Minun mielestäni eriarvoistuminen johtuu siitä että ihmiset kuuntelevat liikaa muita tahoja kuin sitä omaa itseään, järkeään, sydäntään. Rahavirta kuljettaa, ja keskiluokka on valjastettu, ja ovat itse valjastuneet köyhempiä nokkivaksi suureksi massaksi. Aiemmin oli ”rikkaat” omissa torneissaan, ja suuri keskiluokka, ja pieni köyhälistö. Nykyään suuri keskiluokka haluaa profiloitua rikkaammiksi, ja syyttää köyhäilistön/mamujen sossunrahoja ja kelantukia siitä etteivät sinne voi päästä. Mediasta on tullut sätkynukke joka tekee ”uutisia” mielipidekirjoituksista, ja usuttaa ja yllyttää joka tahoa kaksoisagenttina ilman mitään käsitystä siitä mikä pitäisi olla uutisoinnin tehtävä.

Kun jossain sanotaan että ”Sosioekonominen hyvä- ja huono-osaisuus myös siirtyy sukupolvelta toiselle. Perhetausta vaikuttaa voimakkaasti esimerkiksi siihen, hakeutuuko nuori toisen asteen koulutukseen”
niin joku ottaa sen todesta. Kun sitä viljellään valtakunnan uutisissa, kolumneissa, blogeissa, sitä jaetaan fb:ssä. Siitä tulee totta. Kun massa saa tällaisen ajatuksen päähänsä, tai se sinne istutetaan, se tarkoittaa sitä että köyhän yksinhuoltajaäidin lapsesta tulee köyhä yksinhuoltajaäiti. Lapsen polku on taputeltu kohdusta hautaan. Hän on veneestä pois potkittua, verkonpainoksi heittäytyvää saastaa. Jos ihmiselle hoetaan lapsesta asti kuinka hän on vaaravyöhykkeessä, ja miten hänen elämänsä oletetaan menevän lähtökohtiensa perusteella, se yleensä menee juuri niin. Sama koskee sitä osaa maahanmuuttajista joka on jo ennen tänne tuloaan valmiiksi vihattuja ja syytettyjä. Miten osallistut, opiskelet ja työllistyt tällaisessa ilmapiirissä jossa mahdollisuutta ei anneta, vaan on jo valmiiksi päätetty miten sinulle käy, oikein tilastoiden kera.

Itse olen siirtynyt kokonaan ruohonjuuritasolle. Pidän huolta siitä osasta ympäristöä missä kuljen. Pidän huolta niistä ihmisistä joita tapaan. Annan sille jolla näen olevan minuakin vähemmän, enkä kysele syitä, tai syyttele. Ja mitä olen huomannut? Elämää on somekuplan ulkopuolellakin, ”uutisten” ulottumattomissa. Ja millaista elämää? Sellaista jossa ei haeta syyllisiä milloin mihinkin, ei osoitella sormella viikonpäivän mukaan takkia käännellen milloin mitäkin ryhmää. Minä en ole poliittisesti aktiivinen äänestäjä, mutta olen aktiivinen yhteiskunnan jäsen. Pidän huolta omasta elämästäni, ja ympärilläni olevasta, ja oman näkemykseni mukaan jos tekisimme kaikki näin, niin siihen ketjuun linkittyisi aika suuri osa meistä kaikista ihmisistä tässä maassa. Päättäjien tulisi keskittyä valvomaan sitä että tämä ketjuttuminen olisi mahdollista, ja poistaa esteet sen tieltä. Media voisi tehdä oman osansa. Mutta koska tätä tuskin tulee tapahtumaan, vaikka minäkin olen yrittänyt siihen äänestämiselläni vaikuttaa jo kauan, niin teen henkilökohtaisen päätökseni tässä vapaassa maassa, ja teen niin kuin parhaaksi näen.

Nyt tämä kroonista sairautta poteva osa-aikatyötä tekevä yksinuoltaja äiti lähtee viemään alakerran mummoa kaupoille. Juodaan ehkä ensin kupposet kuumaa kahvia eilisen pullan kanssa ensin, ja ihmetellään miten onkin kaunis syksy ollut, ja vähäsateinen, koskakohan ensilumi sataa.