Kääntäisinkin kysymyksen ”voiko sosialisti olla liberaali” päinvastaiseksi: Voiko kapitalisti olla liberaali?

AlfaTV:n ohjelmasarjan ”Tavallinen Virtanen” jaksossa ”Liberalismin inflaatio” (23.11.2021) kokoomuksen varapuheenjohtaja Elina Valtonen määritteli: ”Liberaali kunnioittaa sitä, että jokainen elää omaa elämäänsä niin kuin haluaa, mutta ilman, että samalla rajoittaa muiden vastaavaa oikeutta.”

Liberalismin vastakohtana Valtonen piti autoritarismia. Sitä, että joku tyyppi tai kollektiivi haluaa päättää ihmisten puolesta asioita. ”Se on todella epäliberaalia.”

Professori Risto Harisalo myötäili: ”Yksilö voi elää omaa elämäänsä niin kauan kuin hän ei ala vaikeuttamaan kanssaihmisensä elämää.”

Valtonen lisäsi vielä, että liberalismiin sisältyy myös vahvasti omaisuuden suoja: ”Omaisuuden suojaanhan kuuluu se, että on laaja elinkeinon vapaus, ja mahdollisuus tehdä oman työn hedelmillä, mitä haluaa, eli vaikka ostaa toisen ihmisen työpanosta.”

Näin yhdellä lauseella liberaalista demokraatista tuleekin autoritaarinen timokraatti.

Toisten ihmisten työpanosta ostetaan yritysten eli osakeyhtiöiden puitteissa. Osakeyhtiöt ovat hallinnoltaan timokraattisia. Äänioikeus muodostuu osakkeiden määrän mukaan. Valta on harvoilla. Työntekijöillä ei ole äänioikeutta.

”Se on todella epäliberaalia.” Silkkaa autoritarismia. ”Joku tyyppi tai kollektiivi päättää ihmisten puolesta asioita.” ”Vaikeuttavat kanssaihmistensä elämää” niin, että näiden on järjestäydyttävä pitääkseen jotenkin puolensa.

Määritelmän mukaan yhteiskuntajärjestelmällä tarkoitetaan sitä, miten taloudellinen ja poliittinen valta on järjestetty yhteiskunnan sisällä (Wikipedia). Liberaalissa demokratiassa poliittinen valta on demokraattista, mutta taloudellinen valta timokraattista.

Voiko siis autoritaarisesti hallitseva kapitalisti olla liberaali? Autoritarismihan on Valtosen mukaan liberalismin vastakohta.

Sosialismi pyrkii ulottamaan demokratian koko yhteiskuntaan, myös talouselämään. Riskit, voitot ja valta jaetaan tasapuolisesti kaikkien kesken. Kaikki ovat omistajia yhtä suurella osuudella ”mies ja ääni” -periaatteella.

Jos liberaalit pystyvät sietämään tämän ”mies ja ääni” -periaatteen politiikassa kokematta yksilönvapauttaan uhatuksi, niin miksi he eivät pysty siihen talouselämässä?

,,,” Joka tapauksessa on helppo kuvitella tilanteita, joissa aidan pystyttäminen toimii metsässä kävelijöiden liberaalisti ymmärretyn vapauden esteenä. ”

Maan yhteisomistusta voi hyvin kritisoida ( laidun ) yhteismaiden tragedialla missä vapaassa yhteiskäytössä olevaa maata ryöstökäytetään koska kellään ei ole taloudellisia kannustimia rajoittaa omaa maan käyttöään koska muut jokatapauksessa käyttäisivät maata liikaa.
Z
Erilaisilla utilitaarisilla perusteilla voidaan myös ainakin yrittää perustella maan täysin vapaata yhteiskäyttöä tai sosialistista yhteisomistusta. Yksilöiden vapausoikeuksiin liittyvät perustelut ovat kuitenkin selkeämmin puolustettavissa ja kumottavissa olevia kun enemmän tulkinnanvaraiset utilitaariset perustelut.

” Jos Minna aitaa metsänsä, hän estää muiden vapautta kävellä siellä. ”

Tässä ollaan jo maanomistuskiistan ytimessä. Yksilöiden vapausoikeudet kuten valtioidenkaan oikeudet eivät kuitenkaan olemassa luonnostaan ole muutoin kun kaikkia yhteiskuntasopimuksia edeltävässä luonnontilassa missä jokaisella voidaan olettaa olevan vastavuoroiseati
oikeus kaikkiin asioihin jotka hän itse sallii muille.

