Vaihdevuodet ovat myöhemmän aikuisuuden merkittävä virstanpylväs. Ne koskettavat puolta väestöstä jossain vaiheessa elämää – lähestymistavasta riippuen välillisesti jopa kaikkia. Vaihdevuosissa munasarjojen toiminta hiljalleen heikkenee ja lopulta lakkaa. Hormonaaliset muutokset voivat aiheuttaa erilaisia oireita. Hoitamattomina tai puutteellisesti diagnosoituina ne voivat heikentää hyvinvointia merkittävästi.

Aiemmin vähätellystä ja stigmatisoidusta eli negatiivisesti leimatusta teemasta puhuvat nyt gynekologien ohella muun muassa psykologit, toimittajat, poliitikot, taiteilijat, some-vaikuttajat ja kokemusasiantuntijat.

Kasvavasta huomiosta huolimatta vaihdevuosista keskustellaan globaalissa lännessä edelleen sairauksiin ja vaivoihin keskittyen. Vilkastuneen keskustelun myötä kuluneet vitsit ja loputtomat oirekuvaukset ovat nähdäksemme saavuttaneet lakipisteensä, käynnistäen vaihdevuosien vallankumouksellisen potentiaalin.

Uusliberalismi dominoi vaihdevuosikeskustelua

Oulun yliopiston viimeaikaisessa lääketieteellisessä tutkimuksessa on todettu yhteys varhaisten vaihdevuosien ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen välillä. Vaihdevuodet on kuluvana vuonna kirjattu ensimmäistä kertaa hallitusohjelmaan, joskin mainiten ainoastaan työterveyshuollon rooli niiden hoidossa. Yksityiset lääkäriasemat mainostavat näkyvästi räätälöityjä palveluitaan esi-, jälki- ja vaihdevuosia parhaillaan kokeville naisille. Kuitenkaan esimerkiksi gynekologipalvelut eivät edelleenkään pääasiassa kuulu työnantajien tarjoamiin yksityisen terveydenhuollon sopimuksiin.

Vuoden 2025 kesäkuussa pikkuparlamentissa järjestetyssä, vaihdevuosiin keskittyvässä Nyt puhutaan! -kansalaisinfossa toistui yritysmaailmasta tuttu sijoitetun pääoman tuotto -termi. Tuttavallisemmin ROI:na tunnettua kriteeriä pidettiin keskeisenä, koska sen katsottiin auttavan ottamaan vaihdevuodet vakavasti ja mahdollistavan uskottavan poliittisen vaikuttamistyön niiden puolesta. Huomion rajaaminen kapitalistisen ansaintalogiikan kriteereihin vinouttaa vaihdevuosikeskustelua ja syventää eriarvoisuutta vaihdevuosia läpikäyvien välillä.

Huomion rajaaminen kapitalistisen ansaintalogiikan kriteereihin vinouttaa vaihdevuosikeskustelua ja syventää eriarvoisuutta vaihdevuosia läpikäyvien välillä.

Myös TV-sarjat ja elokuvat ovat tarttuneet vaihdevuosiin – joskin lähes poikkeuksetta joko huumorin tai huolen sävyin. Esimerkiksi Yle:n Hormonit! -sarjassa seurataan keski-ikäisen Elenan arjen ”hormonihuuruisia hetkiä”. Elenan tavoin myös Sinkkuelämää 2 -elokuvan Samantha nähdään hieromassa pakonomaisesti hormonivoidetta iholleen. Tekoälykin tarjoaa vaihdevuosista kuvaa hakevalle kavalkadin pääasiassa valkoisia, ärtyisiä, punoittavia ja hikoilevia naistyypillisiä kehoja.

Keskustelun yksiäänisyys on herättänyt myös vastarintaa. Tietokirjailija ja toimittaja Aino-Mari Tuuri painottaa teoksessaan Menologeja – Tutkimusmatka esivaihdevuosiin sekä samannimisessä podcastissaan, kuinka vaihdevuodet ovat biopsykososiaalinen kokonaisuus, jota ympäröivä kieli palvelee lääketiedettä ja kaupallisia intressejä.

