Elina Lappalainen & Mitja Mikael Malin: Tornihuoneen salaseura: Vallan jäljillä (2025) Tammi, 84 s.

Lasten tietokirjasarjassa syksyllä 2025 ilmestynyt teos tarjoaa jännittävän ja konkreettisen näkökulman siihen, miten jokainen voi vaikuttaa yhteiskunnassa. Tornihuoneen salaseura: Vallan jäljillä keskittyy yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, demokratia- sekä kansalaistaitoihin ja vaaliosallistumiseen kuntavaalien kontekstissa. Kuten aikaisemmatkin sarjassa ilmestyneet kirjat, Vallan jäljillä -teos on suunnattu peruskoulun ala-astetta käyville 7–12-vuotiaille lapsille.

Aikaisemmista osista tutut hahmot Lumi, Haku, Koko ja Miki hyppäävät mukaan kuntavaalien vaalikampanjointiin ja kunnalliseen päätöksentekoon auttaessaan ensi kertaa kuntavaaleissa ehdolle asettuvaa Kokon äitiä tämän vaalityössään. Päähenkilöt pääsevät ihmettelemään läheltä kiivaita vaaliväittelyitä, editoimaan sosiaalisen median vaalivideoita, tapaamaan äänestäjiä vaalitoreille ja tutustumaan kunnalliseen päätöksentekoon sekä päättäjiin Helsingin kaupungintalolle. Jännitys huipentuu vaalipäivään ja ääntenlaskuun, riittävätkö Kokon äidin äänet Helsingin kaupunginvaltuustoon?

Kirja on mukaansatempaava ja selkeä kokonaisuus, joka kertoo ikätasoisesti lapselle yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Graafinen ja oivallisesti tarinan käänteitä havainnollistava kuvitus kulkee käsi kädessä kerronnan kanssa pitäen lukijan otteessaan. Tarina etenee kronologisesti todellisuutta mukaillen aina vaalikampanjoinnista, vaalipäivän ääntenlaskuun ja valtuutetun arkeen. Lisäksi tarinan rinnalla esitetty paikallistason vaikuttamisen esimerkki antaa lapsille konkreettisen mallin siitä, mihin asioihin ja miten yhteiskunnassa voi vaikuttaa.

Lukujen loppuihin sijoitetut infolaatikot antavat kattavasti tietoa demokratiataitoihin liittyvistä asiakokonaisuuksista kuten poliittisista puolueista, kuntavaaleista, kansalaisvaikuttamisen eri keinoista, vaalikampanjoista ja äänestämisestä. Infolaatikoiden tuhdit tietopaketit saattavat tuntua vielä alakoulun ensimmäistä tai toista vuosiluokkaa käyvistä monimutkaisilta asiakokonaisuuksilta, eikä ihme, sillä ovathan niissä opetettavat kokonaisuudet ja käsitteet monimutkaisia.

Kirjaa voisi kritisoida sen lievästä pääkaupunkikeskeisyydestä, sillä se huomioi paikallisina vaaleina ainoastaan kuntavaalit, jotka toimitetaan koko maassa Helsinkiä lukuun ottamatta yhtä aikaa aluevaalien kanssa. Ymmärrettävästi tuplavaaliasetelman kuvaaminen olisi voinut osoittautua kirjan kohderyhmä huomioiden liian haastavaksi.

Nuorten eriytyvä sekä kasaantuva osallistumishalukkuus ja sen taustatekijät

Poliittisen osallistumisen eriytyminen ja sen kasautuminen suhteellisen pienelle joukolle aktiivisia kansalaisia on huolettanut tutkijoita jo pitkään. Trendistä erityisen huolestuttavan tekee se, että erot ovat tutkitusti havaittavissa jo nuorissa. Verrattain tuoreet tutkimustulokset peruskouluaan päättävistä 9.-luokkalaisista suomalaisnuorista osoittavat, että yhteiskunnallinen osallistumishalukkuus on 15-vuotiailla nuorilla vasta heräämässä.

