko kansalaisen mahdollista saada ääntään kuuluville ja millä keinoin\, kuuluu oleellisesti demokratiaan. Toisaalta siihen kuuluu myös keskustelu siitä\, mitä kansalaisuuteen sisältyy\, keitä kansalaisiksi lasketaan ja millaisessa valtiossa kansalaiset haluavat elää. Jännitteisin viime päivien esimerkki kansalaisuutta ravistelevista tapahtumista lienee Kataloniassa järjestetty kansanäänestys alueen itsenäistymisestä\, jossa kansalaisten ja valtion suhde oli kyseenalaistettu. Toisen kansanäänestyksen tulos\, Brexit\, myös vaikuttaa suoraan usean maan kansalaisten elämään EU-kansalaisuuden tuomien oikeuksien kautta. Nämä ovat vain yksittäisiä (ja tunnettuja) esimerkkejä\, mutta molemmissa näkyy kansalaisten toive tuoda päätöksentekoa ja lainsäädäntöä paikallisemmaksi. Näin ollen kyse on siitä\, miten ymmärretään kansalaisen valta kansanvallassa. \nAnne Holli: Suomalainen edustuksellinen demokratia on tänä päivänä ristiriitaisten tavoitteiden ja kehityskulkujen täyttämää. Yksinkertaisimpien kansainvälisten indikaattorien valossa ihanteellista demokratiaa edustavassa maassa kansalaiset ovat enenevästi tyytymättömiä järjestelmään ja omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Hallitusvalta on viimeiset kymmenisen vuotta tarjonnut meille ”demokratiapolitiikkaa” ja keksittyjä\, symboliseksikin jääviä keinoja kansalaisten opastamiseksi ja kasvattamiseksi nykyjärjestelmän tukijoiksi\, jälleen perinteisestä politiikasta kiinnostumaan. Kansalaisten oma kiinnostus ja aktiivisuus suuntautuu yhä yksilökeskeisimpään elämänpolitiikkaan ja omaehtoisemman kollektiiviseen toiminnan uusille areenoille ja tapoihin. Ristiriitojen keskellä jää huomiotta edustuksellisen demokratian institutionaalinen tausta ja muutoksen suunta: suomalainen edustuksellinen demokratia on muuttanut vahvasti muotoaan kohti majoritaarisempaa mallia. Valta keskittyy yhä tiiviimmin hallitukselle; tälle mahdollisena vastapainona toimivien demokratian instituutioiden ja toimijoiden vaikutusvalta on vähennyt tai hävinnyt. Kuinka aitoa hyväntahtoisesti tarjottu vaikuttaminen on\, kun vaikuttamisen pelitila ja areenat ovat kavenneet ja jatkuvasti kapenevat. Hallituspuolueet jo lähtökohtaisesti päättävät hallitusohjelmassaan tehtävien reformien suunnan ja vain puoluepoliittiset intressit voivat muuttaa ennalta tehtyjä päätöksiä? \nNiilo Kauppi: Demokratian kriisi on demokratian perustila ja sen keskeisin tunnusmerkki. Erotukseksi kreikkalaisten lääketieteellisestä termistä kriisi\, potilaan kuolemaa edeltävä ratkaiseva hetki\, poliittinen kriisi on demokratian elinvoimaisuuden merkki. Jos demokratia eiole kriisissä\, erilaisten kamppailujen ja poliittisen kilpailun kohde siitä mitä sen pitäisi olla\, niin sitä ei ole. Pohjois-Koreassa demokratia ei ole ongelma. Urheilulajeista demokratia muistuttaa eniten pyöräilyä: jos lakkaa polkemasta niin kaatuu\, ominaistila on liike. Nostan kaksi näkökulmaa. 1) Demokratia ei ole ongelma EU:ssa: If it ain’t broke\, don’t fix it (Andy Moravcsik). Kansa valitsee edustajansa kansallisella tasolla\, kaikki muu seuraa näistä vaaleista. Näin luodaan poliittinen kontrolli. Ylikansalliset instituutiot ovat tämän kontrollin alaisia ja jäsenvaltiot ajajan paikalla. Ylikansallisia demokraattisia instituutioita ei tarvita. 2) Demokratia on ongelma EU:ssa. Valta siirtynyt ylikansallisille instituutioille (Euroopan keskuspankki\, komissio\, tuomioistuin) demokraattisen kontrollin ulottumattomiin. Monet nykyongelmat vaativat yhteisiä ratkaisuja. Kansanvalta on uudelleenmääritteltävä. Euroalueelle on saatava oma parlamentti (Macron). \nKatalin Miklóssy: EU:n suuren kertomuksen mukaan itälaajentumisen tärkein merkitys on entisten kommunistimaiden demokratisointi. Unionin ulkopuolelle jääneiden maiden tie on ollut poukkoilevampi\, mutta EU:ssa ei kannata tuudittautua ajatukseen\, etteikö demokratiakehitys voisi tehdä täyttä U-käännöstä. Juuri tällainen muutos on meneillään Puolassa ja Unkarissa – ja näitä maita kannattaa seurata\, koska ne ovat näyttäneet kehityksen suuntaa itäisen Keski-Euroopan muille valtioille lähes 70 vuotta. Harvemmin tiedetään\, että oikeusvaltiokäsityksiä on monia ja ne riippuu eri maiden omasta tulkinnasta\, joka pohjaa heidän oikeustajuperinteisiinsä.  