Kysy politiikasta on juttusarjamme, jossa tutkija vastaa esitettyihin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimitus@politiikasta.fi.
Työmarkkinoilla on ollut tuulista vuoden 2019 syksystä, kun riita Postin työehtosopimuksesta johti vähintään epäsuorasti pääministeri Antti Rinteen eroon. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen aikana määritellyt kilpailukyvyn kohottamiseen tähdätyt työajan lisäykset ovat omalla tavallaan sähköistäneet neuvotteluja työmarkkinaosapuolten välillä.
Syksyn hankalien työmarkkinakuvioiden takia ja haastavan työmarkkinakevään hengessä on hyvä kerrata työtaisteluun liittyviä asioita. Vastaukset kysymyksiin antaa työmarkkinasuhteita pitkään tutkinut Tapio Bergholm.
Ovatko syksy 2019 ja kevät 2020 olleet jotenkin poikkeuksellisen haastavia aiempiin työmarkkinakierroksiin nähden?
Tällä kahdelle eri vuodelle levittäytyvässä neuvottelukierroksessa on ainakin kaksi poikkeuksellista jännitettä, jotka ovat jo johtaneet työtaisteluihin.
Ensinnäkin työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen arviot toteutuneesta ja tulevasta talouskehityksestä ovat poikenneet erittäin paljon toisistaan. Työnantajat ovat odottaneet uutta lamakautta jo vuoden 2019 alusta alkaen, ja ammattiliitot ovat arvioineet hyvän suhdanteen ja työllisyystilanteen parantumisen jatkuneen.
Toinen jännitystä kevään 2020 neuvotteluihin luova tekijä on kansainvälisen hoivakriisin rantautuminen Suomeen. Kuntien taskut ovat tyhjät. Samaan aikaan sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn ja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin neuvotteluasemaa vahvistaa hoiva-alan työvoimapula meillä ja muualla.
Mitä lakko yleensä Suomessa tarkoittaa: milloin ja miksi lakkoillaan?
Suomen lakkoilu on olennaisesti muuttunut. Vielä 1980-luvulla oli runsaasti työehtosopimusneuvotteluihin liittyneitä laajoja liittolakkoja, jotka päättyivät vasta työriidan sopimiseen. Tuolloin Suomessa työtaisteluissa menetettiin keskimäärin paljon enemmän työpäiviä kuin seuraavana kolmena vuosikymmenenä, jolloin puolestaan oli enemmän lyhyitä, niin sanottuja surulakkoja.
Nämä surulakot olivat lyhyitä muutaman tunnin tai yhden päivän mielenosoituslakkoja yt-neuvottelujen, joukkoirtisanomisten, toimintojen ulkoistamisen tai yksiköiden sulkemisen yhteydessä.
Nykyisen neuvottelukierroksen erityispiirteenä oli saksalaistyyppisen varoituslakkotaktiikan laaja käyttöönotto Suomessa. Ammattiliitot ilmoittivat poikkeuksellisesti työnantajille ja jäsenilleen työtaistelun alkamisesta ja päättymisestä samalla kertaa.
Työnantajapuoli vastasi tällaiseen ”tuotanto alas, tuotanto ylös” -työtaisteluun ainakin mekaanisessa metsäteollisuudessa työsululla.
Onko työnantajalla vastaavia välineitä kuin lakko?
Työsulku eli kaikkien työntekijöiden tai ammattiliiton jäsenten työnteon ja palkanmaksun keskeyttäminen on työnantajien työtaistelutoimi, jonka käyttö on Suomessa tällä vuosituhannella lisääntynyt.
Paperiteollisuuden työsulku vuonna 2005 on ollut tämän vuosituhannen suurin suomalainen työtaistelu menetetyillä työpäivillä laskettuna. Työnantajapuoli käytti kohdennetun, lyhyen, vain hiljaisiin päiviin kohdennetun työsulun taktiikkaa hiihtokeskus- ja matkailupalvelualan työehtosopimusneuvotteluissa vuonna 2017.
Työnantajain raskain ase on pääoman lakko eli tuotannon siirtäminen muualle. Tätä ei työrauhalainsäädäntö estä.