Merkittäviä eroja on kuitenkin havaittu etenkin sukupuolen mukaan: tytöt osallistuvat poikia aktiivisemmin. Tutkimukset myös osoittavat, että vanhempien omalla yhteiskunnallisella aktiivisuudella sekä lapsuudenkodin keskusteluaktiivisuudella yhteiskunnallisista asioista on merkittävä vahvistava vaikutus nuorten poliittiselle kiinnittymiselle ja siten myös osallistumiselle myöhemminkin elämässä.

Kansalaispätevyys voidaan jakaa sisäiseen ja ulkoiseen, joista ensimmäisellä tarkoitetaan sitä, missä määrin kansalainen kokee sekä ymmärtävänsä politiikkaa että voivansa vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon. Ulkoisella kansalaispätevyydellä vastaavasti tarkoitetaan kansalaisen arviota siitä, missä määrin hän kokee tulleensa kuulluksi poliittisessa päätöksenteossa.

Poliittisen osallistumisen eriytyminen ja sen kasautuminen suhteellisen pienelle joukolle aktiivisia kansalaisia on huolettanut tutkijoita jo pitkään. Trendistä erityisen huolestuttavan tekee se, että erot ovat tutkitusti havaittavissa jo nuorissa.

Erityisesti vahvan sisäisen kansalaispätevyyden on ajateltu olevan perusta tiiviille poliittisen kiinnittymiselle, riittävän ja oikeanlaisen tiedon hankkimiselle yhteiskunnasta sekä poliittisen järjestelmän kriittiselle arvioinnille, jotka kaikki edesauttavat aktiivista osallistumista yhteiskunnassa. Sisäisellä kansalaispätevyydellä voidaankin nähdä olevan heijastevaikutuksia poliittiseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen.

Kansainvälisissä vertailuissa sisäisen kansalaispätevyyden taso on Suomessa koko Euroopan keskivertoa matalampaa ja väestöryhmien väliset erot sisäisessä kansalaispätevyydessä ovat silmiinpistävän suuria. Merkittävin ero piirtyy yleiseurooppalaista trendiä mukaillen aikuisväestössä miesten ja naisten välille miesten sisäisen kansalaispätevyyden tason ollessa huomattavasti naisten tasoa korkeampi kaikissa ikäryhmissä. Sama löydös on tehty 2020-luvulla myös 15-vuotiaista nuorista.

Sisäinen kansalaispätevyys kehittyy jo varhaisessa lapsuudessa ja nuoruudessa poliittiseksi sosialisaatioksi kutsutuissa prosesseissa, joilla viitataan yksilön vuorovaikutukseen yhteiskunnan jäsenten sekä toimijoiden kanssa. Tällaisia toimijoita, eli sosialisaatioagentteja, ovat esimerkiksi perhe, ystävät, koulu ja vapaa-ajan harrastukset sekä media.

Tutkitusti merkittävimpiä sosialisaatioagentteja sisäisen kansalaispätevyyden vahvistamiseksi ovat nuorille osallistuminen demokratiakasvatukseen ja avoin luokkahuoneilmipiiri sekä varttuminen lapsuudenkodissa, jossa vanhemmat keskustelevat aktiivisesti yhteiskunnallisista asioista ja ovat kiinnostuneita politiikasta.

Voiko yksi kirja kaventaa kansalaispätevyydessä havaittua sukupuolikuilua?

Tutkitusti tytöt lukevat kirjoja poikia aktiivisemmin. Sisäisessä kansalaispätevyydessä havaitun sukupuolikuilun näkökulmasta tarkasteltuna trendi voi olla Vallan jäljillä -tietokirjateoksen näkökulmasta optimistinenkin. Mikäli tytöt tarttuvat juuri tähän kirjaan poikia useammin, voisiko se vahvistaa heidän sisäistä kansalaispätevyyttänsä ja kaventaa näin sisäisen kansalaispätevyyden sukupuolikuilua? Tutkimusten valossa tämä on mahdollista, mutta vaikutusmekanismia on kaivettava pelkän kirjan lukemista syvemmältä.

