<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	
	>
<channel>
	<title>
	Artikkelin Saako uskontoja kritisoida? kommentit	</title>
	<atom:link href="https://politiikasta.fi/saako-uskontoja-kritisoida/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://politiikasta.fi/saako-uskontoja-kritisoida/</link>
	<description>Ajankohtaista analyysia yhteiskunnasta</description>
	<lastBuildDate>Sun, 10 Jul 2022 04:46:40 +0000</lastBuildDate>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	<generator>https://wordpress.org/?v=6.9.4</generator>
	<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Asevelisosialidemokraatti		</title>
		<link>https://politiikasta.fi/saako-uskontoja-kritisoida/#comment-5249</link>

		<dc:creator><![CDATA[Asevelisosialidemokraatti]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 04 Nov 2016 13:43:10 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">https://politiikasta.fi/?p=3835#comment-5249</guid>

					<description><![CDATA[Erinomainen puheenvuoro. Lieneekö amerikkalaisen Shadi Hamidin liberalismin, sekularismin, demokratian ja (sunni)islamin nykytilaa ja tulevaisuutta käsittelevä Islamic Exceptionalism – How The Struggle Over Islam Is Reshaping The World -kirja (2016) sijulle tuttu? Mikäli ei, vahva suositus.

Hamidin kirja resonoi myönteisesti myöse sellaisten aihetta läheltä liippaavien teosten kuin: Liberalism Without Democracy – Nationhood and Citizenship in Egypt, 1922-1936 (Abdeslam M. Maghraoui) ja intialaisen Paulos Mar Gregorioksen: The Secular Ideology – An Impotent Remedy For India´s Communal Problem kanssa.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Erinomainen puheenvuoro. Lieneekö amerikkalaisen Shadi Hamidin liberalismin, sekularismin, demokratian ja (sunni)islamin nykytilaa ja tulevaisuutta käsittelevä Islamic Exceptionalism – How The Struggle Over Islam Is Reshaping The World -kirja (2016) sijulle tuttu? Mikäli ei, vahva suositus.</p>
<p>Hamidin kirja resonoi myönteisesti myöse sellaisten aihetta läheltä liippaavien teosten kuin: Liberalism Without Democracy – Nationhood and Citizenship in Egypt, 1922-1936 (Abdeslam M. Maghraoui) ja intialaisen Paulos Mar Gregorioksen: The Secular Ideology – An Impotent Remedy For India´s Communal Problem kanssa.</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
		<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Sylvia Akar		</title>
		<link>https://politiikasta.fi/saako-uskontoja-kritisoida/#comment-4745</link>

		<dc:creator><![CDATA[Sylvia Akar]]></dc:creator>
		<pubDate>Thu, 20 Oct 2016 08:32:34 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">https://politiikasta.fi/?p=3835#comment-4745</guid>

					<description><![CDATA[Hyvä kirjoitus. En tosin hahmota, mihin perustuu ajatus siitä, että &quot;islamiin liittyvän tiedon tarve on paljastanut vinouman länsimaisessa yliopistorakenteessa. Asiantuntijoiksi valikoituu lähinnä arabian kielen, islamin historian ja vanhan oriental studies ‑tyyppisen kulttuurintutkimuksen edustajia.&quot;
Euroopan maissa, joissa muslimeja on asunut pitkään, on asiantuntijoita, joiden näkemykset eivät todellakaan edusta Vuolan esittämiä tutkimusaloja. Myös Suomessa on Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola profiloitunut orientalismin analyyseillään ja laajalla sekä uskontojen että yhteiskunnallisten ja poliittisten kysymysten asiantuntijana. Myös arabian kielen ja islamin tutkimuksen oppiaineessa on viime aikoina siirrytty yhä kauemmas oriental studies -tyyppisestä tutkimuksesta.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Hyvä kirjoitus. En tosin hahmota, mihin perustuu ajatus siitä, että &#8221;islamiin liittyvän tiedon tarve on paljastanut vinouman länsimaisessa yliopistorakenteessa. Asiantuntijoiksi valikoituu lähinnä arabian kielen, islamin historian ja vanhan oriental studies ‑tyyppisen kulttuurintutkimuksen edustajia.&#8221;<br />
Euroopan maissa, joissa muslimeja on asunut pitkään, on asiantuntijoita, joiden näkemykset eivät todellakaan edusta Vuolan esittämiä tutkimusaloja. Myös Suomessa on Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola profiloitunut orientalismin analyyseillään ja laajalla sekä uskontojen että yhteiskunnallisten ja poliittisten kysymysten asiantuntijana. Myös arabian kielen ja islamin tutkimuksen oppiaineessa on viime aikoina siirrytty yhä kauemmas oriental studies -tyyppisestä tutkimuksesta.</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
		<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Jouni Sirkiä		</title>
		<link>https://politiikasta.fi/saako-uskontoja-kritisoida/#comment-4741</link>

		<dc:creator><![CDATA[Jouni Sirkiä]]></dc:creator>
		<pubDate>Wed, 19 Oct 2016 22:11:06 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">https://politiikasta.fi/?p=3835#comment-4741</guid>

					<description><![CDATA[Todella tärkeä ja hyvin perusteltu puheenvuoro. En tosin ymmärrä, miten uskonto olisi tutkimuksen aiheena vaikeampi erottaa omista näkemyksistä, kuin jokin muu esim. sukupuoli, yhteiskuntaluokat, politiikka, talous jne. Mutta on aivan varmasti totta, että uskontojen lukutaitoa meiltä puuttuu, olkoonkin että maailman uskontoja opetetaan koulussa. Sama lukutaidottomuus saattaa vaivata monessa muussakin maassa, mutta täytyy aloittaa itsestä.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Todella tärkeä ja hyvin perusteltu puheenvuoro. En tosin ymmärrä, miten uskonto olisi tutkimuksen aiheena vaikeampi erottaa omista näkemyksistä, kuin jokin muu esim. sukupuoli, yhteiskuntaluokat, politiikka, talous jne. Mutta on aivan varmasti totta, että uskontojen lukutaitoa meiltä puuttuu, olkoonkin että maailman uskontoja opetetaan koulussa. Sama lukutaidottomuus saattaa vaivata monessa muussakin maassa, mutta täytyy aloittaa itsestä.</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
	</channel>
</rss>