Lännen liberaalidemokratioissa se tarkoittaa vallan kolmijaon takaamista\, vallankäytön kontrollimekanismia ja ihmisoikeuksien kunnioitusta. Tätä Puolan ja Unkarin\, mutta myös Romanian\, Bulgarian\, ja jopa Tsekin ja Slovakian hallitukset haastavat vedoten enemmistödemokratian periaatteeseen\, eli siihen\, että vapaissa vaaleissa saatu legitimaatio oikeuttaa kansanvallan kontrollin toteuttamisen yhteiskunnallisen elämän eri alueilla. Mitä tämä ennustaa yhteiselle EU-tulevaisuudelle? \nEmilia Palonen: Suomessakin populismi nousi demokratian kriisistä. Perussuomalaisten nousu voidaan paikantaa hetkeen\, jolloin vaalirahakohun takia ”vanhat puolueet” nähtiin epäilyttävinä. Populismi muuttaa demokratiaa kyseenalaistamalla tavan\, jolla puolueet ja äänestäjät kohtaavat. Populistinen retoriikka tuottaa vastakkainasettelua ja yhteisiä kiinnekohtia\, meitä ja muita. Populismi ja nationalismi äärimuotoineen ovat erillisiä asioita: nationalismissa suhde on kiinnitetty tiukasti määriteltyyn kansalliseen\, kun taas populismissa kyse on monien eri vaatimusten yhdistämiseen yhteisen kiinnekohdan ja vastakkainasettelun taakse. Kansan edustaminen ei siis välttämättä ole nationalismia\, vaan populismissa epämääräisen ja tietyllä tavalla mahdottoman yhteisön luomista. Politiikan identiteetit\, vaatimukset ja niihin samaistuminen eivät ole ennalta annettuja vaan niistä käydään kamppailua: juuri tämä on demokratian ydin. \nVirpi Salojärvi: Demokratiaa pidetään usein synonyyminä hyvälle hallinnolle\, oli vallassa kuka tahansa. Vaikka hallinto täyttäisi monet hyvälle demokraattiselle yhteiskunnalle asetetut kriteerit\, kaikki kansalaiset eivät välttämättä silti koe olevansa tasavertaisia yhteiskunnan jäseniä. Jos kansalaiset tuntevat\, etteivät ole osallisina yhteiskunnassa ja eivät saa yhteyttä vallassaolijoihin\, seurauksena voi olla demokratian kriisi\, josta nousee populistinen liike. Populismi voidaan siis nähdä hyvänä ja pahana asiana. Toisaalta se aktivoi aikaisemmin syrjään jääneitä kansalaisia ja seurauksena tästä demokratian kriisistä voi nousta myös ruohonjuuritason osallistaminen poliittiseen päätöksentekoon eli uusien poliittisten toimijoiden nousu. Toisaalta populismissa demonisoidaan vastustajia\, jonka seurauksena tilanne kärjistyy entisestään ja yhteiskuntaa jo aikaisemmin jakaneet säröt muuttuvat railoiksi. \nHanna Wass: Läntisissä demokratioissa vaalit tuottavat jatkuvasti ”sokkeja” politiikan toimijoille ja sen tarkkailijoille. Vaaliyllätykset heijastavat poliittisen järjestelmän olennaisesti heikentynyttä kykyä ennakoida ja tulkita kansalaisten tarpeita ja vastata niihin. Vastaavasti poliittisen järjestelmän vakauteen kohdistuvat riskit on alettu hahmottaa yhä keskeisemmäksi uhkatekijäksi yhteiskunnan kokonaiskehityksen kannalta. Näihin demokratiaa uhkaaviin trendeihin lukeutuvat poliittisen osallisuuden eriarvoistuminen\, demokratian nauttiman yleisen arvostuksen ja luottamuksen heikentyminen\, politiikan oikeudellistuminen ja poliittisen toimintakulttuurin asteittainen siirtymä konsensuksen aikakaudesta ”dissensukseen”. Jotta demokratia voi hallintojärjestelmänä oppia kriiseistä ja kehittyä niiden myötä\, sen täytyy jatkuvasti päivittyä ulkoisen toimintaympäristön muutosten myötä. Demokratiaa vahvistamiseksi on tarjolla laaja joukko keinoja vaalien fasilitoinnista ja paikallisista demokratiainnovaatioista uuden teknologian hyödyntämiseen esimerkiksi digikomiteoiden ja digitaalisten diplomaattien kautta. \nThe evening session’s abstracts: \nHalil Gürhanli: While ”pure” democracies are an illusion\, a “crises” of democracy today opens interesting avenues. Our current political regime was a compromise between two antithetical traditions: elitism and democracy. In liberal democracies the equilibrium between the two has been steadily tilting towards elitism. This shadows over the democratic principles like popular sovereignty and equality. Furthermore\, transition from government to governance and acceptance of market liberalism is the universal constant. The main reason behind populist backlash is the “passive” celebration of current political arrangements under those contexts that reveal obvious contradictions. Gross economic inequalities and imminent scenarios of global disaster are widespread. Larger segments of population may not believe that they are living in “the best of all possible worlds”. Is it not the time to wake up from our “democratic” dream? \nJoonas Martikainen: When we think about topics that democracies should address\, suffering rarely comes to