Psykologi Albert Banduran (1977) kehittämän sosiaalisen oppimisen teoriaan nojaten lapsi kiinnittää enemmän huomiota samaa sukupuolta olevaan vanhempaansa, johon hän oman sukupuolensa perusteella samastuu voimakkaammin ja omaksuu siksi tämän vanhemman toimintamallit herkemmin. Myöhäisempi tutkimus on osoittanut, että yhteiskunnallisesti ja poliittisesti aktiivisilla äideillä onkin juuri tärkeä rooli heidän tyttäriensä poliittisessa sosialisaatiossa ja siten myös poliittisen kiinnittymisen vahvistamisessa.

Tarinan päähenkilöksi nouseva Mariam onkin vielä 2020-luvulla virkistävä hahmokuvaus jopa Suomen kaltaisessa modernissa ja tasa-arvoisessa edustuksellisessa demokratiassa, jossa valtaosassa poliittisia luottamustehtäviä on vielä miesten yliedustus.

Vallan jäljillä -kirjassa tälle mekanismille luodaan mahdollisuus, kun päähenkilö Kokon äiti Mariam osoittaa yhteiskunnallista aktiivisuutta asettumalla ehdolle kuntavaaleissa pyrkien näin vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon. Vaikka kyseessä on fiktiivinen hahmo, voi hänkin esimerkillään osoittaa, että politiikka kuuluu yhtä lailla naisille ja naiset voivat miesten tapaan menestyä politiikassa, mikä voi osaltaan vahvistaa juuri tyttöjen sisäistä kansalaispätevyyttä.

Tarinan päähenkilöksi nouseva Mariam onkin vielä 2020-luvulla virkistävä hahmokuvaus jopa Suomen kaltaisessa modernissa ja tasa-arvoisessa edustuksellisessa demokratiassa, jossa valtaosassa poliittisia luottamustehtäviä on vielä miesten yliedustus. Esimerkiksi kevään 2025 kuntavaaleissa enemmistö valituista valtuutetuista oli miehiä (55 %), vaikkakin naisten osuus kunnanvaltuutetuista on kasvanut jatkuvasti. 

Osallistumiskuilujen kaventaminen on mahdollista, jos kirja löytää tiensä kouluihin ja kirjastoihin

Vallan jäljillä -teos voi parhaimmillaan onnistua vahvistamaan lasten ja nuorten sisäistä kansalaispätevyyttä ja sitä kautta onnistua kaventamaan jo olemassa olevia osallistumiskuiluja poliittisessa sekä yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Sisäisen kansalaispätevyyden ohella kirja voi sytyttää poliittisen kiinnostuksen kipinän, joka voi kantaa pitkällekin nuoruus- ja aikuisvuosiin.

Tämä edellyttää sitä, että teos löytää tiensä laaja-alaisesti hyvinvointiyhteiskunnan demokraattisiin instituutioihin kuten kirjastoihin ja peruskouluihin, joissa siihen mahdollisimman moni lapsi ja nuori voi tarttua. Kirja voisi sopia hyvin osaksi vuosiluokilla 4–6 tapahtuvaa yhteiskuntaopin opetusta, jossa se onnistuisi tehokkaasti tavoittamaan erilaisista taustoista tulevat lapset.

Teos voi toimia yleisempänä keskustelunavaajana nuorten ja aikuisten välillä, vahvistaen sukupolvien välistä ymmärrystä demokratian toiminnasta, vallan rakenteista ja politiikasta.

Kirjasta löytyy myös äänikirjaversio, mikä lisää sen saavutettavuutta erityisesti niille lapsille ja nuorille, joille perinteinen lukeminen voi olla haastavaa.

