<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	
	>
<channel>
	<title>
	Artikkelin Tyhjistä fraaseista linjattomuuteen – Marinin hallituksen EU-poliittinen perintö kommentit	</title>
	<atom:link href="https://politiikasta.fi/tyhjista-fraaseista-linjattomuuteen-marinin-hallituksen-eu-poliittinen-perinto/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://politiikasta.fi/tyhjista-fraaseista-linjattomuuteen-marinin-hallituksen-eu-poliittinen-perinto/</link>
	<description>Ajankohtaista analyysia yhteiskunnasta</description>
	<lastBuildDate>Thu, 23 Feb 2023 16:22:45 +0000</lastBuildDate>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	<generator>https://wordpress.org/?v=6.9.4</generator>
	<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Ilkka kajaste		</title>
		<link>https://politiikasta.fi/tyhjista-fraaseista-linjattomuuteen-marinin-hallituksen-eu-poliittinen-perinto/#comment-79714</link>

		<dc:creator><![CDATA[Ilkka kajaste]]></dc:creator>
		<pubDate>Thu, 23 Feb 2023 16:22:45 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">https://politiikasta.fi/?p=22164#comment-79714</guid>

					<description><![CDATA[Sävyltään varsin kriittinen arvio hallituksen toiminnasta - ja unionin toimista - on oikeaan osuva. Häiritsemään jää se, että arvio näyttäisi jäävän hieman pintapuoliseksi, kun ajatellaan nopeasti kasautuvia uusia haasteita, joihin Suomen tulisi kiinnittää huomiota ennakkovalmisteluissa. Monet ajankohtaiset haasteet - pääosin Ukrainan sota - ovat ehkä peittäneet nurkan takana olevia kysymyksiä, joita Suomen tulisi reagoida ennakolta. Keskeinen kysymys on jäsenvaltioiden velkaantuminen, joka liittyy väestön ikääntymiseen ja kasvupotentiaaliin. Kestävyysriskien kasaantuminen voi ajaa unionin tilanteeseen, jossa toimivaltasuhteet joutuvat muutospaineisiin. Tästä syystä yhteisvelkaa koskeviin sääntöihin tulisi saada selkeitä linjauksia. Myös puolustusmenojen nopea kasvu sisältää riskejä, jotka saattavat muuttaa unionin luonnetta. Tästä syystä toteamus, jonka mukaan prrussopimusten rajoja on monesti koeteltu, on tärkeä. Sopimuksia on kaiken aikaa tulkittu ja tulkitsijan roolissa on ollut komissio, jonka toimintaa (kollegio) tulisi tehdä avoimemmaksi ja läpinäkyväksi. Selvää on, että yhteistyötä samoin ajattelevien kanssa tulisi tiivistää. Vaikuttaa siltä, että EU-oikeuden tuntemus valmistelun yhteydessä on heikentynyt, mihin on mahdollisedti vaikuttanut erityisasiantuntijoiden lisääntynyt rooli. Lienee syytä palauttaa mieliin - kuten Suomen jäsenyyden alussa - että EU on oikeusyhteisö, jossa sääntöjen noudattaminen on a ja o. On hyödyllistä havaita, että sääntökehikon ohittaminen voi heikentää unionin legitimiteettiä myös uusien ja mahdollisten uusien jäsenvaltioiden kohdalla.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Sävyltään varsin kriittinen arvio hallituksen toiminnasta &#8211; ja unionin toimista &#8211; on oikeaan osuva. Häiritsemään jää se, että arvio näyttäisi jäävän hieman pintapuoliseksi, kun ajatellaan nopeasti kasautuvia uusia haasteita, joihin Suomen tulisi kiinnittää huomiota ennakkovalmisteluissa. Monet ajankohtaiset haasteet &#8211; pääosin Ukrainan sota &#8211; ovat ehkä peittäneet nurkan takana olevia kysymyksiä, joita Suomen tulisi reagoida ennakolta. Keskeinen kysymys on jäsenvaltioiden velkaantuminen, joka liittyy väestön ikääntymiseen ja kasvupotentiaaliin. Kestävyysriskien kasaantuminen voi ajaa unionin tilanteeseen, jossa toimivaltasuhteet joutuvat muutospaineisiin. Tästä syystä yhteisvelkaa koskeviin sääntöihin tulisi saada selkeitä linjauksia. Myös puolustusmenojen nopea kasvu sisältää riskejä, jotka saattavat muuttaa unionin luonnetta. Tästä syystä toteamus, jonka mukaan prrussopimusten rajoja on monesti koeteltu, on tärkeä. Sopimuksia on kaiken aikaa tulkittu ja tulkitsijan roolissa on ollut komissio, jonka toimintaa (kollegio) tulisi tehdä avoimemmaksi ja läpinäkyväksi. Selvää on, että yhteistyötä samoin ajattelevien kanssa tulisi tiivistää. Vaikuttaa siltä, että EU-oikeuden tuntemus valmistelun yhteydessä on heikentynyt, mihin on mahdollisedti vaikuttanut erityisasiantuntijoiden lisääntynyt rooli. Lienee syytä palauttaa mieliin &#8211; kuten Suomen jäsenyyden alussa &#8211; että EU on oikeusyhteisö, jossa sääntöjen noudattaminen on a ja o. On hyödyllistä havaita, että sääntökehikon ohittaminen voi heikentää unionin legitimiteettiä myös uusien ja mahdollisten uusien jäsenvaltioiden kohdalla.</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
	</channel>
</rss>
