Mainio kommentti, johon todella toivoisin sukupuolentutkijoilta vastausta! Itse olen vasemmistolainen muun alan tutkija, ja miettinyt juuri näitä kysymyksiä paljon, mutta en todellakaan uskalla ottaa näihin kantaa omalla nimelläni nimimerkin Gender curious esittämistä syistä.

Henk.koht. ei ole erityisen mukavaa, että transaktivistit ovat ryhtyneet uudelleenmäärittelemään homoseksuaalisuutta niin, että kyse ei ole kiinnostuksesta omaan sukupuoleen (sex), vaan ilmeisesti omaan ”genderiin”. Itse en todellakaan koe, että seksuaalisuuteni suuntautuu johonkin tiettyyn sukupuolistereotypiaan tai edes henkilön omaan kokemukseen sukupuoli-identiteetistään (josta en edes voi tietää mitään ennen kuin syvemmän tutustumisen jälkeen). Ylipäätään sukupuolistereotypioiden ylläpito ja vahvistaminen ei ole mielestäni millään tavalla tavoiteltavaa. Kuitenkaan tämän parempaakaan määritelmää ”genderille” ei tunnu löytyvän (sukupuolentutkijat korjatkaa, jos teillä on parempi määriltelmä).

Kun on aikanaan jo käynyt läpi sen, että oma seksuaalisuus ei yleisestä heteronormista huolimatta ole väärin tai ällöä, niin ei todellakaan huvittaisi mennä takaisin kaappiin siksi, että transaktivistien mielestä kyseinen seksuaalisuuden muoto onkin ”creepy fetissi, jota ei pitäisi levitellä” ja ”sisäistettyä transfobiaa”, kuten eräätkin suomalaiset transaktivistit somessa muotoilevat.

Sinänsä en mitenkään kyseenalaista sitä, että sukupuolella on sekä biologinen että sosiaalinen ulottuvuus.

Älä, Tuija Saresma, levitä perättömiä väitteitä tieteellisestä ja tutkimuksellisesta toiminnastani ja julkaisuistani!

Väitteeni sisältö oli, että ulkomaalaiset mieslaumat sekoittivat pakolaiskriisin yhteydessä suomalaisten ihmisten seksuaaliset markkinat ja horjuttivat pariutumisen tasapainotilaa niin, että TÄMÄ johti nuoret neidot säännöstelemään seksuaalisia suhteita ja antoi seksuaalisen vallan avaimet määrällisenä vähemmistönä olevien naisten käsiin.

Arvostelin siis maahanmuuttajien toimintaa, joka on sisältänyt myös väkivaltarikoksia.

Tältä pohjalta kritisoin feministien vallankäyttöä, joka on ollut suomalaisia miehiä aiheettomasti syyllistävää, aivan kuten kaikki kirjaani vastaan julkisuudessa esittämäsi kannanotot.

Huomautan, että esitin tulkintani puolueettomasta positiosta heteroseksuaalisen valtakulttuurin ulkopuolelta enkä oma lehmä ojassa, kuten agenda- ja tendenssitutkijat.

JUKKA HANKAMÄKI
Filosofian tohtori, filosofi
Valtiotieteiden tohtori, sosiaalipsykologi

Oon kans toinen vihervasemmistolainen feministi. Cis-sukupuolisen näkökulmasta sitä voi olla vaikea ymmärtää, mutta transnaiset ovat naisia. Naisia. Eivät miehiä, jotka päättävätkin olla naisia. En kutsu sua persuksi tai äärioikeistolaiseksi mutta transfoobikko olet oman kuvailusi perusteella.

Vaarana on myös käsitteen määrittely tavalla, joka on trans-eksklusiivinen, koska jos määritelmässä esiintyy mitään fyysisiä ominaisuusksia, tämä sulkisi ulkopuolelleen transmiehet- tai naiset, jotka tämän gender-teorian mukaan välttämättä ja väistämättä ovat yhtä oikeita miehiä tai naisia kuin cis-naiset tai miehet.