Vallan jäljillä -teoksen potentiaali ei rajoitu pelkästään opetuskäyttöön. Se voi toimia yleisempänä keskustelunavaajana nuorten ja aikuisten välillä, vahvistaen sukupolvien välistä ymmärrystä demokratian toiminnasta, vallan rakenteista ja politiikasta yleensä. Kun kirja integroidaan osaksi laajempaa mediakasvatusta ja yhteiskunnallista lukutaitoa, se voi tukea lasten kriittisen ajattelun kehittymistä tarjoten konkreettisia esimerkkejä siitä, miten jokainen voi vaikuttaa yhteiskunnassa.

Olisi tärkeää, että kirjan sisältö huomioitaisiin myös opettajankoulutuksessa ja oppimateriaalien suunnittelussa. Selvitykset osoittavat, että opettajien kokemukset saamastaan valmiudesta demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen toteuttamiseen vaihtelevat edelleen merkittävästi. Näin Vallan jäljillä -teos voi aidosti toimia välineenä yhteiskunnallisten osallistumiskuilujen kaventamisessa ja demokratian vahvistamisessa.

YTT Aino Tiihonen työskentelee valtio-opin tutkijatohtorina Koneen Säätiön ja Suomen kulttuurirahaston rahoittamassa hankkeessa ”Poliittisten arvojen ylisukupolvisuuden repeämät Suomessa”, jossa tutkitaan poliittisten arvojen ja asenteiden yhtenevyyttä aikuisten lasten ja heidän vanhempiensa välillä sekä väestössä yleisesti että maahanmuuttotaustaisissa perheissä.

Kuvituskuva: Debby Hudson / Unsplash

Julkaisu Kirja-arvio: Matkalla kohti vaikuttamisen perustaitoja ja aktiivista kansalaisuutta ilmestyi ensimmäisenä Politiikasta.

Vuonna 2011 alkanut  ja yhä käynnissä oleva Syyrian sota on monikerroksinen konflikti, johon osallistuu useita valtioita ja aseellisia järjestöjä omine motiiveineen sekä ideologioineen. Osa osallistujista on peräisin Syyriasta ja lähialueilta – osa kauempaa. Yksi näistä on itseään Islamilaiseksi valtioksi (Islamic State in Syria, ISIS, ad–Dawlah al-Islāmiyah), nimittävä jihadistiryhmä, jonka nimiin myös Euroopan iskut kirjattiin.

Monista länsimaista, kuten myös Suomesta, oli lähtenyt taistelijoita perheineen konfliktialueelle Syyriaan liittyäkseen ISISiin, joka julisti vuonna 2014 Islamilaisen valtion syntyneeksi osissa Syyriaa ja Irakia. Laajimmillaan ISISin kontrolloima alue oli Iso-Britannian kokoinen. Vuonna 2014 Yhdysvaltojen muodostama liittouma osallistui konfliktiin aloittaen ilmaiskut ISISiä vastaan.

Koska Syyrian konfliktissa on osallisena suuri määrä eri toimijoita, ovat myös taistelulinjat ja alueiden turvallisuustilanne olleet jatkuvasti muutoksessa. Ulkovaltioiden toiminta on vaikuttanut merkittävästi Syyrian konfliktin kulkuun. Tästä hyvänä esimerkkinä on Turkin hyökkäys Syyrian puolelle lokakuussa 2019 heti sen jälkeen, kun Yhdysvallat ilmoitti vetävänsä joukkojansa pois alueelta, kuten tutkija Tiina Hyyppä kirjoittaa.

Kurdijohtoinen Syrian Democratic Forces (SDF) valtasi Yhdysvaltojen johtaman liittouman ilmatuen avulla maaliskuussa 2019 Baghouzin, jonne oli kerääntynyt ISISin kannattajat muilta  järjestön jo aikaisemmin menetetyiltä hallinta-alueilta.

