<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	
	>
<channel>
	<title>
	Artikkelin Onko koskaan aikaa keskustella EU-politiikan suurista linjoista? kommentit	</title>
	<atom:link href="https://politiikasta.fi/onko-koskaan-aikaa-keskustella-eu-politiikan-suurista-linjoista/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://politiikasta.fi/onko-koskaan-aikaa-keskustella-eu-politiikan-suurista-linjoista/</link>
	<description>Ajankohtaista analyysia yhteiskunnasta</description>
	<lastBuildDate>Thu, 30 Jun 2022 10:23:22 +0000</lastBuildDate>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	<generator>https://wordpress.org/?v=6.9.4</generator>
	<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Matti Meikäläinen		</title>
		<link>https://politiikasta.fi/onko-koskaan-aikaa-keskustella-eu-politiikan-suurista-linjoista/#comment-51370</link>

		<dc:creator><![CDATA[Matti Meikäläinen]]></dc:creator>
		<pubDate>Wed, 18 Nov 2020 12:11:46 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">https://politiikasta.fi/?p=12876#comment-51370</guid>

					<description><![CDATA[Paljon oli hyvää kirjoituksessa, kuten myös Kajasteen kommentissa. Mutta jotain jäi myös hampaankoloon. Kun mukana on politiikan tutkimuksen professori, otetaan esimerkiksi oheinen lainaus:

&quot;Brysselistä käsin kansalaiskeskustelu on liian usein näyttäytynyt yhteistä päätöksentekoa hidastavana ja haittaavana elementtinä.&quot;

Kun jonkin verran olen mukana myös tekijänä, näkisin pikemminkin, että Bryssel on itse asiassa hämmästyttävän avoin kansalaisyhteiskunnan suuntaan. Äänen saa kyllä kuuluviin, vaikka toki hyvät verkostot ja organisaatiot ovat tälle edellytys. Monesti olen ajatellut, että isoihin asioihin vaikuttaminen kansalaisyhteiskunnan toimesta saattaa jopa olla helpompaa EU:ssa kuin kotimaassa. Kääntäen: Suomen asioihin vaikuttaminen saattaa olla helpompaa Euroopasta käsin...

(Toki mukana saattaa olla jonkinlaista harhaisuutta; ehkä olen sitten itsekin &quot;eliittiä&quot;.)

Ehkä ongelma Suomessa on, ettei myöskään näitä lukuisia EU-tason verkostoja osata tuoda esille julkisessa keskustelussa? Niihin pitäisi vain mennä rohkeasti mukaan. Lahjakkaita nuoriahan meillä on.

Media ja journalismi ovat toinen keskeinen ongelma Suomessa.

Ja pitäisikö katsoa myös peiliin; millä tolalla EU-opetus on nykyään yhteiskunta- ja ihmistieteissä...?]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Paljon oli hyvää kirjoituksessa, kuten myös Kajasteen kommentissa. Mutta jotain jäi myös hampaankoloon. Kun mukana on politiikan tutkimuksen professori, otetaan esimerkiksi oheinen lainaus:</p>
<p>&#8221;Brysselistä käsin kansalaiskeskustelu on liian usein näyttäytynyt yhteistä päätöksentekoa hidastavana ja haittaavana elementtinä.&#8221;</p>
<p>Kun jonkin verran olen mukana myös tekijänä, näkisin pikemminkin, että Bryssel on itse asiassa hämmästyttävän avoin kansalaisyhteiskunnan suuntaan. Äänen saa kyllä kuuluviin, vaikka toki hyvät verkostot ja organisaatiot ovat tälle edellytys. Monesti olen ajatellut, että isoihin asioihin vaikuttaminen kansalaisyhteiskunnan toimesta saattaa jopa olla helpompaa EU:ssa kuin kotimaassa. Kääntäen: Suomen asioihin vaikuttaminen saattaa olla helpompaa Euroopasta käsin&#8230;</p>
<p>(Toki mukana saattaa olla jonkinlaista harhaisuutta; ehkä olen sitten itsekin &#8221;eliittiä&#8221;.)</p>
<p>Ehkä ongelma Suomessa on, ettei myöskään näitä lukuisia EU-tason verkostoja osata tuoda esille julkisessa keskustelussa? Niihin pitäisi vain mennä rohkeasti mukaan. Lahjakkaita nuoriahan meillä on.</p>
<p>Media ja journalismi ovat toinen keskeinen ongelma Suomessa.</p>
<p>Ja pitäisikö katsoa myös peiliin; millä tolalla EU-opetus on nykyään yhteiskunta- ja ihmistieteissä&#8230;?</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
		<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Joonas Tampereelta		</title>
		<link>https://politiikasta.fi/onko-koskaan-aikaa-keskustella-eu-politiikan-suurista-linjoista/#comment-51332</link>

		<dc:creator><![CDATA[Joonas Tampereelta]]></dc:creator>
		<pubDate>Tue, 17 Nov 2020 11:13:42 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">https://politiikasta.fi/?p=12876#comment-51332</guid>

					<description><![CDATA[Loistava kirjoitus! 

