<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	
	>
<channel>
	<title>
	Artikkelin Mitä Saksa haluaa? kommentit	</title>
	<atom:link href="https://politiikasta.fi/mita-saksa-haluaa/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://politiikasta.fi/mita-saksa-haluaa/</link>
	<description>Ajankohtaista analyysia yhteiskunnasta</description>
	<lastBuildDate>Thu, 30 Jun 2022 10:23:31 +0000</lastBuildDate>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	<generator>https://wordpress.org/?v=6.9.4</generator>
	<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Ilkka Kajaste		</title>
		<link>https://politiikasta.fi/mita-saksa-haluaa/#comment-50210</link>

		<dc:creator><![CDATA[Ilkka Kajaste]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 25 Sep 2020 10:03:14 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">https://politiikasta.fi/?p=12563#comment-50210</guid>

					<description><![CDATA[Hyvä kirjoitus, johon voi liittää kuitenkin muutaman huomautuksen. On hyvä muistaa perustuslain merkitys saksalaisessa ajattelussa. Tästä syystä Saksan tavoite on ollut siirtää talouspolitiikan koordinaation mekanismit kansallisiin lainsäädäntöihin, mielellään perustuslakeihin. Näin on osin tapahtunutkin. Tämä lienee reaktio vakaus- ja kasvusopimuksen heikkoon täytäntöönpanoon. Saksa ei välttämättä ole huolissaan budjettisuvereniteetista, koska sen asema Brysselissä on vahva. Selvää on, että nykyisillään EU-budjetti on vähäinen. Koska saavutettuihin etuihin ei kyetä puuttumaan, tarvitaan uusia varoja, joita voidaan käyttää dynaamisemmin. Tätä Saksa voi ajaa, vaikka se olisi suurin maksaja/menettäjä. On myös hyvä muistaa, että pj-maana Saksa on joutunut olemaan aloitteellinen ja eu-myönteinen. Ehkä äänensävyt vähän muuttuvat, kun pj-kausi on ohi. Kaiken kaikkiaan voi olla ennenaikaista olettaa, että Saksan eu-politiikka olisi kovasti muuttunut.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Hyvä kirjoitus, johon voi liittää kuitenkin muutaman huomautuksen. On hyvä muistaa perustuslain merkitys saksalaisessa ajattelussa. Tästä syystä Saksan tavoite on ollut siirtää talouspolitiikan koordinaation mekanismit kansallisiin lainsäädäntöihin, mielellään perustuslakeihin. Näin on osin tapahtunutkin. Tämä lienee reaktio vakaus- ja kasvusopimuksen heikkoon täytäntöönpanoon. Saksa ei välttämättä ole huolissaan budjettisuvereniteetista, koska sen asema Brysselissä on vahva. Selvää on, että nykyisillään EU-budjetti on vähäinen. Koska saavutettuihin etuihin ei kyetä puuttumaan, tarvitaan uusia varoja, joita voidaan käyttää dynaamisemmin. Tätä Saksa voi ajaa, vaikka se olisi suurin maksaja/menettäjä. On myös hyvä muistaa, että pj-maana Saksa on joutunut olemaan aloitteellinen ja eu-myönteinen. Ehkä äänensävyt vähän muuttuvat, kun pj-kausi on ohi. Kaiken kaikkiaan voi olla ennenaikaista olettaa, että Saksan eu-politiikka olisi kovasti muuttunut.</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
	</channel>
</rss>