mind. Philosopher Hannah Arendt famously ruled out suffering from the list of subject matter permissible for politics. She feared that an obsession with “private” suffering would turn democracy into a backwards-looking politics of victimhood and blame-tossing. However\, unexpressed feelings caused by experiences of suffering related to social issues such as unemployment\, social exclusion\, and ethnic discrimination still find their way into public\, transformed into politics of polarisation\, resentment and hate\, easily amplified by social media. If democracy is in a crisis\, is it a crisis of suffering? \nKristian Klockars: A crisis in democracy may be conceptualised in terms of the links between power\, the people and a value basis. In a well-functioning democracy these are well connected\, a crisis may emerge whenever such a link malfunctions\, for example diminishing the link between the people and political power or switching the understanding of the people due to a change in value basis. In today’s democracies the basic democratic value of equality is threatened from many sides. The issue of equality\, also in a globalized sense\, needs to be put at the centre of the agenda. \nEmilia Palonen: Crisis of democracy is visible in the ways in which people feel unable to have impact while they get increasingly detached from their surroundings. Local democracy offers new ways of dealing with democracy. In municipalities the power to the people means power to decide how local services are run\, prioritized\, organized and financed. Democracy is related to service provision. Experiences in Maunula neighbourhood in Helsinki show how co-governance could generate and enhance local democracy. Usually participation and political parties are judged by their demographic representation. Representing the people is about the process not categories. A sense of community\, its exploration of its limits and speaking beyond one’s immediate group can be done in many ways. \nLaura Sibinescu: Is democracy in crisis\, or are we confronting unmet expectations born from the sometimes excessive optimism of the 1990s? On the one hand\, we see symptoms of crisis everywhere in the news: the mainstreaming of extremism\, diminishing trust in democratic institutions and the failure of prominent democratic promoters to keep these tendencies in check. On the other hand\, recent academic research on the topic focuses on the long-term picture and cautions against pushing the crisis narrative. It is worth reading the two sides together in order to understand where democracy is headed in the near future. I am drawing from the East Central European cases to discuss the future of democracy. \nJoonatan Virtanen: In democracies\, highest political power is formally held by citizens and their elected representatives. However\, the managers and experts of public administration\, who prepare and execute policy for elected leaders\, are in effect highly influential. Expert knowledge\, prepared for and utilized in the policy process\, frames and steers political agenda in government and parliament but also more broadly in public debates and civil society. Politics and administration are often tried to be ”kept apart” but this is difficult both in practice and in theory. In policy preparation\, different expert perspectives and authorities are in conflict with one another just as often as ”power politics” or ”populism” are with ”knowledge-based policy”. \nHanna Wass: In a current situation\, elections keep on bringing surprises to political elites and commentators\, which only reflects political systems’ reduced capacity to understand and respond to fluxing needs of the electorate. This may be partly due to fact that many of the prevailing models of political behavior\, such as the ‘folk theory of (electoral) democracy’\, have been developed in an era which circumstances dramatically differed from those characterizing liberal democracies in the 2010s. Hence\, not only our perception of risks but also their cure might be insufficient or misinformed. Some indicators of democratic deconsolidation are well-established\, such as differentiation of political engagement and support for stealth democracy\, while others are more are up-and-coming in nature. These include the wagering border between politics and jurisdiction\, and a shift from consensus to dissensus.
