Kirjoittaja: Ilkka kajaste

Ilkka kajaste — Thu, 26 Aug 2021 13:03:16 +0000

Kiinnostava analyysi, jota voisi vähän täydentää. Olisi hyvä selvittää, mitä tietä englanninkielinen termi ”Austerity”, jota käytetään termin ”talouskuri” synonyyminä rantautui Suomeen. Austerity on termi, joka sisältää itsessään kritiikkiä harjoitettuun talouspolitiikkaan, erityisesti EUn vakaus- ja kasvusopimukseen. Sopimushan lähtee siitä, että huonoina aikoina voidaan julkisen talouden alijäämän antaa kasvaa, jos vastaavasti hyvinä aikoina finanssipolitiikka on rajoittavaa. Jostain syystä tätä on ryhdytty kutsumaan talouskuriksi (austerity), vaikka kyseessä on keynesiäinen periaate. Olisikin hyvä selvittää, kuinka tämä periaate onnistuttiin kääntämään nurinkurin. Tämä näyttäisi liittyvän Mark Blythin kirjaan ja 2013 solmittuun Finanssipoliittiseen sopimukseen, jota ryhdyttiin kutsumaan talouskurisopimukseksi. Tosiasiassahan sopimus antoi jäsenvaltioille kansallista liikkumavaraa ja vastuuta. Tuskin Hesari tai STT keskisivät tätä nimitystä, joka vääristi sopimuksen sisältöä. Kirjoitus sisältää joitakin väärinkäsityksiä. Suomen EDP-tapaus on vuodlta 2010. Se oli virhe, joka kumottiin tuotapikaa seuraavana vuonna. Yleisesti ottaen on vähän erikoista, että budjettimenettelyyn, joka on eduskunnan käsissä, kiinnitetään erityistä kritiikkiä. On luonnollista, että ns budjettikuria pyritään valvomaan, koska se on perustuslaillinen prosessi ja tulo- ja menoarviosta poikkeaminen olisi ongelmallista. Tätä voisi pitää kovin holtittomana toimintana demokratian kannalta. Vakaus- ja kasvusopimus, joka nojaa perussopimuksiin, säädettiin aikoinaan, koska yhteisen rahan oloissa on riskinä vapaamatkustaminen, josta on haittaa kaikille maille. Vaikka periaatteessa on mahdollisuus asettaa sanktioita, ei niitä ole koskaan sovellettu. Viittaus niihin on tässä suhteessa tarpeeton, vaikka jäsenvaltiot eivät ole aina sääntöjä noudattaneetkaa,

Artikkelin Talouskurin kieli suomalaisessa journalismissa kommentit

Kirjoittaja: Ilkka kajaste