Artikkelin Suomettumisen teollisuushistoriaa kommentit

Kirjoittaja: Saara M

Saara M — Sun, 22 Mar 2020 08:28:43 +0000

Asiallinen kriittisyys on osa tervettä keskustelukulttuuria. Olemme selvästi samaa mieltä siitä, että Suomen teollisuuspolitiikan perintöä ei vielä ole tutkittu loppuun. Siinä työssä esittämänne kysymykset (ja 90-luvun vaihteessa tekemänne tutkimus), ovat tärkeitä lähtökohtia.

Kirjoittaja: Ilkka kajaste

Ilkka kajaste — Thu, 12 Mar 2020 07:32:12 +0000

Kiitos vastauksesta. Tarkoituseni ei ollut olla kriittinen. Kirjoitus herätti muisti- ja mielikuvia asioista, jotka saattavat olla hyvinkin relevantteja myös nykypäivien keskustelun kannalta. Saattaa olla, että kuljetamme mukanamme talous- ja teollisuuspoliittista perintöä, joka kantaa ei vain idänkaupan vuosiin vaan myös pitemmälle teollistumisen alkuaikoihin asti.

Kirjoittaja: Saara M

Saara M — Wed, 11 Mar 2020 07:55:53 +0000

Kiitos kommenteista ja uusista kysymyksistä! Linkitin juttuun hieman tutkimusta, mutta kuten itsekin totesit, 4 minuutin jutussa ei valitettavasti pääse kovin pitkälle idänkaupan monimutkaiseen maailmaan. Varsinkin, kun tehtävänantona oli suomettuminen. Kuten kirjoitan, ehdotan talouden ja teollisuuden tutkimusta yhdeksi näkökulmasta päästä väittelyssä eteenpäin. 90-luvun vaihteessa tekemänne tutkimus on hyvä alku. Mielekäs keskustelu vaatii kuitenkin lisää tietoa ilmiöstä ja sen vaikutuksista, ja siitä olemme varmasti samaa mieltä.

Kirjoittaja: Ilkka kajaste

Ilkka kajaste — Tue, 10 Mar 2020 19:43:41 +0000

Suomettumista, myös taloudellis-teollisena ilmiönä saatettiin puolustella aikanaan – ehkä nykyäänkin – järkevänä toimintavaihtoehtona. Sen sijaan teoreettisesti sitä oli vaikea perustella ja oli mahdollista osoittaa sen synnyttävän vääristymiä takenteisiin. Itse asiassa juuri pienen maan kannalta oli vaikea puolustaa markkinoidrn kahtiajakautumista. Tuodta ajasta on jäänyt muistumia, jotka edelleen vaikuttavat talous- ja teollisuuspolitiikkaan ja näkyy tiettyjen suurten teollisuusyritysten (Nstional Champions) puolustamisena. Toisaalta tämä lienee ominaista kaikille maille. Too big to fail – asenne on yleinen, mutta Suomen ja erityisesti pienten maiden kohdalla kohtalokas. Tämä problematiikka koskee rakennesopeutusta. Jos kansalliset suuryritykset menettävät kilpailukykynsä suojatun asemansa vuoksi. Niiden on vaikea sopeutus uudelleen uuteen kilpailuympäristöön. Telakkateollisuus on ollut yksi näistä aloista. Asis on sillä tavoin kiinnostava, että sitä voidaan tutkia empiirisesti kuten olen itse vuosia sitten tehnyt.

Kirjoittaja: Ilkka kajaste

Ilkka kajaste — Tue, 10 Mar 2020 17:14:56 +0000

Kiinnostava juttu, joka jää vähän puolinaiseksi. Koska se on kovin lyhyt, konkretiaa ei päästä avaamaan. Nostan pari kysymystä, joihin itse tutkimus tuonee valaistusta. Olin mukana arvioimassa idänkaupan vaikutuksia 80-luvulla ja 90-luvulla, kun sen perintöä arvioitiin. Suomelle on yhä ominaista erikoistuminen raskaaseen, investointitavaroita tuottavaan teollisuuteen, jolla on kytkentänsä tavaranvaihtoon NLn kanssa. Tähän liittyi ongelmia, mutta ehkä myös hyötyjä, kun ajatellaan ao toimialojen suunnitteluhorisonttia. Entä teknologian siirto? Oliko tästä vain haittaa tai ehkä myös hyötyjä kuten joskus on todettu. Tätä on vaikea uskoa. Olen itse tutkinut ulkomaankauoan sopeutumista, kun idänkauppa romahti ja viennin piti löytää uusua markkinoita lännestä 90-luvulla. Riittikö kilpailukyky uusilla markkinoila? Tästä voinee päätellä jotakin, vaikka samaan aikaan toimintaympäristössä tapahtui psljon muutskin.