Taistelun aikana tai heti sen jälkeen suurin osa ISISin kannattajiksi epäillyistä miehistä joko kuoli tai jäi vangiksi. Nyt SDF pitää hallussaan lähes 68 000 ISISin jäsenyydestä epäiltyä henkilöä eri leireillä pitkin Koillis-Syyriaa. Yhdysvaltain puolustusministeriön mukaan ainakin 10 000 heistä on taistelijoita, joista 2 000 on muualta kuin lähialueelta.

Baghouzista naiset ja lapset päätyivät al-Holin (al-Hawl) pakolaisleirille Koillis-Syyriaan.  Ulkomaalaisia epäillään yhteyksistä tai kuulumisesta ISISiin. Pakenivathan he järjestön viimeiseltä hallinta-alueelta SDF:n sinne tullessa.

Baghouzista naiset ja lapset päätyivät al-Holin (al-Hawl) pakolaisleirille Koillis-Syyriaan.

Al-Holissa ulkomaalaisia asutetaan leirin lisäosassa erillään paikallisista turvallisuussyihin vedoten. Julkisuudessa olevien tietojen mukaan joukossa on 11 suomalaista naista ja 30 heidän alaikäisiä lastaan.

Meidän vai Kalifaatin Sanna?

Tieto suomalaisten naisten ja lasten leirilläolosta tuli julkisuuteen vuoden 2019 alkupuolella. Tätä edelsi CNN:n julkaisema video, jossa suomalaista ”Sannaa” haastateltiin. Hän halusi palata takaisin kotimaahansa.

Suomessa alkoi pian raivokas yhteiskunnallinen väittely siitä, että ketkä pitäisi leiriltä kotiuttaa vai pitäisikö ketään.  Keskustelua on hallinnut kaksi näkemystä, joista toisen mukaan naiset lapsineen aiheuttavat turvallisuusuhan, mikäli heidät autetaan leiriltä Suomeen. Toinen näkemys painottaa, että koska humanitaarinen tilanne on leirillä erittäin huono, tulee naiset lapsineen kotiuttaa pian.

Suomen hallitus linjasi joulukuun puolessavälissä, että se tahtoo tuoda lapset nopeasti al-Holin leiriltä. Kantaa ei kuitenkaan otettu siihen, mitä naisten – äitien – suhteen tulisi tehdä.

Suomen hallitus ei ottanut linjauksessaan kantaa siihen, mitä naisten – äitien – suhteen tulisi tehdä.

Viranomaiset toimeenpanivat pian päätöksen jälkeen operaation, jossa suomalaisen naisen kaksi Syyriassa syntynyttä, mutta orvoksi jäänyttä lasta evakuoitiin leiriltä. Muiden leirille jääneiden naisten ja lasten kohtalo on edelleen epäselvä tätä kirjoittaessa.

Kalifaatin leijonanpennut

Osa asiantuntijoista pitää leiriä ideologisesti vaarallisena. Heidän mukaansa sieltä kotiutettavat voivat muodostaa terroriuhan suomalaiselle yhteiskunnalle. Etenkin lasten ja nuorten epäillään olevan traumatisoituneita ja mahdollisesti jopa radikalisoituneita. Osa asiantuntijoista on sitä mieltä, etteivät kaikki kotiutettavat olisi välitön turvallisuusriski, sillä osallistuminen terroritoimintaan on hyvin usein kontekstisidonnaista.

Huoli terroriuhasta ei ole täysin aiheeton, sillä ISIS:illä oli ”Kalifaatin leijonanpennut” (Ashbal al-Khilafah) -niminen koulutusohjelma, jossa lapset pyrittiin indoktrinoimaan järjestön ideologian mukaisesti. Lasten ja nuorten osallistaminen konfliktiin ei ole uusi ilmiö tai ISIS:in ainutlaatuinen järjestely, vaan alaikäisiä on ympäri maailmaa mukana sotatoimissa erilaisista kansainvälisistä sopimuksista huolimatta.