URL:https://politiikasta.fi/tapahtuma/demokratian-kriisi-2/
LOCATION:Tiedekulma\, Yliopistonkatu 4\, Helsinki\, 00100\, Finland
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2017/11/tiedekulma-demokratia-650x276-1.jpg
ORGANIZER;CN="Politiikasta":MAILTO:toimitus@politiikasta.fi
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;TZID=Europe/Helsinki:20170926T170000
DTEND;TZID=Europe/Helsinki:20170926T190000
DTSTAMP:20171126T065543Z
CREATED:20171126T065543Z
LAST-MODIFIED:20171126T065543Z
UID:6920-1506445200-1506452400@politiikasta.fi
SUMMARY:Torjua\, sopeutua\, varautua? Ilmastonmuutos ja lähitulevaisuus
DESCRIPTION:Aika: 26.9.2017 klo 17–19\nPaikka: D11\, Tampereen yliopisto\, Kalevankatu 4\nTapahtumainfo Facebookissa. \nKeskustelun tallenne on katsottavissa täällä. \nIlmastonmuutosta ei voi enää estää. Se on täällä jo. Mahdollisuuksien ikkuna on yhä auki\, mutta se sulkeutuu pian. Naturen julkaiseman tuoreen tutkimuksen mukaan aikaa tehdä muutoksia on kolme vuotta. \nIlmastonmuutos ei sovi poliittiseen päätöksentekoon\, koska se vaatii vuosikymmenten näkökulman. Se ei sovi uutiskriteereihin\, jotka on rakennettu hetkeen sijoittuvien tapahtumien tarkasteluun. Ilmastonmuutos ei sovi yhden tieteenalan ratkottavaksi. \nIlmastonmuutos voi kaataa yhteiskuntia\, mutta se on vain yksi mekanismi\, jonka vuoksi planeetan kantokyky uhkaa ylittyä. Luonnonympäristöjen pirstoutuminen\, luonnonvarojen ehtyminen\, meneillään oleva sukupuuttoaalto ja merten saastuminen ovat itsessään vakavia uhkia.Ympäristömuutosten kärjistyessä yhteisvaikutukset voivat olla arvaamattomia. \nMihin varaudumme\, kun varaudumme ilmastonmuutokseen? Kenen vastuulla on varautua ilmastonmuutokseen? Miten ilmastonmuutos muuttaa maailmankuvaamme ja miten sen pitäisi muuttaa maailmankuvaamme? Kenen maailmaa se muuttaa eniten\, ja kenen vastuulla sopeutumisen kannalta välttämättömät nopeat päätökset ovat? Riittävätkö reformit ja kestävään kehitykseen satsaaminen? Entä jos tapahtuu jotain odottamatonta? \nNäitä kysymyksiä pohdimme Politiikasta-verkkolehden ja Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan Alusta!-verkkolehden keskustelutilaisuudessa Tampereen yliopistossa. \nPuhumassa ovat \nFilosofi Ville Lähde\, joka toimii ilmastonmuutosta monitieteisesti tarkastelevassa BIOS-yksikössä\nTampereen yliopiston journalistiikan vieraileva professori\, toimittaja Hanna Nikkanen\, jonka toimittama tietokirja Hyvän sään aikana ilmestyy syksyllä\nUlkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija\, dosentti Antto Vihma\, joka tutkii globaalia ilmastopolitiikkaa\nVahingontorjunnan ja turvallisuuden alan johtaja Risto Karhunen Finanssiala ry:stä \nPuhetta johtavat toimittaja Tiina Heikkilä ja päätoimittaja Johanna Vuorelma. \nTilaisuus on kaikille avoin\, tervetuloa! Tilaisuudessa on suora verkkotaltiointi eli seurata voi myös netin kautta. Ilmoitamme yhteyslinkin ennen tapahtumaa.