Yksityinen omistusoikeus on periaatteessa juuri tällainen vastavuoroinen oikeus. Jos joku saa hyödyntää vaikka Minnan maallaan kasvattamaa metsää – miksi ei Minna saisi yhtä hyvin vapaasti kerätä tämän toisen viljelemästä puutarhasta kaikkea haluamaansa tai vaikka kaivaa toisen tontille suuren soranottomontun ? Mitään laadullista eroa ei näissä kahdessa asiassa ole.

Tähän Minnan maan vapaan hyödyntämisen kannattaja voisi tietysti sanoa ettei hän omista mitään maata eikä omistusoikeuksien vastavuoroisuus velvoita häntä pidättäytymästä käyttämästä Minnan maata miten hän vain haluaa. Maan omistusta ei voi kuitenkaan erottaa minkä tahansa muun varallisuuden omistuksesta — eivätkä yleissosialistit näin yleensä teekkään.
z
Ohitan georgistisen perustelun siitä että maan kuulumisesta kaikille yhtäläisesti sillä että maa on kapitalistisen vaihtotalouden aikana vaihtanut lukemattomia kertoja omistajiaan — ja myös sen ostamisen ja myymisen kautta. Ts. monet ovat myös luovuttaneet hyödykkeitä vastikkeeksi muilta saamastaan maasta ja ovat oikeutetumpia maansa hyödyntäjiä kun kuka tahansa maapallon asukas.
z
Voidaan ajatella myös että kaikkia yksilöiden oikeuksien vastavuoroisuutta voidaan tarkastella myös kokonaisuutena niin että oikeus omistaa maata voi olla olemassa vain jos maan omistaja kunnioittaa muiden oikeuksia esim. uhrittomiin rikoksiin ja henkilökohtaisiin vapauksiin. Sama periaate koskee kääntäen oikeutta hyödyntää tai verottaa toisen omistamaa maata.

Tämän oikeusperustelun voi kuitenkin tässä yhteydessä unohtaa sillä perusteella ettei maan yhteisomistusta ole perusteltu millään kaikkien vapausoikeuksien vastavuoroisuudella.
z
Maan ja kaiken omaisuuden periaatteellista kuulumista kaikille on perusteltu myös yleisillä talouden demokratisoimiseen liittyvillä argumenteilla joissa enemmistön demokraattista tahdon noudattamista pidetään kaikkein ylimpänä oikeusperiaatteena – ja vain korkeintaan niillä
rajoituksilla jotka ovat välttämättömiä yleisesti tunnustettujen ihmisoikeuksien suojelemiseksi.
z
Tärkein vasta argumentti sosialistiselle demokratia argumentille on se ettei edes edustuksellista enemmistödemokratiaa voi pitää täysin legitiiminä yhteiskuntajärjestelmänä — koska se ei perustu kaikkien kansalaisten henkilökohtaisesti solmimaan vapaaehtoiseen yhteiskuntasopimukseen.
z
Vapaaehtoisten yhteisöjen omien jäsentensä kesken toteuttama millainen tahansa sosialismi tai maavero ei olisi liberalistisesti katsottuna mikään ongelma mutta vapaaehtoinen yhteiskuntasopimus on ollut aina ongelma enemmistön demokraattiseen tahtoon vetoaville.

Etkö siis ymmärrä, miten liikkumista estävä aita voi estää liikkujien vapautta? Omasta mielestäni on sekä arkijärjen että liberaalien kannattaman negatiivisen vapauskäsityksen lähtökohdista aika selvää, että aitaaminen voi tässä tapauksessa rajoittaa metsässä kävelijöiden vapauksia.

Mutta kokeillaanpa täsmällisemmin esimerkein, jotta ymmärtäisin, missä ymmärryksiemme ero piilee:

Nykyisessä Suomessa metsänomistaja ei (yleensä) saa aidata omistamaansa metsää niin, että muut eivät saisi kävellä siellä. Tätä kutsutaan jokamiehenoikeudeksi. Onko sinun siis vaikea ymmärtää, millä tavoin tämä oikeus liikkua metsässä voi lisätä metsässä liikkuvien ihmisten vapautta?

Vai liittyykö vaikeus johonkin muuhun kohtaan sitä tilannetta, jossa omistaja saa aidata metsänsä ja muut eivät enää saa kävellä siellä?