Räjähdysmäisesti kasvanut keskustelu vaihdevuosista ilmentää sitä, että vaihdevuosissa on kyse laajasta yhteiskunnallisesta ilmiöstä.

Historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutuvat vaihdevuodet

Vaihdevuodet kantavat sosiaalisia ja kulttuurisia sekä ajallisesti vaihtuvia merkityksiä. Näiden prosessien tarkasteleminen paljastaa vaihdevuosiin liitettyjä narratiiveja ylläpitävät normit ja niitä tukevat yhteiskunnalliset rakenteet.

Tutkija Aija Lullen mukaan vaihdevuodet ja niitä seuraava muutos määritellään edelleen erityisesti länsimaissa medikalisoiduksi, sukupuolitetuksi ja stigmatisoiduksi ilmiöksi. Määritelmä rajoittaa erityisesti vaihevuosia kokevien toimijuutta, ja estää näkemästä vaihdevuosien mahdollisuuksia.

Historiallisestikin katsoen vaihdevuodet ovat tarjonneet paitsi henkilökohtaisen, myös yhteiskunnallisen vapautumisen mahdollisuuden.

Historiallisestikin katsoen vaihdevuodet ovat tarjonneet paitsi henkilökohtaisen, myös yhteiskunnallisen vapautumisen mahdollisuuden. Ennen länsimaalaista patriarkaalista eli miesvaltaista yhteiskuntamallia ne ovat voineet laajentaa naisten sosiaalisia oikeuksia, sillä vaihdevuosien myötä naiset loittonivat heille aiemmin määritellyistä rooleista. 1800-luvun lopulla länsimaisen lääketieteen läpimurron ja viktoriaanisen aikakauden huippuvuosina, naisten vaihdevuosien vakavimpina oireina diagnosoitiin hysterian ja masennuksen ohella ”moraaliton” käytös sekä vaimon ja äidin velvollisuuksien täyttämättä jättäminen.

Myös maantieteellinen sijainti vaikuttaa vaihdevuosikokemuksiin. Japanissa vaihdevuosiin viitataan termillä konenki, joka vapaasti käännettynä viittaa uudistumisen vuosiin. Tutkimusten mukaan siellä vaihdevuosioireista kertoi kärsivänsä noin 25–50 %:a kohdullisista ihmisistä verrattuna länsimaiden noin 75 %:iin. Samaten tutkimukset sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen vaihdevuosikokemuksista ilmentävät, kuinka asenteet vaihdevuosia kohtaan voivat muokata itse kokemusta.

Vaihdevuodet laajentavat ymmärrystä sukupuolesta

Yhteiskuntatieteilijä Doreen Masseyn mukaan patriarkaatin vaikutus eriyttää tilan ja sukupuolen toisistaan ja typistää sukupuolen biologiseksi sukupuoleksi. Esimerkiksi lääketieteellisessä kirjallisuudessa korostuu ‘biologinen naiseus’. Lisäksi eri oireita rajataan ja visualisoidaan kansallisvaltiorajojen perusteella, vaikka todenmukaisempaa olisi huomioida esimerkiksi vaihdevuosiin liittyviä kulttuurisia eroja.    

Projektimme Vaihdevuosien uusi tuleminen – monimuotoisuutta, tietoisuutta ja aktivismia haastaa vallitsevat näkemykset vaihdevuosista tuomalla esiin vaihdevuosikokemusten laajan kirjon historiallisesti, kulttuurisesti ja yhteiskunnallisesti muuttuvana ilmiönä. Tähän tartumme keskittymällä erityisesti marginalisoituihin ryhmiin.