Unicefin mukaan lapsisotilaita ovat kaikki alle 18-vuotiaat, jotka ovat liittyneet armeijaan tai osallistuvat aseelliseen konfliktiin joko pakotettuina tai vapaaehtoisesti. Osallistuminen ei tarkoita pelkästään taistelutoimiin tai itsemurhaiskuihin osallistumista, vaan lapset voivat toimia erilaisissa avustavissa tehtävissä, kuten lähetteinä, vakoojina ja jopa seksiorjina.

John G. Horganin ja muiden tutkijoiden  mukaan ISIS aivopesi lapsia ja nuoria monitasoisella ohjelmalla, joka asteittain opetti järjestön arvojärjestelmän ja hyväksytyt toimintamallit. Vaikka kaikki eivät välttämättä osallistuneet suoranaiseen väkivaltaiseen toimintaan, on kuitenkin oletettavaa, että lapset ja nuoret ovat altistuneet järjestön väkivaltaa ihannoivalle ideologialle.

Lapset ja nuoret ovat todennäköisesti altistuneet järjestön väkivaltaa ihannoivalle ideologialle.

Lapsia pyrittiin emotionaalisesti uudelleenohjelmoimaan, jotta he omaksuisivat väkivallan luonnolliseksi asiaksi, jonka jatkumona olisi siihen osallistuminen. Heitä kannustettiin seuraamaan, tai jopa osallistumaan, suoritettaviin kidutuksiin ja teloituksiin.

Edes nuori ikä ei ole ollut suojaava tekijä, sillä yksi nuorimmista tunnetuista järjestön brutaalilla propagandavideolla esiintyneistä oli vasta 4-vuotias.  Videolla lapsi painaa laukaisijaa ja auto, jossa on ISISin vankeja, räjähtää.  ”Allahu akbar!” huutaa pieni poika.

Video osoittaa, kuinka taitavasti ISIS hallitsi länsimaalaisille suunnattua propagandaa käyttämällä pientä lasta äärimmäisen julmaan väkivallan tekoon. Jumalaa ylistävä pieni poika ei ole enää olosuhteiden viaton uhri, vaan osa järjestön pelkoa kylvävää väkivallan koneistoa.

Hieman vanhemmat lapset ovat osallistuneet taistelukoulutukseen ja länsimaalaisten 13-ja 14-vuotiaiden poikien tiedetään kuolleen ISIS:in aseellisessa toiminnassa.

13-ja 14-vuotiaiden poikien tiedetään kuolleen ISIS:in aseellisessa toiminnassa.

ISIS:in äärimmäisen väkivaltaisen ideologian indoktrinoinnin lisäksi lapset ja nuoret ovat voineet joutua todistamaan niin ystäviensä kuin läheistensä väkivaltaista kuolemaa. He ovat voineet joutua Yhdysvaltojen johtaman liittouman ilmapommitusten uhreiksi ja olleet keskellä taisteluita Baghouzin valtauksen aikana.

Tämänhetkiset leiriolosuhteet eivät myöskään ole vakaat, sillä al-Holin oloja kuvataan kaoottisiksi ja väkivaltaisiksi. Nämä tekijät vaikuttavat lasten ja nuorten psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin. Leirin lastenlääkäreiden sekä psykologien mukaan lasten leikkitavoissa onkin havaittavissa selkeästi aggressiivista käytöstä. Lapset heijastavat ja kopioivat leikeissään kokemuksiaan sekä ympäristön jännitteitä.

Väestön terveys Kalifaatin ”kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän” jälkeen

Kun konfliktiolosuhteissa perusterveydenhuolto usein rampautuu, esimerkiksi kroonisten sairauksien hoidonsaanti heikkenee. Samanaikaisesti taas erikoissairaanhoidon tarve lisääntyy esimerkiksi taisteluiden aiheuttaminen vammojen takia.