Kenties asiaa voisi vielä selventää kysymällä, tulisiko mielestäsi Suomessa luopua jokamiehenoikeudesta?

(Tämä on siis kommentti siihen Aki Kivirinnan kommenttiin, joka alkaa ”Mielestäni montaakin asiaa on syytä kritisoida vaikka se olisi laillista”.)

Mielestäni montaakin asiaa on syytä kritisoida vaikka se olisi laillista, emmehän koskaan muutoin olisi päässeet eroon orjuudesta . Tai sellaisia asioita jotka ovat laittomia jotka ovat omasta mielestä ehdottomasti ihmisoikeuksia, kuten vaikkapa naisten äänioikeudet.

Laki ei siis määrittele moraalia eikä myöskään kritisointikynnystä.

Mutta tästä taidettiin tosiaan olla samaa mieltä.

Eli, millä tavoin heidän vapautensa toteutuu kun he saavat liikkua toisen maalla? Tai ei toteudu kun he eivät saa liikkua? En ymmärrä.

Siitä toki voidaan olla montaa mieltä tulisiko maata ylipäätään omistaa, mutta oletetaan tapauksen helpottamiseksi että sitä saa omistaa. Jos omaisuus on jonkun toisen, siihen täytyy olla jokin määräysvalta eikä se varsinaisesti rajoita kenenkään oikeuksia jos ei toisen omaisuutta ei saa käyttää ilman korvausta tai sopimista. Huolimatta siitä ettei käyttö millään tavalla muuta tai tuhoa tuota omaisuutta. Tai vaikka se olisi jopa hyödyksi tuolle omaisuudelle.

Teivo, kiitos, selvensi kyllä mitä tarkoitat.

Roope, kiitos kommentista. Täytyypä yrittää tutustua paremmin maan verotuksen periaatteellisiin kysymyksiin. Joskus ne ovat tulleet vastaan, kun olen (pintapuolisesti) yrittänyt päästä jyvälle ns. georgistien ajatuksista. Siis 1800-luvulla vaikuttaneen Henry Georgen ajatuksista inspiroituneiden jutuista. Kysymys verotuksesta ratkaisuna sellaisiin kysymyksiin, joissa milliläisten periaatteiden mukaisesti tulee kahnauksia eri vapauksien välille on yleisemminkin kiehtova.

Pertti. Tämän kirjoitukseni tavoitteiden kannalta ajattelin, että tällainen minimimääritelmä sosialistisesta ajattelusta riittää. Mutta kysymyksesi on toki monin tavoin mielenkiintoinen.

Itse olen tavannut ajatella, että on olemassa laajempi käsite ”radikaali demokratia”, joka tarkoittaa demokratian soveltamista sellaisiin vallankäytön ulottuuvuuksiin, joihin niitä ei ole riittävästi sovellettu. Radikaalin demokratian alaryhminä voi nähdä vaikkapa demokratian soveltamisen globaaleihin kysymyksiin (kosmopoliittinen demokratiaulottuvuus), sukupuoleen liittyviin kysymyksiin (feministinen demokratiaulottuvuus) ja talouteen liittyviin kysymyksiin. Tätä viimemainittua on mielestäni mahdollista ja järkevää kutsua sosialistiseksi demokratiaulottuvuudeksi.

Tämä ei tainnut olla tyhjentävä vastaus kysymykseesi, mutta selvensikö yhtään?

Teivo: ”…muiden ihmisten vapautta merkittävästi rajoittavien omistamiseen perustuvien etuoikeuksien kritiikki on keskeinen osa sosialistista ajattelua…”. Entä mitä muuta sijoitat sosialistisen ajattelun alaan erityisesti siten, että muodostuu eroa ajattelutapoihin, jotka eivät varsinaisesti tai lainkaan edusta sosialistista ajattelua ja jopa sen vastakohtaa?

Mekanismi on sama kuin ruuhkamaksuissa (joita Pursiainenkin kannattaa), eli kun tiekapasiteetista on pulaa, kapasiteetin käyttämisestä peritään maksua. Kaupungeissa maasta on jatkuvasti pulaa, joten tonttimaata tulee verottaa markkinavuokran verran, ja tulot tulee jakaa kaikkien kansalaisten kesken, sillä kaikki kärsivät joillekin annetuista etuoikeuksista hyödyntää maata.

Täältä löytyy lista tunnetuista liberaaleista, jotka kannattivat tai kannattavat maan vuokran palauttamista yhteisölle: http://earthfreedom.net/lvt-advocates