Intersektionaalisuuteen ja yhteisöllisyyteen pyrkivä keskustelu tarjoaa väylän kohti osallistavampaa yhteiskuntaa ja arvostavampaa kieltä, josta hyötyvät kaikki. Ilmiön teoreettinen ja yhteiskunnallinen muutosvoima piilee aktivismista ponnistaneissa queer-tutkimuksessa ja kriittisessä vammaistutkimuksessa. Ne kannustavat suhtautumaan kriittisesti sairaan ja terveen, vähemmistön ja enemmistön sekä normatiivisuuden ja kapinallisuuden rajoihin. Näemme rajat liikkuvina sekä jatkuvasti muotoutuvina. Tämä olisi tärkeää huomioida myös yhteiskunnassa heränneessä vaihdevuosikeskustelussa.  

Muita oivalluksia vaihdevuosista

Vaihdevuodet tuovat mukanaan muutoksen suhteessa sukupuoleen, ja muistuttavat siitä, kuinka sukupuolta ei voi määritellä tyhjentävästi. Vaihdevuosissa piilee siten myös laajempi potentiaali. Feministi Betty Friedan on haastanut vallitsevan käsityksen vaihdevuosista rappeutumisen alkuna. Friedanin mukaan elämän myöhemmät vaiheet voivat olla henkilökohtaisen kasvun ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen aikaa.

Muun muassa tutkija Brooke Brady painottaa, kuinka vaihdevuodet voivat tarjota kaikille niitä kokeville uusia oivalluksia sukupuolen jatkuvasta muuntautumiskyvystä ja erilaisia identifioitumisen mahdollisuuksia. Toimittaja, tutkija Vaula Helin kuvaa artikkelissaan, kuinka vaihdevuodet ovat jännittävää aikaa: “En tiedä, millainen ihminen minusta tulee ilman aktiivisesti toimivia munasarjoja.”

Populaarit feministit puhuvat ajallisesti rajattujen oirekuvausten sijaan pitkäkestoisesta elämää vavisuttavasta ja useista vaiheista koostuvasta prosessista, “vaihdevuosimisesta”.

Myös termistö ja vaihdevuosiin liitetty kieli ovat murroksessa. Populaarit feministit puhuvat ajallisesti rajattujen oirekuvausten sijaan pitkäkestoisesta elämää vavisuttavasta ja useista vaiheista koostuvasta prosessista, “vaihdevuosimisesta”(menopausing, kirjoittajien vapaa käännös). Erityisesti Britanniassa ja sosiaalisessa mediassa trans- ja queer-yhteisöissä vaihdevuosia kokevat ihmiset (menopausing people), eivät siis vain cis-sukupuoliset naiset – henkilöt, joiden syntymässä naiseksi määritelty biologinen sukupuoli vastaa heidän sukupuoli-identiteettiään.

Inklusiivinen sukupuolinäkökulma on ratkaisevan tärkeää myös valkoihoisille, taloudellisesti turvatussa asemassa oleville ja toistaiseksi toimintakykyisille keski-ikäisille cis-heteronaisille, jotka yhtäkkiä vaihdevuosien myötä kokevat, miltä tuntuu tulla marginalisoiduksi patriarkaatin voimasta.

Vaihdevuosiaktivismin moniääniset yhteisöt

Vaihdevuosien odotetaan lähes poikkeuksetta liittyvän ikääntymiseen ja herättävän voimakkaita tunteita riippumatta toisistaan merkittävästikin poikkeavista fyysisistä ja psyykkisistä muutoksista. Vaihdevuosioireita voi esiintyä myös muuten kuin ikääntymisen seurauksena ja muillakin kuin kohdullisilla henkilöillä. Transmaskuliinisilla henkilöillä, eli muun- sekä transsukupuolisilla, joiden sukupuoli-identiteetti on enemmän maskuliininen kuin feminiininen niitä voi ilmetä testosteronihoitojen aikana.

