Euroopan unioni perustettiin 1950-luvulla ja se on nykyään 28 maan yhteisö. Miltä sen politiikka ja identiteetti näyttävät 2010-luvulla?
Sosiaaliset kysymykset ja tasa-arvo ovat nousseet Euroopan unionissa näkyvämpään rooliin.
EU-vaalit ja unionin suunta: Sosiaalinen Eurooppa pyrkii pois talouspolitiikan varjosta Lue lisää »
Unionin ja jäsenvaltioiden välinen toimivallanjako on hämärtynyt, kun EU on ostanut itselleen valtaa jäsenvaltioille kuuluvilla politiikan aloilla.
EU-vaalit ja unionin suunta: Rahan valta – mitä EU:n pitäisi rahoittaa? Lue lisää »
Ihmiskeskeinen digitalisaatio oli yksi nykyisen komission tärkeimpiä hankkeita. Suuri määrä uutta sääntelyä on kauden päättyessä hyväksytty unionissa, mutta sen toimeenpano, vaikutukset ja onnistumisen takaaminen jäävät uuden komission harteille.
EU-vaalit ja unionin suunta: Ihmiskeskeinen digitalisaatio Lue lisää »
Euroopan unionin politiikan keskiöön on noussut kiista ilmastotoimista ja niiden tulevaisuudesta.
EU-vaalit ja unionin suunta: Kiistelty ilmastopolitiikka ja sen oikeudenmukaisuus Lue lisää »
Europuolueet yhdistävät kansallisia puolueita ja vaikuttavat vahvasti Euroopan unionin päätöksentekoon.
EU-vaalit ja unionin suunta: Europuolueet ja kärkiehdokkaat Lue lisää »
Euroopan parlamenttiin ladataan paitsi paljon toiveita demokratiasta myös runsaasti ennakkoluuloja sen toimimattomuudesta.
EU-vaalit ja unionin suunta: Euroopan parlamentti politiikan jännitteiden näyttämönä Lue lisää »
Europarlamenttivaalit muokkaavat Euroopan unionin valtatasapainoa.
EU-vaalit ja unionin suunta: Vallan uusjako ja sen seuraukset Lue lisää »
Euroopan unionin taloudessa ja ulkoisessa ympäristössä on käynnissä suuria muutoksia, joiden vaikutusta EU:n laajentumisprosessiin on syytä pohtia.
EU:n laajentuminen, integraation syveneminen ja talouspolitiikan koordinaatio Lue lisää »
Torjuntavoitto on ilmauksena tuttu sotahistoriasta, mutta poliittisessa retoriikassa siitä on tullut moneen taipuva käsite.
Torjuntavoiton ironia: Natsilaista propagandaa ja rökäletappioita Lue lisää »
Petteri Orpon hallitus haluaa vähentää julkisen velkaantumisen aiheuttamia riskejä euroalueen vakaudelle vahvistamalla markkinakuria. Samalla hallitus sivuuttaa julkisen velan merkityksen rahoitusmarkkinoiden sujuvalle toiminnalle.
Uhkaako julkinen velka euroalueen vakautta? Lue lisää »
