Kysy politiikasta: Mikä on viime viikolla otsikoihin noussut SWIFT-järjestelmä?

Kaksi kynää

Kysy politiikasta on juttusarjamme, jossa tutkija vastaa esitettyihin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimitus@politiikasta.fi.

 

Mikä on viime viikolla otsikoihin noussut SWIFT-järjestelmä?

SWIFT on lyhenne sitä ylläpitävän osuuskunnan Society for Worldwide Interbank Financial Telecommunication nimestä. Osuuskunta ylläpitää maailmanlaajuista rahoituslaitosten viestintäverkostoa, johon kuuluu tällä hetkellä yli 11 000 pankkia. Tätä viestintäjärjestelmää kutsutaan SWIFT-järjestelmäksi.

SWIFT osuuskunta ja telekommunikaatioverkko perustettiin 1970-luvulla. Sillä tavoiteltiin nopeampaa ja tehokkaampaa viestinvälitystä rahoituslaitosten välillä. Tietotekniikan kehittymisen myötä SWIFT-järjestelmä on muuttunut puhelinverkkopohjaisesta järjestelmästä moderniksi tietoverkoksi.

Käytännössä SWIFT-järjestelmässä lähetetään ja vastaanotetaan maksupyyntöjä pankkien välillä. SWIFT-järjestelmä on tärkeä osa kansainvälistä maksujärjestelmää, joka muodostuu sen kaltaisista viestintäjärjestelmistä sekä selvitysjärjestelmistä. Jälkimmäiset ovat se osa maksujärjestelmää, jossa käytännössä raha liikkuu maiden välillä ja niiden sisällä. Viime kädessä selvityksistä vastaavat maiden keskuspankit, vaikka myös yksityisiä selvitysjärjestelmiä on olemassa. Euroalueella suurin osa maksuista selvitetään keskuspankkien hallinnoimassa TARGET2-järjestelmässä (Trans-European Automated Real-time Gross settlement Express Transfer system).

Erityisesti länsimaissa SWIFT-järjestelmästä ulossulkeminen on nostettu yhdeksi keskeisimmistä talouspakotteista.

SWIFT-järjestelmä on noussut otsikoihin viime vuosina. Erityisesti länsimaissa SWIFT-järjestelmästä ulossulkeminen on nostettu yhdeksi keskeisimmistä talouspakotteista. Vuonna 2012 Iran suljettiin SWIFT-järjestelmän ulkopuolelle osana muita maalle asetettuja pakotteita. Vuoden 2014 jälkeen SWIFT-järjestelmästä ulossulkemista on pidetty mahdollisena rangaistustoimenpiteenä myös Putinin hallinnolle sen käynnistettyä sotatoimet Ukrainassa.

Kun helmikuussa 2022 Venäjän aggressio Ukrainan rajoilla voimistui, SWIFT-järjestelmästä ulossulkeminen nousi entistä vahvemmin osaksi pakotekeskustelua. Venäjän suurhyökkäyksen alettua torstaina 24.2. vaatimukset venäläisten pankkien sulkemisesta viestintäjärjestelmästä entisestään vahvistuivat. Seuraavana viikonloppuna läntiset maat päätyivätkin sulkemaan kohdennetusti venäläisiä pankkeja SWIFT-järjestelmän ulkopuolelle.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pankkien maksujen välitys ja sekä kansainvälinen että kansallinen maksuliikenne on nyt selvästi hankalampaa. Pankkien on löydettävä uudet viestintäkanavat, joilla maksuista voidaan sopia muiden pankkien kanssa. Venäjä on vuoden 2014 jälkeen kehittänyt oman kansallisen varajärjestelmän, mutta sen toimivuudesta ei ole vielä näyttöä. Todennäköisesti SWIFT-järjestelmän tehokkuuteen omalla järjestelmällä ei kuitenkaan päästä.

Käytännössä vain eurooppalaisilla pankeilla on edelleen mahdollisuus saada dollareita ja välittää niitä esimerkiksi venäläisten yritysten tileille öljykaupan yhteydessä.

On keskeistä ymmärtää, että talouspakotteiden kokonaisuudessa viestintäjärjestelmästä sulkeminen ei välttämättä ole yhtä voimakas toimenpide kuin selvitysjärjestelmien ulkopuolelle sulkeminen. Venäjän hyökkäyksen jälkeen esimerkiksi Yhdysvallat on tehnyt dollariselvittämisen venäläisten pankkien kanssa vaikeaksi, mikä vaikeuttaa erityisesti Venäjän raaka-aine- ja energiakauppaa.

Dollariselvittäminen on tällä hetkellä mahdollista ainoastaan sulun ulkopuolella toimivien välittäjäpankkien kautta, jotka ovat käytännössä eurooppalaisia pankkeja. Niillä on edelleen mahdollisuus saada dollareita ja välittää niitä esimerkiksi venäläisten yritysten tileille öljykaupan yhteydessä. Jos tämäkin selvitysjärjestelmän kanava suljetaan, putoaa Venäjän talous vieläkin kokonaisvaltaisemmin dollaritalouden ulkopuolelle.

SWIFT-järjestelmästä ulossulkemisen korostuminen talouspakotekeskustelussa johtunee siitä, että turvallisuuspoliittisessa keskustelussa sen merkitys on ehkä jopa ylikorostunut viime vuosina. Venäjän hyökkäyksen jälkeen on kuitenkin nähty jo pidemmälle meneviä rahoitukseen ja maksuliikenteeseen liittyviä pakotetoimia.

Vastaus pohjaa kirjoittajan Keskuspankkikapitalismi-uutiskirjeessä perjantaina 25.2.2022 julkaistuun osaan.

 

Jussi Ahokas on ekonomisti ja poliittisen talouden tutkija BIOS-tutkimusyksikössä. Keskeisiä tutkimusaiheita ovat viime vuosina olleet rahatalouden instituutiot, kapitalismin evoluutio, talouspolitiikan muutos sekä keynesiläinen talouspolitiikka Suomessa.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to Top