<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	
	>
<channel>
	<title>
	Artikkelin Mauno Koivisto – puolueettomuuspolitiikan pragmaatikko kommentit	</title>
	<atom:link href="https://politiikasta.fi/mauno-koivisto-puolueettomuuspolitiikan-pragmaatikko/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://politiikasta.fi/mauno-koivisto-puolueettomuuspolitiikan-pragmaatikko/</link>
	<description>Ajankohtaista analyysia yhteiskunnasta</description>
	<lastBuildDate>Sun, 10 Jul 2022 03:27:12 +0000</lastBuildDate>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	<generator>https://wordpress.org/?v=6.9.4</generator>
	<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Jyrki Käkönen		</title>
		<link>https://politiikasta.fi/mauno-koivisto-puolueettomuuspolitiikan-pragmaatikko/#comment-10095</link>

		<dc:creator><![CDATA[Jyrki Käkönen]]></dc:creator>
		<pubDate>Wed, 17 May 2017 05:43:13 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">https://politiikasta.fi/?p=5366#comment-10095</guid>

					<description><![CDATA[Neuvostoliiton valmistautuessa Gorbatšovin vuoden 1989 Suomen vierailuun sain Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksen johtajana kutsun Neuvostoliiton Helsingin suurlähetystöön keskustelemaan kansainvälisestä tilanteesta. Yhtenä kysymyksenä tuossa keskustelussa oli, millaisella avauksella Gorbatšov  voisi edistää Suomen ja Neuvostoliiton keskinäisiä suhteita ja luottamusta ja samalla idän ja lännen suhteiden liennytystä. En tiedä mikä merkitys vastauksellani oli, mutta totesin tuolloin, että voisi olla korkea aika tunnustaa Suomen puolueettomuuspolitiikka.  Sanoin myös uskovani, että tällaista Neuvostojohdon elettä arvostettaisiin Suomessa. Vaikka Gorbatšovin maailmanpolitiikan avauksiin oli löytänyt tiensä useita rauhantutkimuksessa 1980-luvulla esillä olleita ajatuksia oli hänen Helsingin puheessaan esittämä tunnustus pienoinen yllätys. Mutta ilmeistä on, että omasta esityksestäni huolimatta tuon tunnustuksen aika oli tullut ja se sopi hyvin yhteen Gorbatšovin  tavoitteleman kansainvälisen järjestelmän kanssa.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Neuvostoliiton valmistautuessa Gorbatšovin vuoden 1989 Suomen vierailuun sain Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksen johtajana kutsun Neuvostoliiton Helsingin suurlähetystöön keskustelemaan kansainvälisestä tilanteesta. Yhtenä kysymyksenä tuossa keskustelussa oli, millaisella avauksella Gorbatšov  voisi edistää Suomen ja Neuvostoliiton keskinäisiä suhteita ja luottamusta ja samalla idän ja lännen suhteiden liennytystä. En tiedä mikä merkitys vastauksellani oli, mutta totesin tuolloin, että voisi olla korkea aika tunnustaa Suomen puolueettomuuspolitiikka.  Sanoin myös uskovani, että tällaista Neuvostojohdon elettä arvostettaisiin Suomessa. Vaikka Gorbatšovin maailmanpolitiikan avauksiin oli löytänyt tiensä useita rauhantutkimuksessa 1980-luvulla esillä olleita ajatuksia oli hänen Helsingin puheessaan esittämä tunnustus pienoinen yllätys. Mutta ilmeistä on, että omasta esityksestäni huolimatta tuon tunnustuksen aika oli tullut ja se sopi hyvin yhteen Gorbatšovin  tavoitteleman kansainvälisen järjestelmän kanssa.</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
	</channel>
</rss>