Sksi on oletettavaa, että terveydenhuoltoon ja sairauksien ennaltaehkäisyyn, kuten lastensairauksien, syövän, diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien hoitoon ei ole pystytty kiinnittämään huomiota Islamilaisen valtion hallinnossa. ISIS kuitenkin esitteli korkealaatuista terveydenhuoltojärjestelmäänsä.  Järjestö kertoi, että ihmisten käytettävissä olisi “ISHS” (Islamic State Health Service) dialyysilaitteineen ja ulkomaalaisine erikoislääkäreineen. Osana propagandaansa ISIS pyrki näyttämään luomansa yhteiskunnan ihanteellisena.

Epäily vakavista terveydenhuollon puutteista vahvistui Mosulin haltuunoton jälkeen, jolloin tartuntatauteja sekä kroonisia sairauksia raportoitiin väestössä. Lisäksi psykiatrisia häiriöitä todettiin normaalia enemmän.

Väestön hoitoon hakeutuminen oli ollut vähäistä, kroonisten sairauksien hoito heikkoa ja hoitovaihtoehdot potilaille vähäisiä ISHS:n alaisuudessa. ISIS hallitsi alaisuudessaan elävää väestöä pelolla ja ihmiset välttivät turhaa liikkumista julkisilla paikoilla, jos suinkin vain pystyivät.

ISIS hallitsi alaisuudessaan elävää väestöä pelolla.

Nämä samat terveysongelmat seurasivat al-Holiin pakenevia ihmisiä. Leirillä heidän terveydentilansa mahdollisesti pahenee entisestään. Norja hakikin yhden äidin lapsineen takaisin kotimaahan, sillä lapsi sairastaa mahdollisesti kystistä fibroosia. Kyseessä on perinnöllinen kuolemaan johtava sairaus, jonka oireita voidaan kuitenkin säännöllisellä hoidolla lieventää ja eliniänennustetta parantaa.

Tämä humanitaarisin perustein tehty kotiuttaminen on kuitenkin yksittäistapaus ja asian tulenarkuudesta kertoo se, että yhdenkin äidin ja lasten palauttaminen Norjaan on aiheuttanut maassa hallituskriisin.

Al-Holin naisilla ja lapsilla on huonossa hoitotasapainossa olevien mahdollisten kroonisten sairauksien lisäksi ripulia, hengitystieinfektioita, leishmaniaasia, vesirokkoa ja lepraa. Lisäksi al-Holissa tarkkaillaan erityisesti lavantaudin sekä tuberkuloosin esiintymistä.

Nämä infektiosairaudet johtuvat pääasiallisesti ahtaasta ja huonosta elinympäristöstä sekä terveydenhuollon puutteesta. International Rescue Committee raportoi viime vuoden syyskuussa lisääntyneestä alle viisivuotiaiden kuolleisuudesta leirillä. Maailman Terveysjärjestön WHO:n mukaan kyseessä oli kuitenkin väärinraportointi. WHO:n mukaan lasten kuolleisuus on pysynyt leirillä kurissa vaikeista olosuhteista huolimatta. Tähän mennessä kuolleita on  517 ihmistä, joista 371 on lapsia.

Kuolleiden lasten suuri määrä selittyy lasten suhteellisesti korkealla osuudella leirin väestörakenteessa. Lapset ovat menehtyneet pääasiallisesti aliravitsemukseen, synnytyksen aiheuttamiin komplikaatioihin ja talvikuukausina kylmyyden aiheuttamaan hypotermiaan Kurdien Punaisen Puolikuun edustajan mukaan.

Al-Holissa lapsia on kuollut nälkään, kylmään ja synnytyksiin.

Tällä hetkellä sääolosuhteet Koillis-Syyriassa ovat huonot. Kylmyys yhdistettynä vesi- ja hiekkamyrskyihin luo vaikeat olosuhteet leirin asukkaille ja altistaa väestön sairauksille. Etenkin pienet lapset kärsivät herkästi hengitystieinfektioista.