URL:https://politiikasta.fi/tapahtuma/torjua-sopeutua-varautua-ilmastonmuutos-ja-lahitulevaisuus/
LOCATION:Tampereen yliopiston päärakennus\, Kalevantie 4\, Tampere\, 33014
CATEGORIES:Keskustelut
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2017/11/36306825555_0b654e6271_h-650x276.jpg
ORGANIZER;CN="Politiikasta":MAILTO:toimitus@politiikasta.fi
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;TZID=Europe/Helsinki:20170918T080000
DTEND;TZID=Europe/Helsinki:20170918T170000
DTSTAMP:20171031T122512Z
CREATED:20171031T122122Z
LAST-MODIFIED:20171031T122512Z
UID:6685-1505721600-1505754000@politiikasta.fi
SUMMARY:Poliittisen väkivallan perintö
DESCRIPTION:Keskustelijat: Leena Malkki\, Sara Rigatelli\, Oula Silvennoinen \nPuheenjohtaja: Johanna Vuorelma
URL:https://politiikasta.fi/tapahtuma/poliittisen-vakivallan-perinto/
LOCATION:Paasitorni\, Paasivuorenkatu 5 B\, Helsinki\, 00530\, Finland
CATEGORIES:Keskustelut
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2017/10/IMG_3406-650x276.jpg
ORGANIZER;CN="Politiikasta":MAILTO:toimitus@politiikasta.fi
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;TZID=Europe/Helsinki:20170517T080000
DTEND;TZID=Europe/Helsinki:20170517T170000
DTSTAMP:20171031T122541Z
CREATED:20171031T122541Z
LAST-MODIFIED:20171031T122541Z
UID:6689-1495008000-1495040400@politiikasta.fi
SUMMARY:Sodan kokemuksen tarkastelua tieteen ja taiteen keinoin
DESCRIPTION:Keskustelijat: Susanna Hast\, Noora Kotilainen\, Mirja Kurri\, Leena Vastapuu \nPuheenjohtaja: Johanna Vuorelma
URL:https://politiikasta.fi/tapahtuma/sodan-kokemuksen-tarkastelua-tieteen-ja-taiteen-keinoin/
LOCATION:Huuto-galleria\, Tyynenmerenkatu 6\, Helsinki\, 00220\, Finland
CATEGORIES:Keskustelut
ATTACH;FMTTYPE=image/png:https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2017/10/Screen-Shot-2017-09-21-at-12.51.49-634x276.png
ORGANIZER;CN="Politiikasta":MAILTO:toimitus@politiikasta.fi
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;TZID=Europe/Helsinki:20170406T080000
DTEND;TZID=Europe/Helsinki:20170406T170000
DTSTAMP:20171031T130829Z
CREATED:20171031T122849Z
LAST-MODIFIED:20171031T130829Z
UID:6694-1491465600-1491498000@politiikasta.fi
SUMMARY:Trumpin maailma
DESCRIPTION:Keskustelijat: Mika Aaltola\, Matti Nojonen\, Emilia Palonen \nPuheenjohtaja: Tapio Nykänen
URL:https://politiikasta.fi/tapahtuma/trumpin-maailma/
LOCATION:Lapin yliopisto\, Yliopistonkatu 8\, Rovaniemi\, 96300
CATEGORIES:Keskustelut
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2017/10/Trump-650x276-2.jpg
ORGANIZER;CN="Politiikasta":MAILTO:toimitus@politiikasta.fi
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;TZID=Europe/Helsinki:20170405T080000
DTEND;TZID=Europe/Helsinki:20170405T170000
DTSTAMP:20171031T130800Z
CREATED:20171031T123847Z
LAST-MODIFIED:20171031T130800Z
UID:6706-1491379200-1491411600@politiikasta.fi
SUMMARY:Lähi-itää etsimässä – polttopisteessä Turkki
DESCRIPTION:Keskustelijat: Anu Leinonen\, Johanna Vuorelma \nPuheenjohtaja: Aini Linjakumpu
URL:https://politiikasta.fi/tapahtuma/lahi-itaa-etsimassa-polttopisteessa-turkki/
LOCATION:Lapin yliopisto\, Yliopistonkatu 8\, Rovaniemi\, 96300
CATEGORIES:Keskustelut
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://politiikasta.fi/wp-content/uploads/2017/10/IMG_0782-650x276-1.jpg
ORGANIZER;CN="Politiikasta":MAILTO:toimitus@politiikasta.fi
END:VEVENT
END:VCALENDAR