<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	
	>
<channel>
	<title>
	Artikkelin Markkinakurin Eurooppa on saavuttamaton utopia kommentit	</title>
	<atom:link href="https://politiikasta.fi/markkinakurin-eurooppa-on-saavuttamaton-utopia/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://politiikasta.fi/markkinakurin-eurooppa-on-saavuttamaton-utopia/</link>
	<description>Ajankohtaista analyysia yhteiskunnasta</description>
	<lastBuildDate>Thu, 30 Jun 2022 10:23:17 +0000</lastBuildDate>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	<generator>https://wordpress.org/?v=6.9.4</generator>
	<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Ilkka kajaste		</title>
		<link>https://politiikasta.fi/markkinakurin-eurooppa-on-saavuttamaton-utopia/#comment-30306</link>

		<dc:creator><![CDATA[Ilkka kajaste]]></dc:creator>
		<pubDate>Tue, 27 Aug 2019 09:44:43 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">https://politiikasta.fi/?p=10710#comment-30306</guid>

					<description><![CDATA[Kirjoitus on valitettavan yksipuolinen korostaessaan markkinakurin roolia. Vaikka se kuuluu osana talous- ja rahaliiton kokonaisuuteen, on sääntöihin perustuvalla järjestelmällä ollut ja on edelleenkin keskeinen merkitys. Ajan kuluessa on näiden kahden välille haettu tasapainoa. Tämä on merkityksellistä erityisesti nyt, kun ollaan kriisin jälkeen palaamassa normaalimpiin aikoihin, jolloin säännöt ja niiden soveltaminen saavat enemmän merkitystä. Koska kokemus on osoittanut, että sääntöperäinen järjestelmä ei ole ongelmaton, on myös markkinakurin roolia arvioitava uudelleen. On hyvin mahdollista, että markkinat reagoivat yksittäisten maiden tilanteeseen ja synnyttävät ao maan kohdalla akuutin kriisin. Näinhän tapahtui viime kriisin käynnisfyessä, kun voitiin havaita, kuinka arvaamattomasti markkinat käyttäytyvät. Sääntöperäinen järjestelmä luotiin suojaamaan jäsenvaltioita näiltä vaikutuksilta, mutta edellytyksenä oli se, että sääntöjä noudatettiin. Kriisin yhteydessä luotiin joustoja, jotta kriisiin joutuneet maat eivät ajautuisi ahdinkoon, mutta ajan oloon niiden oli palautettava luottamuksensa. Tästä on ollut kysymys viime vuosien aikana. Monesti on todettu, että luottamus voidaan menettää nopeasti, mutta sen palauttaminen vie aikaa. Monet ns kriisimaista ovattässä onnistuneetkin ja palanneet rahoitusmarkkinoille ts markkinakurin piiriin. 

Ajatus jonka mukaan euroalueen vaktiovarainministeriö olisi ratkaisu on utooppinen. Viiden puheenjohtajamaan toimesta tätä on  yhtenä askeleena kohti liittovaltiota. Kun ehdotusta vähän penkoo, tulee vastaan isoja ongelmia. Osin ne ovat perustuslain tasoisia. Ei ole ajateltavissa, että jäsenvaltiot luovuttaisivat budjettivaltaansa unionille. Tämä uhtuskin menisi läpi parlamenteissa tai kansanäänestyksissä  Jos kysymys olisi todella toimivallan siirrosta. Käytännössä merkitystä voisi olla vain neljän suuren jäsenvaltion finanssipolitiikasta. Tämä voisi tuskin toteutua. Kun lisäksi tiedetään, että euroalue ei ole optimaalinen, on järkevää, että finanssipolitiikan toimivakta säilyy  jäsenvaltioilla, jolloin kukin maa voi reagoida omin päin mahdollisiin shokkeihin tai suhdannevaihteluihin.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Kirjoitus on valitettavan yksipuolinen korostaessaan markkinakurin roolia. Vaikka se kuuluu osana talous- ja rahaliiton kokonaisuuteen, on sääntöihin perustuvalla järjestelmällä ollut ja on edelleenkin keskeinen merkitys. Ajan kuluessa on näiden kahden välille haettu tasapainoa. Tämä on merkityksellistä erityisesti nyt, kun ollaan kriisin jälkeen palaamassa normaalimpiin aikoihin, jolloin säännöt ja niiden soveltaminen saavat enemmän merkitystä. Koska kokemus on osoittanut, että sääntöperäinen järjestelmä ei ole ongelmaton, on myös markkinakurin roolia arvioitava uudelleen. On hyvin mahdollista, että markkinat reagoivat yksittäisten maiden tilanteeseen ja synnyttävät ao maan kohdalla akuutin kriisin. Näinhän tapahtui viime kriisin käynnisfyessä, kun voitiin havaita, kuinka arvaamattomasti markkinat käyttäytyvät. Sääntöperäinen järjestelmä luotiin suojaamaan jäsenvaltioita näiltä vaikutuksilta, mutta edellytyksenä oli se, että sääntöjä noudatettiin. Kriisin yhteydessä luotiin joustoja, jotta kriisiin joutuneet maat eivät ajautuisi ahdinkoon, mutta ajan oloon niiden oli palautettava luottamuksensa. Tästä on ollut kysymys viime vuosien aikana. Monesti on todettu, että luottamus voidaan menettää nopeasti, mutta sen palauttaminen vie aikaa. Monet ns kriisimaista ovattässä onnistuneetkin ja palanneet rahoitusmarkkinoille ts markkinakurin piiriin. </p>
<p>Ajatus jonka mukaan euroalueen vaktiovarainministeriö olisi ratkaisu on utooppinen. Viiden puheenjohtajamaan toimesta tätä on  yhtenä askeleena kohti liittovaltiota. Kun ehdotusta vähän penkoo, tulee vastaan isoja ongelmia. Osin ne ovat perustuslain tasoisia. Ei ole ajateltavissa, että jäsenvaltiot luovuttaisivat budjettivaltaansa unionille. Tämä uhtuskin menisi läpi parlamenteissa tai kansanäänestyksissä  Jos kysymys olisi todella toimivallan siirrosta. Käytännössä merkitystä voisi olla vain neljän suuren jäsenvaltion finanssipolitiikasta. Tämä voisi tuskin toteutua. Kun lisäksi tiedetään, että euroalue ei ole optimaalinen, on järkevää, että finanssipolitiikan toimivakta säilyy  jäsenvaltioilla, jolloin kukin maa voi reagoida omin päin mahdollisiin shokkeihin tai suhdannevaihteluihin.</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
	</channel>
</rss>