Vaihdevuosikokemuksia tutkineiden Michael Tozen ja Sue Westwoodin mukaan voimakkaan sukupuolittuneet vaihdevuosikertomukset voivat tuntua etäisiltä ja aiheuttaa jopa kehodysforiaa – vierauden, ahdistuksen ja inhon tunteita sukupuolitettuja kehon piirteitä kohtaan – sukupuoleltaan moninaisissa ja transsukupuolisissa henkilöissä.

Vaihdevuosien uusi tuleminen kutsuu pohtimaan kriittisesti, minkälaisia merkityksiä vaihdevuosiin liitetään, kuka puhuu vaihdevuosista ja minkälaista todellisuutta vaihdevuosiin liitetty kieli rakentaa.

Patriarkaalisesta cis- ja heteronormatiivisesta kulttuurista usein kivuliaan tietoiset queer- ja transyhteisöt ovat käynnistäneet vaihdevuosien kulttuurisen vallankumouksen erityisesti englanninkielisissä verkkokeskusteluissa. Näiden yhteisöjen näkökulma painottaa kaikkia arvostavaa keskustelua vaihdevuosista. Yhteisöt myös kertovat jaetun tiedon, vertaistuen ja yhteisöllisen hoivan olennaisesta merkityksestä. Vaihdevuosia ei tarvitse enää kokea yksin ja kokemuksista vaieten.

Vaihdevuosien uusi tuleminen kutsuu pohtimaan kriittisesti, minkälaisia merkityksiä vaihdevuosiin liitetään, kuka puhuu vaihdevuosista ja minkälaista todellisuutta vaihdevuosiin liitetty kieli rakentaa. Vaihdevuosien vallankumous tarjoaa tilaa erilaisille keskustelun avauksille, kokeiluille ja uuden löytämiselle. Kuten sukupuoli, ovat myös vaihdevuodet ilmiö, joka ei ole tarkasti määriteltävissä eikä käsiteltävissä tiukkojen kategorioiden kautta. Epävarmuus uuden edessä ja yhteisön kaipuun myöntäminen vaihdevuosien tuoman muutoksen yhteydessä ovat radikaali askel kohti osallistavaa keskustelua vaihdevuosista.

FT Pauliina Lukinmaa on kulttuurin- ja sukupuolentutkimuksen tutkijatohtori. Hänen tutkimusintressejään ovat ylirajaisuuteen ja solidaarisuuteen liittyvät teemat LHBTIQ+-aktivismissa. Hän tarkastelee vaihdevuosiaktivismin muotoutumisen prosesseja Suomessa ja ylirajaisissa LHBTIQ+-verkkoyhteisöissä.

FM Meeri Ott on yhteiskuntamaantiedon väitöskirjatutkija. Projektissa hän tutkii uusliberalistisen yhteiskunnan yksilöille asettamien tuottavuuden vaateiden, vaihdevuosikokemusten ja itsetunnon välisiä yhteyksiä, keskittyen queer- ja vammaisyhteisöihin Suomessa ja Virossa.

FT Aija Lulle on yhteiskuntamaantiedon apulaisprofessori. Hän on Suomen Akatemian rahoittaman hankkeen ”Vaihdevuosien uusi tuleminen – monimuotoisuutta, tietoisuutta ja aktivismia” johtava tutkija.

Kirjoittajat työskentelevät Itä-Suomen yliopistossa syksyllä 2024 käynnistyneessä tutkimusprojektissa Vaihdevuosien uusi tuleminen – monimuotoisuutta, tietoisuutta ja aktivismia. Nojaamalla kriittisen ja feministisen tiedontuotannon näkökulmiin, projektin monitieteinen ja –paikkainen tutkimusryhmä analysoi marginalisoitujen yhteisöjen toimintaa ja roolia vaihdevuosien uudessa tulemisessa.

Artikkelin kuvituskuva: Sarah Sheedy / Unsplash

Julkaisu Häpeästä kohti moninaisia vaihdevuosia ilmestyi ensimmäisenä Politiikasta.