Mikä on yleislakko?
Yleislakko on jonkin ammattiliittojen keskusjärjestön tai useamman keskusjärjestön kaikkien jäsenliittojen yhteinen työtaistelutoimi.
Viimeisin Suomessa toteutunut yleislakko on vuodelta 1986, jolloin Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ajoi yhteislakollaan työajan lyhennystä 40 tunnin työviikkoon. Yhteislakko kesti puolitoista vuorokautta.
Maailmalla yleislakot ovat usein lyhyitä mielenosoituslakkoja, joilla painostetaan maan hallitusta tai protestoidaan tehtyjä poliittisia ratkaisuja vastaan.
Mikä on tukilakko?
Työehtosopimuksien työrauhavelvoite velvoittaa sopimuksen osapuolet välttämään työehtosopimuksen sisältöön ja tulkintaan liittyviä painostus- ja työtaistelutoimia. Työrauhavelvoite ei estä toisen sopimusalan työtaisteluiden tukemista tukilakkouhkalla tai tukilakolla. Myös hallituksen ja eduskunnan painostaminen on laillista, koska painostus ei kohdistu työehtosopimuksen sisältöön.
Ainakin yhden kerran Suomen historiassa on nähty työnantajaliiton tukityösulku, kun 1970-luvulla työnantajapuoli torjui Kumi- ja nahkatyöväenliiton yrityksen saada lakolla tulopoliittisen ratkaisun ylittäviä palkankorotuksia.
Miksi lakkolaiset monesti ”partioivat” työpaikoillaan?
Työtaistelun pitävyyttä valvovat työnantajaliitot ja ammattiliitot eri tavoin. Työnantajaliiton jäsenet joutuvat usein maksamaan sakkomaksut, mikäli tekevät työtaistelun aikana erillissopimuksen ammattiliiton kanssa.
Ammattiliiton tehtävä on vaikeampi, koska jäsenyysehtoihin ei tällaisia rangaistusmekanismeja ole voitu kansalaisjärjestössä rakentaa. Tämän vuoksi ammattiosastot ja niiden työhuonekunnat asettavat lakkovahteja työpaikkojen ulkopuolelle valvomaan lakon pitävyyttä.
Lakkovahtien toiminta pysyy pääsääntöisesti lakien ja asetusten puitteissa, mutta työtaistelutilanteissa tunteet saattavat kuumeta. Lakkovahtien kielenkäyttö lakon pettäjiä (ammattiliiton jäseniä, jotka menevät töihin) ja rikkureita (työpaikan ulkopuolelta värvättyjä lakonmurtajia) kohtaan on usein tylyä. Toisinaan lakkovahtien ja lakonmurtajien välillä on käsikähmiä, joista voi päätyä syytteeseen.
Miten määritellään laiton lakko?
Lakko-oikeus on yleinen. Laittomaksi lakoksi kutsutaan sellaista työtaistelutointa, joka rikkoo työehtosopimuksen työrauhavelvoitetta ja josta työtuomioistuin tuomitsee ammattiosaston, ammattiliiton tai molemmat hyvityssakkoihin kanteen nostaneelle työnantajaliitolle.
Ammattiliitoissa tämän vuoksi ei puhuta laittomista vaan sopimuksen vastaisista lakoista, koska vain järjestö ja sen alaosastot rikkovat työrauhan valvontavelvollisuutta.
Työnantajakin voi syyllistyä työehtosopimuksen vastaisiin painostus- ja työtaistelutoimiin työrauhavelvollisuuden vallitessa, mutta ne ovat harvinaisempia.
FT, YTT Tapio Bergholm on Itä-Suomen yliopiston dosentti. Hän on tutkinut työmarkkinasuhteita neljän vuosikymmenen aikana.
Kysy politiikasta on juttusarjamme, jossa tutkija vastaa esitettyihin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimitus@politiikasta.fi.
Artikkelia päivitetty 17.11.2023: Tästä Kysy Politiikasta -artikkelista on julkaistu marraskuussa 2023 selkomukautettu versio, joka on saanut Selkokeskuksen selkotunnuksen.