Politiikkatieteiden opiskelijana on virkistävää huomata integraation depolitisointia käsittelevä artikkeli. 

Tuntuu siltä kuin Euroopan unionilla olisi kotimaisessa poliitisessa keskustelussa ikään kuin DNA:ssaan piilevä integraatiokoodi, joka hiljaisesti jatkaa monistumistaan, ilman kriittistä keskustelua, jonka avulla me kansalaiset voisimme ymmärtää mihin prosessi on johtamassa. 

En tiedä pitäisikö EU:n integroitua lisää geneettisten taipumustensa mukaisesti vai ei, mutta polarisoituneessa ilmapiirissä olisi mielestäni suotavaa lisätä kansalaisten luottamusta avoimella keskustelulla.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Loistava kirjoitus! </p>
<p>Politiikkatieteiden opiskelijana on virkistävää huomata integraation depolitisointia käsittelevä artikkeli. </p>
<p>Tuntuu siltä kuin Euroopan unionilla olisi kotimaisessa poliitisessa keskustelussa ikään kuin DNA:ssaan piilevä integraatiokoodi, joka hiljaisesti jatkaa monistumistaan, ilman kriittistä keskustelua, jonka avulla me kansalaiset voisimme ymmärtää mihin prosessi on johtamassa. </p>
<p>En tiedä pitäisikö EU:n integroitua lisää geneettisten taipumustensa mukaisesti vai ei, mutta polarisoituneessa ilmapiirissä olisi mielestäni suotavaa lisätä kansalaisten luottamusta avoimella keskustelulla.</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
		<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Ilkka Kajaste		</title>
		<link>https://politiikasta.fi/onko-koskaan-aikaa-keskustella-eu-politiikan-suurista-linjoista/#comment-51220</link>

		<dc:creator><![CDATA[Ilkka Kajaste]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 13 Nov 2020 15:29:39 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">https://politiikasta.fi/?p=12876#comment-51220</guid>

					<description><![CDATA[Hyvä kirjoitus Tästä pitäisi puhua. Kun muutama vuosi sitten jäin eläkkeelle, törmäsin sosiaaliseen mediaan. Yritin korjata jonkin väärinkäsityksen, mutta vastaus oli:•Höpö, höpö. Näin se kuitenkin on”. Some elää omaa elämäänsä. Virkakunta ja eduskunta ovat informoituja, mutta suuri osa kansalaisyhteiskuntaa on sen ulkopuolella. Tämä on iso riski. Tästä voi syyttää eliittiä (komissio, EP, neuvosto). Jonakin päivänä kansalaisyhteiskunta huomaa, että institutionaalidta tasapainoa on horjutettu (totta tai ei) ja reagoi siihen. Parlamentit näkevät että budjettivaltaa om menetetty. Tai kansanäänestykset reagoivat integraation ”syventämiseen”. Asia-argumenteilla ei juurikaan ole painoa. Riskinä on se, että syntyykin disintegraation paine, jota on vaikea hallita. Avoimuutta kaivataan erityisesti Brysseliin (kollegio), jonka päätöksenteko on kyseenalaista. Vaikuttaa siltä, että suuria ja pieniä maita kohdellaan eri tavoin. Perusteltua kriittistä keskustelua ei ole vaikea aikaansaada, vaikka periaatteessa kannattaa integraatiota.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Hyvä kirjoitus Tästä pitäisi puhua. Kun muutama vuosi sitten jäin eläkkeelle, törmäsin sosiaaliseen mediaan. Yritin korjata jonkin väärinkäsityksen, mutta vastaus oli:•Höpö, höpö. Näin se kuitenkin on”. Some elää omaa elämäänsä. Virkakunta ja eduskunta ovat informoituja, mutta suuri osa kansalaisyhteiskuntaa on sen ulkopuolella. Tämä on iso riski. Tästä voi syyttää eliittiä (komissio, EP, neuvosto). Jonakin päivänä kansalaisyhteiskunta huomaa, että institutionaalidta tasapainoa on horjutettu (totta tai ei) ja reagoi siihen. Parlamentit näkevät että budjettivaltaa om menetetty. Tai kansanäänestykset reagoivat integraation ”syventämiseen”. Asia-argumenteilla ei juurikaan ole painoa. Riskinä on se, että syntyykin disintegraation paine, jota on vaikea hallita. Avoimuutta kaivataan erityisesti Brysseliin (kollegio), jonka päätöksenteko on kyseenalaista. Vaikuttaa siltä, että suuria ja pieniä maita kohdellaan eri tavoin. Perusteltua kriittistä keskustelua ei ole vaikea aikaansaada, vaikka periaatteessa kannattaa integraatiota.</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
	</channel>
</rss>
