Kysy politiikasta: Milloin valtio lakkaa olemasta demokratia?

Kysy politiikasta on juttusarjamme, jossa tutkija vastaa esitettyihin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimitus@politiikasta.fi.

Milloin valtio lakkaa olemasta demokratia?

Toimivassa demokraattisessa yhteiskunnassa ja valtiossa on oltava monia institutionaalisia järjestelyjä. Niitä nimitetään demokratian regiiminormeiksi. Näitä ovat:

1) Vapaat ja rehelliset vaalit

Vapaaseen kilpailuun perustuvat rehelliset vaalit ovat demokratian välttämätön edellytys. Siihen kuuluu yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, mahdollisuus tulla valituksi julkiseen tehtävään ja poliittisten johtajien oikeus kilpailla kannatuksesta ja äänistä. Vaalien järjestäminen ei kuitenkaan vielä takaa, että valtio on demokratia.

2) Vastuunalainen hallitus

Demokraattisessa valtiossa pitää olla institutionaalisia järjestelyjä, jotka tekevät lainsäädäntöelimen eli kansanedustuslaitoksen ja hallituksen politiikan riippuvaiseksi vaalien tuloksesta. Tämä poliittinen vastuunalaisuus voidaan järjestää erilaisilla tavoilla, esimerkiksi parlamentaarisella, presidenttivaltaisella tai puolittain presidenttivaltaisella hallitsemistavalla. Olennaista on, että päätöksentekijät voidaan vaaleilla vaihtaa.

Poliittisen vastuunalaisuuden ohella hallituksen on oltava oikeudellisesti vastuunalainen toimistaan, ja virkamiesten edellytetään noudattavan sekä lakeja että hallituksen poliittista ohjausta.

3) Vapausoikeudet ja poliittiset kansalaisoikeudet

Demokraattisessa valtiossa kansalaisilla on oltava joukko vapausoikeuksia ja poliittiset kansalaisoikeudet. Kansalaisilla on vapaus liikkua maassa, vapaus valita ammattinsa ja vapaus ilmaista mielipiteitään.

4) Demokraattinen kansalaisyhteiskunta

Hyvin toimivassa demokratiassa on aktiivisesti toimiva kansalaisyhteiskunta eli runsaasti erilaista vapaata kansalaistoimintaa ja organisoitumista, joka ei ole valtion järjestämää ja alullepanemaa vaan kansalaisten omaehtoista toimintaa.

Kun nämä institutionaaliset järjestelyt ovat olemassa, syntyy hyvin toimivan edustuksellisen demokratian vastuunalaisuuden ketju. Kansa valitsee edustuslaitoksen ja mahdollisesti myös presidentin. Julkishallinnon ja oikeuslaitoksen edellytetään noudattavan kansanedustuslaitoksen säätämiä lakeja ja hallituksen viranomaisille antamaa ohjeistusta.

Valtio lakkaa olemasta demokratia, jos hallitsijat vallassa pysyäkseen lopettavat vaalien järjestämisen. Monissa maissa valtio on lakannut olemasta demokratia, kun sotilasjohto on syrjäyttänyt vaaleilla valitut hallitsijat. Epävakaassa demokratiassa poikkeusoloilla perusteltu vaalien lykkääminen myöhempään ajankohtaan voi muuttua pysyväksi poikkeustilaksi, jossa vaaleja ei enää järjestetä.

Valtio lakkaa olemasta demokratia, jos hallitsijat vallassa pysyäkseen lopettavat vaalien järjestämisen.

Jos vaaleja järjestetään, mutta opposition toimintamahdollisuuksia ja sananvapautta rajoitetaan, ei ole mitään selkeää kriteeriä sanoa, missä vaiheessa valtio lakkaa olemasta demokratia. Mitä enemmän kansalaisvapauksia rajoitetaan, sitä suuremmassa määrin vaalit ovat vain itsevaltaista tai harvainvaltaista hallintaa verhoava kulissi.

