<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	
	>
<channel>
	<title>
	Artikkelin Suomalaisuus puolueiden määrittelemänä: Mukaan ottamista ja poissulkemista kommentit	</title>
	<atom:link href="https://politiikasta.fi/suomalaisuus-puolueiden-maarittelemana-mukaan-ottamista-ja-poissulkemista/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://politiikasta.fi/suomalaisuus-puolueiden-maarittelemana-mukaan-ottamista-ja-poissulkemista/</link>
	<description>Ajankohtaista analyysia yhteiskunnasta</description>
	<lastBuildDate>Sat, 02 Dec 2023 16:53:05 +0000</lastBuildDate>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	<generator>https://wordpress.org/?v=6.9.4</generator>
	<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Rauli Mickelsson		</title>
		<link>https://politiikasta.fi/suomalaisuus-puolueiden-maarittelemana-mukaan-ottamista-ja-poissulkemista/#comment-87527</link>

		<dc:creator><![CDATA[Rauli Mickelsson]]></dc:creator>
		<pubDate>Sat, 02 Dec 2023 16:53:05 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">https://politiikasta.fi/?p=24029#comment-87527</guid>

					<description><![CDATA[Puolueohjelmat ovat yksi lähde. Niiden lähteinä käyttöä voi perustalla sillä, että ne ovat saaneet puolueen hyväksynnän eri luottamushenkilöelimissä. Toinen lähde on erilaiset asennetutkimukset. Itse teen parhaillan kirjaa, jossa tutkin puoluekokousten puheenvuoroja ja sinne tuotuja aloitteita ja ohjelmia. Tietysti eduskuntapuheetkin voisi olla hyvä lähde. Puolueilla saattaa olla vieläkin sisäisiä fasesivustoja, tottakai niitäkin voisi tutkia.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Puolueohjelmat ovat yksi lähde. Niiden lähteinä käyttöä voi perustalla sillä, että ne ovat saaneet puolueen hyväksynnän eri luottamushenkilöelimissä. Toinen lähde on erilaiset asennetutkimukset. Itse teen parhaillan kirjaa, jossa tutkin puoluekokousten puheenvuoroja ja sinne tuotuja aloitteita ja ohjelmia. Tietysti eduskuntapuheetkin voisi olla hyvä lähde. Puolueilla saattaa olla vieläkin sisäisiä fasesivustoja, tottakai niitäkin voisi tutkia.</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
		<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Jukka		</title>
		<link>https://politiikasta.fi/suomalaisuus-puolueiden-maarittelemana-mukaan-ottamista-ja-poissulkemista/#comment-87309</link>

		<dc:creator><![CDATA[Jukka]]></dc:creator>
		<pubDate>Wed, 29 Nov 2023 10:59:33 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">https://politiikasta.fi/?p=24029#comment-87309</guid>

					<description><![CDATA[&quot;Suomalaisuuden rajaaminen suomen kieleen tai kristilliseen uskontoon rajaa lähtökohtaisesti suuren osan kansalaisia ja vakituisesti maassa asuvia yhteiskunnan ulkopuolelle.&quot;

Toki on hyvä pitää mielessä, että uskonnollinen rajaus ulossulkee erittäin paljon suomalaisia, vaikka rajausta suomen kieleen poliittiset toimijat pitäisivätkin yllä. Viimeisempien tilastotietojen mukaan esimerkiksi Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu enää noin 65% suomalaista. En tiedä, onko kyseinen kirkko ennustanut tulevaa ja miten, mutta oma arvioini on, että lukema lähestyy tasaisesti 50%:ia lähitulevaisuudessa.

Lopuksi vielä huomio siitä, että tutkimuskirjallisuudessa on viime aikoina esitetty nähdäkseni voimakastakin kritiikkiä sen suhteen, voiko ja tulisiko poliittisten puolueiden tavoitteita etenkin tällä politiikkasektorilla tulkita puolueohjelmien kautta. Tämänkaltaista tulkintaahan on tehnyt etunenässä eräs kunnioitettava apulaisprofessori todisteluissaan. Ehkä vaikkapa sosiaalinen media antaisikin konkreettisemman kuvan siitä, miten rajausta ja ulossulkemista tehdään juhlapuheiden ja televisioesiintymisten ulkopuolella?]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>&#8221;Suomalaisuuden rajaaminen suomen kieleen tai kristilliseen uskontoon rajaa lähtökohtaisesti suuren osan kansalaisia ja vakituisesti maassa asuvia yhteiskunnan ulkopuolelle.&#8221;</p>
<p>Toki on hyvä pitää mielessä, että uskonnollinen rajaus ulossulkee erittäin paljon suomalaisia, vaikka rajausta suomen kieleen poliittiset toimijat pitäisivätkin yllä. Viimeisempien tilastotietojen mukaan esimerkiksi Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu enää noin 65% suomalaista. En tiedä, onko kyseinen kirkko ennustanut tulevaa ja miten, mutta oma arvioini on, että lukema lähestyy tasaisesti 50%:ia lähitulevaisuudessa.</p>
<p>Lopuksi vielä huomio siitä, että tutkimuskirjallisuudessa on viime aikoina esitetty nähdäkseni voimakastakin kritiikkiä sen suhteen, voiko ja tulisiko poliittisten puolueiden tavoitteita etenkin tällä politiikkasektorilla tulkita puolueohjelmien kautta. Tämänkaltaista tulkintaahan on tehnyt etunenässä eräs kunnioitettava apulaisprofessori todisteluissaan. Ehkä vaikkapa sosiaalinen media antaisikin konkreettisemman kuvan siitä, miten rajausta ja ulossulkemista tehdään juhlapuheiden ja televisioesiintymisten ulkopuolella?</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
	</channel>
</rss>
