<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	
	>
<channel>
	<title>
	Artikkelin Maanpuolustustahto on politiikkaa kommentit	</title>
	<atom:link href="https://politiikasta.fi/maanpuolustustahto-on-politiikkaa/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://politiikasta.fi/maanpuolustustahto-on-politiikkaa/</link>
	<description>Ajankohtaista analyysia yhteiskunnasta</description>
	<lastBuildDate>Thu, 30 Jun 2022 10:17:59 +0000</lastBuildDate>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	<generator>https://wordpress.org/?v=6.9.4</generator>
	<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Antti Seppo		</title>
		<link>https://politiikasta.fi/maanpuolustustahto-on-politiikkaa/#comment-9025</link>

		<dc:creator><![CDATA[Antti Seppo]]></dc:creator>
		<pubDate>Sun, 19 Mar 2017 21:34:41 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">https://politiikasta.fi/?p=4682#comment-9025</guid>

					<description><![CDATA[Maanpuolustustahdon voidaan katsoa olevan olennainen osa Suomen strategista kulttuuria, jossa maanpuolustustahto on perinteisesti koettu positiivisena asiana ei ainoastaan puolustusvalmiuden vaan myös yhteiskunnallisen koheesion kannalta. Toivottavasti tulevassa vertailevassa tutkimuksessa tullaan kiinnittämään huomiota myös siihen, miten muut tekijät (joita ei voi määritellä pelkästään poliittisen diskurssin kautta) vaikuttavat maanpuolustustahdon muotoutumiseen. Suomen, Ruotsin ja Itävallan vertaileminen tässä mielessä on mielenkiintoista, koska tätä kautta voidaan arvioida puolueettomuuden / sotilaallisen liittoutumattomuuden ja maanpuolustustahdon välistä suhdetta. Lisäksi voidaan yleisemmin miettiä esimerkiksi sitä, määrittyykö maanpuolustahto eri tavoin niissä maissa, joissa on luovuttu yleisestä asevelvollisuudesta.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Maanpuolustustahdon voidaan katsoa olevan olennainen osa Suomen strategista kulttuuria, jossa maanpuolustustahto on perinteisesti koettu positiivisena asiana ei ainoastaan puolustusvalmiuden vaan myös yhteiskunnallisen koheesion kannalta. Toivottavasti tulevassa vertailevassa tutkimuksessa tullaan kiinnittämään huomiota myös siihen, miten muut tekijät (joita ei voi määritellä pelkästään poliittisen diskurssin kautta) vaikuttavat maanpuolustustahdon muotoutumiseen. Suomen, Ruotsin ja Itävallan vertaileminen tässä mielessä on mielenkiintoista, koska tätä kautta voidaan arvioida puolueettomuuden / sotilaallisen liittoutumattomuuden ja maanpuolustustahdon välistä suhdetta. Lisäksi voidaan yleisemmin miettiä esimerkiksi sitä, määrittyykö maanpuolustahto eri tavoin niissä maissa, joissa on luovuttu yleisestä asevelvollisuudesta.</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
		<item>
		<title>
		Kirjoittaja: jari virtanen		</title>
		<link>https://politiikasta.fi/maanpuolustustahto-on-politiikkaa/#comment-8943</link>

		<dc:creator><![CDATA[jari virtanen]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 17 Mar 2017 12:09:33 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">https://politiikasta.fi/?p=4682#comment-8943</guid>

					<description><![CDATA[&quot;Maanpuolustustahto&quot; on tyypillinen kielipeli, jonka avulla luodaan ja erityisesti ylläpidetään sekä uusinnetaan elämänmuotoamme. Ks. Esim. Gradu: Tunne on ensin, jhk virtanen (HY) jo kauan sitten. Jatkokysymys: - kenen maan ?!]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>&#8221;Maanpuolustustahto&#8221; on tyypillinen kielipeli, jonka avulla luodaan ja erityisesti ylläpidetään sekä uusinnetaan elämänmuotoamme. Ks. Esim. Gradu: Tunne on ensin, jhk virtanen (HY) jo kauan sitten. Jatkokysymys: &#8211; kenen maan ?!</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
	</channel>
</rss>
