<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	
	>
<channel>
	<title>
	Artikkelin Pohjoismainen hyvinvointivaltio: (ura)naisen ystävä vai vihollinen? kommentit	</title>
	<atom:link href="https://politiikasta.fi/pohjoismainen-hyvinvointivaltio-uranaisen-ystava-vai-vihollinen/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://politiikasta.fi/pohjoismainen-hyvinvointivaltio-uranaisen-ystava-vai-vihollinen/</link>
	<description>Ajankohtaista analyysia yhteiskunnasta</description>
	<lastBuildDate>Thu, 30 Jun 2022 10:25:02 +0000</lastBuildDate>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	<generator>https://wordpress.org/?v=6.9.4</generator>
	<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Armi		</title>
		<link>https://politiikasta.fi/pohjoismainen-hyvinvointivaltio-uranaisen-ystava-vai-vihollinen/#comment-22724</link>

		<dc:creator><![CDATA[Armi]]></dc:creator>
		<pubDate>Wed, 30 Jan 2019 08:36:52 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">https://politiikasta.fi/?p=9810#comment-22724</guid>

					<description><![CDATA[Kiitos kommentistasi ja keskustelun avauksesta!
Törmäsin Sanandajin kirjoihin tehdessäni väitöskirjaa pohjoismaisesta mallista, erityisesti työelämän laadullisista ja institutionaalisista erityispiirteistä verrattuna muihin Euroopan maihin. Olimme myös tietoisia Sanandajin kytköksistä, siten EVAn kutsu ei varsinaisesti ole yllätys. Yllätys oli ehkä enemmän se, että Ruotsissa julkisten palveluiden vapauttamisesta markkinoille on keskusteltu tasa-arvon näkökulmasta -tätä keskustelua ei aiemmin ole Suomessa laajemmalti nähty.  
Olisimme taipuvaisia näkemään samoin, tasa-arvotavoitteet jäävät kyllä keppihevosen asemaan näissä verojen madaltamisen ja markkinalogiikan paremmuutta korostavissa esityksissä.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Kiitos kommentistasi ja keskustelun avauksesta!<br />
Törmäsin Sanandajin kirjoihin tehdessäni väitöskirjaa pohjoismaisesta mallista, erityisesti työelämän laadullisista ja institutionaalisista erityispiirteistä verrattuna muihin Euroopan maihin. Olimme myös tietoisia Sanandajin kytköksistä, siten EVAn kutsu ei varsinaisesti ole yllätys. Yllätys oli ehkä enemmän se, että Ruotsissa julkisten palveluiden vapauttamisesta markkinoille on keskusteltu tasa-arvon näkökulmasta -tätä keskustelua ei aiemmin ole Suomessa laajemmalti nähty.<br />
Olisimme taipuvaisia näkemään samoin, tasa-arvotavoitteet jäävät kyllä keppihevosen asemaan näissä verojen madaltamisen ja markkinalogiikan paremmuutta korostavissa esityksissä.</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
		<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Marianne		</title>
		<link>https://politiikasta.fi/pohjoismainen-hyvinvointivaltio-uranaisen-ystava-vai-vihollinen/#comment-22715</link>

		<dc:creator><![CDATA[Marianne]]></dc:creator>
		<pubDate>Tue, 29 Jan 2019 15:37:54 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">https://politiikasta.fi/?p=9810#comment-22715</guid>

					<description><![CDATA[Kiitos mainiosta artikkelista!

Sinänsä mielenkiintoista, joskaan ei välttämättä yllättävää, että EVA:n analyysissa oli haastateltu juuri Nima Sanandajia. Vaikka kukaan politiikkaa tutkiva tai siitä kirjoittava ei ole varsinaisesti neutraali, on huomionarvoista tässä kontekstissa mainita, että Sanandajilla on voimakkaat kytkökset Timbroon eli Ruotsin Liberaa vastaavaan oikeistoliberaaliin ajatuspajaan, ja hänen kirjallisen tuotantonsa punainen lanka on ollut juuri pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin vastustaminen. 

Hänen pyrkimyksenään on ollut muun muassa esittää, ettei Pohjoismaiden menestys niin useilla eri mittareilla mitattuina johdu millään tavalla sosiaalidemokraattisesta hyvinvointivaltio-politiikasta, vaan että päinvastoin Pohjoismaat ovat menestyneet siitä huolimatta - eivät sen ansiosta. 

Ottaen tämän huomioon herääkin kysymys, oliko EVA:n analyysin motiivina alun alkaenkaan aito huoli sukupuolten välisestä epätasa-arvosta työmarkkinoilla - vaiko pikemminkin vain laiska pyrkimys vaikuttaa äänestäjiin näin vaalien alla, jotteivat he vain äänestäisi hyvinvointivaltiota tyypillisimmin puolustavia - ja EVA:lle ei-niin-mieluisia puolueita.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Kiitos mainiosta artikkelista!</p>
<p>Sinänsä mielenkiintoista, joskaan ei välttämättä yllättävää, että EVA:n analyysissa oli haastateltu juuri Nima Sanandajia. Vaikka kukaan politiikkaa tutkiva tai siitä kirjoittava ei ole varsinaisesti neutraali, on huomionarvoista tässä kontekstissa mainita, että Sanandajilla on voimakkaat kytkökset Timbroon eli Ruotsin Liberaa vastaavaan oikeistoliberaaliin ajatuspajaan, ja hänen kirjallisen tuotantonsa punainen lanka on ollut juuri pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin vastustaminen. </p>
<p>Hänen pyrkimyksenään on ollut muun muassa esittää, ettei Pohjoismaiden menestys niin useilla eri mittareilla mitattuina johdu millään tavalla sosiaalidemokraattisesta hyvinvointivaltio-politiikasta, vaan että päinvastoin Pohjoismaat ovat menestyneet siitä huolimatta &#8211; eivät sen ansiosta. </p>
<p>Ottaen tämän huomioon herääkin kysymys, oliko EVA:n analyysin motiivina alun alkaenkaan aito huoli sukupuolten välisestä epätasa-arvosta työmarkkinoilla &#8211; vaiko pikemminkin vain laiska pyrkimys vaikuttaa äänestäjiin näin vaalien alla, jotteivat he vain äänestäisi hyvinvointivaltiota tyypillisimmin puolustavia &#8211; ja EVA:lle ei-niin-mieluisia puolueita.</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
	</channel>
</rss>