On maita, joiden hallitsemislaitokset valitaan demokraattisin tavoin, mutta hallituksen päätöksenteko on tosiasiallisesti sidottu jonkin ulkopuolisen tahon ratkaisuihin. Joissakin maissa hallituksen on saatava armeijan hyväksyntä tekemilleen päätöksille. Tällaisia maita tuskin voidaan pitää demokratioina.

Hallituksen päätöksenteko voi olla tosiasiallisesti sidottu myös vahvojen etujärjestöjen, esimerkiksi työmarkkinajärjestöjen ratkaisuihin. Joidenkin mielestä työmarkkinajärjestöjen suuri valta hallituksen politiikkaan heikentää parlamentaarisen demokratian toimivuutta. Toisaalta jotkut näkevät saman ilmiön demokratiaan kuuluvana kansalaisyhteiskunnan toimintana.

The Economist luokittelee tämän päivän Venäjän itsevaltaiseksi järjestelmäksi. Vaalien järjestäminen ei siis ole riittävä ehto sille, että voimme pitää valtiota edes puutteellisena demokratiana.

The Economist -lehti arvioi vuosittain maapallon eri maiden hallitsemisjärjestelmien demokraattisuutta. Se jakaa luokituksissaan maailman maat hyvin toimiviin demokratioihin, puutteellisiin demokratioihin, hybridijärjestelmiin, joissa on sekä demokraattisen että itsevaltaisen hallinnan piirteitä ja lopuksi itsevaltaisiin järjestelmiin. The Economist luokittelee esimerkiksi tämän päivän Venäjän itsevaltaiseksi järjestelmäksi. Vaalien järjestäminen ei siis ole riittävä ehto sille, että voimme pitää valtiota edes puutteellisena demokratiana.

Talouden kansainvälistyminen tuo demokratialle uuden haasteen. Nykyisessä maailmantaloudessa kansallisvaltioiden itsenäistä päätöksentekoa, demokraattista päätöksentekoa ja pitkälle menevää talouden globalisaatiota ei kaikkia voida samanaikaisesti toteuttaa. Viime vuosikymmenien kehitys on lisännyt kansainvälisten taloudellisten toimijoiden valtaa ja kaventanut kansallisvaltioiden hallitusten talouspoliittista liikkumatilaa.

Talouden kansainvälistyminen on rajoittanut demokraattisen päätöksenteon toimintatilaa kansallisella tasolla. Tähän ongelmaan on erilaisia ratkaisuja.

Talouden kansainvälistyminen on rajoittanut demokraattisen päätöksenteon toimintatilaa kansallisella tasolla. Tähän ongelmaan on erilaisia ratkaisuja. Jos haluamme edistää kansallisvaltioiden itsenäistä päätöksentekoa ja demokraattista päätöksentekoa kansallisvaltioissa, on rajoitettava globaalitalouden liberaaleja periaatteita. Jos haluamme kansallisvaltioiden päätöksentekoa ja globaalitalouden liberalismia, on rajoitettava demokraattista päätöksentekoa talous- ja hyvinvointipolitiikan kysymyksissä. Jos haluamme demokraattista päätöksentekoa ja avoimen globaalin talouden, meidän on siirrettävä taloutta koskeva demokraattinen päätöksenteko kansallisvaltioista kansainväliselle tasolle.

Eurooppalaisen demokratiapolitiikan tämänhetkiset vastakohtaisuudet perustuvat paljolti juuri siihen, minkälaisia ratkaisuja eri puolueet esittävät tähän maailmantalouden trilemmaan.

Heikki Paloheimo on Tampereen yliopiston valtio-opin emeritusprofessori.

Artikkelia päivitetty 1.12..2023: Tästä Kysy Politiikasta -artikkelista on julkaistu joulukuussa 2023 selkomukautettu versio, joka on saanut Selkokeskuksen selkotunnuksen.