Mielenterveysongelmien määrä leirillä asuvien keskuudessa on normaalia väestöä korkeampi, koska naiset ja lapset ovat altistuneet ankarille henkistä hyvinvointia kuormittaville kokemuksille ja menetyksille. Hoitamattomina psykiatriset sairaudet eivät vain aiheuta inhimillistä kärsimystä, mutta myös altistavat itsetuhoisuudelle sekä psykoottisasteisille häiriöille.

Hyvät ja pahat autettavat

Koska ulkomaalaisten asuttamassa lisäosassa asuvia epäillään ISIS:in kannattajiksi, tai jopa jäseniksi, on tämä aiheuttanut eettisen ja moraalisen ongelman humanitaarisen avun periaatteiden mukaisessa jaossa. Ihmiset ovat jaettu hyviin ja pahoihin autettaviin – uhreihin ja tekijöihin.

Kuten väitöskirjatutkija Iida-Maria Tammi kirjoittaa, näemme nämä naiset ja lapset apua ansaitsemattomina ja pahoina, vaikka tunnistamme heidän hätänsä. Tämä ajatusmalli vaikuttaa muun muassa terveyspalveluiden saatavuuteen, sillä osa rahoittajista ei halua auttaa epäiltyjä ISIS:in kannattajia.

Al-Holin leiriä voidaan pitää eräänlaisena ISIS-ajatushautomona. Elinolosuhteet luovat otollisen maaperän ISIS:in vääryyden, epäkohdan ja koston narratiiville. Tämä tekee ideologian vahvistamisesta sekä rekrytoinnista helpompaa.

ISIS:in valheellinen väite siitä, ettei länsimaissa ole tilaa muslimeille, realisoituu leirillä. Marttyyriajattelu saa vahvistusta ja vastakkainasettelu lännen kanssa syvenee. Al-Holia onkin verrattu olosuhteisiin, jotka synnyttivät Taleban-liikkeen.  Vaikka ISIS on menettänyt hallintoalueensa, ideologiana se elää yhä myös al-Holin leirillä.

Lapsia, ei juniorijihadisteja

Huolimatta siitä, ovatko lapset ja nuoret osallistuneet ISIS:in toimintaan vai eivät, ovat he uhreja. Alaikäisten osallistaminen sotatoimiin rikos. Siviilejä koskevan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden yleisen suojelun lisäksi lapsille on taattu erityssuojelu.

Lapset ovat uhreja. Alaikäisten osallistaminen sotatoimiin rikos.

Lapsia ja nuoria tulee kohdella ja hoitaa kuten heidän ikänsä vaatii. Nyt heidät on leimattu länsimaisessa iltapäivälehdistössä “ISIS-lapsiksi” tai “juniorijihadisteiksi”. Leirillä he altistuvat jatkuvasti siellä olevien vakaumuksellisten ISIS:in naiskannattajien propagandalle.

Naisten rooli on ollut kasvattaa lapsia järjestön ideaalin mukaisiksi tuottaen tulevaisuuden johtajia, taistelijoita ja kannattajia ISIS:ille.  Lasten irtautuminen ideologiasta leirillä on mahdotonta.

Ratkaisut al-Holin leirin suomalaisten ja muiden länsimaalaisten kohtalosta eivät ole yksiselitteisiä tai helppoja. Kyseessä eivät kuitenkaan ole kansanvaalit, vaikka tämänkaltaiseen ajatteluun on sorruttu jopa ministeritasolla. Päätökset naisten ja lasten evakuoinnista tulee tehdä perustuen asiantuntija-arvoihin sekä kansainvälisiin sopimuksiin, joihin myös Suomi on demokraattisen valtiona sitoutunut.

FM Agneta Kallström on valmistunut Helsingin yliopistosta modernin Lähi-idän tutkimuksesta. Kallström on väitöskirjatutkija Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen laitoksella. Työssään Kallström käsittelee Syyrian konfliktin vaikutusta terveydenhuoltojärjestelmään.

Julkaisu Al-Holin alaikäiset suomalaiset – lapsisotilaita vai sotalapsia? ilmestyi ensimmäisenä Politiikasta.