<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	
	>
<channel>
	<title>
	Artikkelin Monta totuutta valtionvelasta kommentit	</title>
	<atom:link href="https://politiikasta.fi/monta-totuutta-valtionvelasta/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://politiikasta.fi/monta-totuutta-valtionvelasta/</link>
	<description>Ajankohtaista analyysia yhteiskunnasta</description>
	<lastBuildDate>Mon, 05 Jun 2023 13:30:39 +0000</lastBuildDate>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	<generator>https://wordpress.org/?v=6.9.4</generator>
	<item>
		<title>
		Kirjoittaja: klaus kultti		</title>
		<link>https://politiikasta.fi/monta-totuutta-valtionvelasta/#comment-70498</link>

		<dc:creator><![CDATA[klaus kultti]]></dc:creator>
		<pubDate>Tue, 12 Apr 2022 16:52:02 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">https://politiikasta.fi/?p=15028#comment-70498</guid>

					<description><![CDATA[Kun joku on velkaa joku toinen on antanut lainaa. Mahtaako analyysi mennä samalla tavalla, jos otatte lainanantajan näkökulman?]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Kun joku on velkaa joku toinen on antanut lainaa. Mahtaako analyysi mennä samalla tavalla, jos otatte lainanantajan näkökulman?</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
		<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Ilkka kajaste		</title>
		<link>https://politiikasta.fi/monta-totuutta-valtionvelasta/#comment-70495</link>

		<dc:creator><![CDATA[Ilkka kajaste]]></dc:creator>
		<pubDate>Tue, 12 Apr 2022 15:51:39 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">https://politiikasta.fi/?p=15028#comment-70495</guid>

					<description><![CDATA[Tämä on hyödyllinen ja asiallinen kirjoitus. Julkista velkaa koskevaa analyysia voidaan syventää, jos pohditaan kestävyysriskejä ja velkadynamiikkaa. Suomi ei todellakaan ole erityisen ongelmallinen, mutta meilläkin on syytä olla huolissaan, jos julkisten tulojen ja menojen kehityssuunnat jatkuvat entisellään. Kysymys on arvioista ja laskelmista,, jotka ulottuvat aina 2060-luvulle saakka. Eurooppalaisesss kstsannossa kestävyysriskeihin liittyy ongelma, joka koskee yhteisvastuuta ja yhteistä velkaa. Tässä suhteessa jäsenvaltiot eroavat toisistaan tuntuvasti esim väestökehityksen ja velkatasojen suhteen. Tätä problematiikkaa olisi hyvä avata, koska se liittyy kiinteästi EUn tulevaisuuteen. Eläkejärjestelmät ovat vahvasti kansallisia ja on vaikea kuvitella, että EU-tasolla näitä järjestelmiä voitaisiin yhdistää ja siirtyä laajaan yhteisvelkaan]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Tämä on hyödyllinen ja asiallinen kirjoitus. Julkista velkaa koskevaa analyysia voidaan syventää, jos pohditaan kestävyysriskejä ja velkadynamiikkaa. Suomi ei todellakaan ole erityisen ongelmallinen, mutta meilläkin on syytä olla huolissaan, jos julkisten tulojen ja menojen kehityssuunnat jatkuvat entisellään. Kysymys on arvioista ja laskelmista,, jotka ulottuvat aina 2060-luvulle saakka. Eurooppalaisesss kstsannossa kestävyysriskeihin liittyy ongelma, joka koskee yhteisvastuuta ja yhteistä velkaa. Tässä suhteessa jäsenvaltiot eroavat toisistaan tuntuvasti esim väestökehityksen ja velkatasojen suhteen. Tätä problematiikkaa olisi hyvä avata, koska se liittyy kiinteästi EUn tulevaisuuteen. Eläkejärjestelmät ovat vahvasti kansallisia ja on vaikea kuvitella, että EU-tasolla näitä järjestelmiä voitaisiin yhdistää ja siirtyä laajaan yhteisvelkaan</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
	</channel>
</rss>
