<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	
	>
<channel>
	<title>
	Artikkelin Länsimaisuus ja altavastaajan ulkopoliittinen identiteetti Suomessa kommentit	</title>
	<atom:link href="https://politiikasta.fi/lansimaisuus-ja-altavastaajan-ulkopoliittinen-identiteetti-suomessa/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://politiikasta.fi/lansimaisuus-ja-altavastaajan-ulkopoliittinen-identiteetti-suomessa/</link>
	<description>Ajankohtaista analyysia yhteiskunnasta</description>
	<lastBuildDate>Thu, 30 Jun 2022 10:23:27 +0000</lastBuildDate>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	<generator>https://wordpress.org/?v=6.9.4</generator>
	<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Emk		</title>
		<link>https://politiikasta.fi/lansimaisuus-ja-altavastaajan-ulkopoliittinen-identiteetti-suomessa/#comment-599</link>

		<dc:creator><![CDATA[Emk]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 18 Jan 2016 12:15:10 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">https://politiikasta.fi/?p=2121#comment-599</guid>

					<description><![CDATA[&quot;Tässä käsitteellisessä kehyksessä kylmän sodan jälkeinen suomalainen identiteettipuhe herättää kysymyksen mahdollisuudesta tiedostaa itsensä kulttuurisessa välitilassa toimivana hybridinä, muuntautumiskykyisenä ja uutta luovana subjektina.&quot;

Näin maallikon silmin Turoman esittämä identiteetti kuulostaa aivan liian tutulta ollakseen jotain uutta. Eikö YYA-aikakauden Suomi - virallisen puolueettomuusliturgian mukaan - ollut juuri tällainen hybridi?  Erityistapaus, irrallaan idän ja lännen vastakkainasettelusta.

Virallisen Suomen markkinoima puolueeton identiteetti oli tuolloinkin vain löyhästi kytköksissä reaalitodellisuuteen. Tosiasiallisesti, kuten Turoma hyvin tietää, olimme tiukasti Neuvostoliiton ohjauksessa niin sisä- kuin ulkopolitiikkammekin osalta. 

&quot;Lapsena opittu miellyttämisenhalu kohdistuu aikuisen poliittisessa puheessa ja toiminnassa siihen kulttuuriin ja yhteiskuntaan, jonka puhuja kokee dominoivaksi.&quot;

Minua häiritsee Turoman tapa esittää länsimaisen maailmankuvan omaavat keskustelijat tahdottomina sätkynukkeina ja itsensä &quot;järkevänä&quot; aikuisena, joka on ottanut tehtäväkseen ohjata maanmiehensä oikean ajattelun tielle - pois lapsenomaisesta tarpeesta miellyttää sisäistä länsimaalaistaan.

Turoma esittää, että puolen valinta on ajattelun rajoittamista:

&quot;Subjektin ei ole pakko valita puoltaan, itää tai länttä, vaan hybridisen identiteetin hyväksyminen voi vapauttaa näkemään alun uudelle poliittiselle ja kulttuuriselle ajanjaksolle. Maailma ei ole mustavalkoinen. Se on harmaata aluetta.&quot;

Turomalta näyttää jäävän huomaamatta, että juuri &quot;länsimaiset&quot; arvot, - parlamentaarinen demokratia, yksilönvapaudet, oikeusvaltio ja markkinatalous - mahdollistavat ei-mustavalkoisen yhteiskunnan jossa kaikki harmaan sävyt voivat olla edustettuina. Länsimaisten arvojen puolustaminen ei ole juuttumista kylmän sodan ajatuskuvioihin. Ainakin minulle em. länsimaiset arvot edustavat yhteiskuntaa joka tarjoaa mahdollisuuden hyvään elämään (toisin kuin vaikkapa itäisen naapurimme autoritaarisuus, mielivalta, ohjattu demokratia ja valtaverkostojen korruptoimat markkinamekanismit).

Turoman kirjoitus edustaa linjaa jota Aleksanteri-instituutista on totuttu kuulemaan. Nyt länsimaisuuden kritiikki on vain kätketty rationaalisena, kypsänä ja &quot;itsenäisenä&quot; markkinoidun neutraaliuden kaapuun.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>&#8221;Tässä käsitteellisessä kehyksessä kylmän sodan jälkeinen suomalainen identiteettipuhe herättää kysymyksen mahdollisuudesta tiedostaa itsensä kulttuurisessa välitilassa toimivana hybridinä, muuntautumiskykyisenä ja uutta luovana subjektina.&#8221;</p>
<p>Näin maallikon silmin Turoman esittämä identiteetti kuulostaa aivan liian tutulta ollakseen jotain uutta. Eikö YYA-aikakauden Suomi &#8211; virallisen puolueettomuusliturgian mukaan &#8211; ollut juuri tällainen hybridi?  Erityistapaus, irrallaan idän ja lännen vastakkainasettelusta.</p>
<p>Virallisen Suomen markkinoima puolueeton identiteetti oli tuolloinkin vain löyhästi kytköksissä reaalitodellisuuteen. Tosiasiallisesti, kuten Turoma hyvin tietää, olimme tiukasti Neuvostoliiton ohjauksessa niin sisä- kuin ulkopolitiikkammekin osalta. </p>
<p>&#8221;Lapsena opittu miellyttämisenhalu kohdistuu aikuisen poliittisessa puheessa ja toiminnassa siihen kulttuuriin ja yhteiskuntaan, jonka puhuja kokee dominoivaksi.&#8221;</p>
<p>Minua häiritsee Turoman tapa esittää länsimaisen maailmankuvan omaavat keskustelijat tahdottomina sätkynukkeina ja itsensä &#8221;järkevänä&#8221; aikuisena, joka on ottanut tehtäväkseen ohjata maanmiehensä oikean ajattelun tielle &#8211; pois lapsenomaisesta tarpeesta miellyttää sisäistä länsimaalaistaan.</p>
<p>Turoma esittää, että puolen valinta on ajattelun rajoittamista:</p>
<p>&#8221;Subjektin ei ole pakko valita puoltaan, itää tai länttä, vaan hybridisen identiteetin hyväksyminen voi vapauttaa näkemään alun uudelle poliittiselle ja kulttuuriselle ajanjaksolle. Maailma ei ole mustavalkoinen. Se on harmaata aluetta.&#8221;</p>
<p>Turomalta näyttää jäävän huomaamatta, että juuri &#8221;länsimaiset&#8221; arvot, &#8211; parlamentaarinen demokratia, yksilönvapaudet, oikeusvaltio ja markkinatalous &#8211; mahdollistavat ei-mustavalkoisen yhteiskunnan jossa kaikki harmaan sävyt voivat olla edustettuina. Länsimaisten arvojen puolustaminen ei ole juuttumista kylmän sodan ajatuskuvioihin. Ainakin minulle em. länsimaiset arvot edustavat yhteiskuntaa joka tarjoaa mahdollisuuden hyvään elämään (toisin kuin vaikkapa itäisen naapurimme autoritaarisuus, mielivalta, ohjattu demokratia ja valtaverkostojen korruptoimat markkinamekanismit).</p>
<p>Turoman kirjoitus edustaa linjaa jota Aleksanteri-instituutista on totuttu kuulemaan. Nyt länsimaisuuden kritiikki on vain kätketty rationaalisena, kypsänä ja &#8221;itsenäisenä&#8221; markkinoidun neutraaliuden kaapuun.</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
	</channel>
</rss>