Näin ollen, koko gender-käsitteeseen liittyy todella paljon epämääräisyyttä ja tästä seuraten tulkinnasta valtaa. Se, jolla tämä valta on, pystyy ihmisoikeuksien ja itsemäärittelyn loukkaamisen uhalla vaatimaan toisia hyväksymään kyseisen doktriinin ihmisen sukupuolisuudesta, jonka väitetään kuvaavan objektiivista todellisuutta vaikka sukupuoli-identiteetti on absoluuttisesti subjektiivisesti määrittyvä. Tämä on jyrkkä vastakohta sille, miten sukupuoli biologisesti määritellään: mies (ihmislajin koiras) on yksilö, joka tuottaa pieniä sukusoluja ja nainen (ihmislajin naaras) yksilö, joka tuottaa suuria sukusoluja.

Sukupuoli (gender) spektrinä tai jatkumona on käsitteellisesti vähintään yhtä ongelmallinen. Siinä sukupuolen määräävänä muuttujana on feminiinisyys tai maskuliinisuus, jotka taas ovat kulttuurillisia konstruktioita ilmeten naisten ja miesten stereotypioissa, periiatteessa niin sanotuissa ideaalityypeissä. On kuitenkin selvää, että tällaisessa tarkastelussa tällainen vastakkainasettelu toimii samalla tavalla kuin esimerkiksi psykometriikassa käyetyt termit ekstroversio ja introversio. Kukaan ihminen maan päällä ei ole 100% ekstrovertti tai introvertti, vaan enemmän tai vähemmän (siksi näitä mitataan persentiilein), ja teknisesti onkin väärin käyttää sanontoja kuten ”olen ekstrovertti”. Jokaisessa on ekstroversiota ja introversiota samalla tavalla kuin feminiinisyyttä ja maskuliinisuutta, tästä seuraa gender-teorian mukaan loogisesti se, että jokainen ihminen on tosiasiassa muunsukupuolinen, koska kukaan ei millään tavalla voi mitattivssa olevalla tavalla sijoittua ääripäihin, ja koko spektrin käsitekin tarkoittaa sitä, että skaala on liukuva eikä asteikko. Täten, sukupuoli-identiteetti -käsite ja gender-doktriini tosiasiassa vahvistaa sosiaalisia konstruktiota entisestään ja yhdistää essentialistisella tavalla sukupuolen kokemisen näihin sosiaalisiin kategorioihin.

Todettakoon siis, että gender-käsite ja sen ympärillä oleva teoreettinen rakennelma ei ole loogisesti koherentti, ja onkin kysyttävä, että voiko kukaan sukupuolentutkija tai muutoin näiden asioiden kannattaja myöntää teorian olevan väärä? Vaikuttaa siltä, että ulospääsyä ei ole, koska näin myöntäessään hän

1) Saisi transfoobin leiman
2) Asettuisi ihmisoikeuksien vastustajaksi
3) Tulisi syytetyksi muiden identiteetin ja olemassaolon kieltäjäksi.

Kukaan ihminen varsinkaan akateemisessa maailmassa EI VOI säästää mainettaan ja jatkaa uraansa, jos saa tällaiset leimat otsaansa. Lisäksi, jos teoria on sisäistetti rakennettu siten, että sitä ei pysty kumoamaan, se on falsifioimaton. Tämä tulee ilmi siinä, että jos nainen x sanoo, että en koe mitään subjektiivista syvää kokemusta sukupuolisuudestani, vastaukseksi annetaa, että etuoikeutettuna cis-naisena sinun ei ole tarvinnut kyseenalaistaa tai pohtia sukupuoltasi, joten koko (tämän kyseisen teorian!) kyseenalaistamisesi on tosiasiassa sisäistettyä heteronormatiivista transfobiaa. Sama ongelma on mm. Robin DiAngelon White fragility -teoriassa, mutta sitäkään kukaan ei uskalla kritisoida, koska DiAngelo on määritellyt kritisoimisen ja kyseenalaistamisen todisteeksi rasismista. Kriittinen ajattelu tai tiede ei toimi näin, uskonto ja kultit toimivat näin.

PS. kukaan ei ajattele, että fundamentalistikristityn olemassaolon tunnustaminen edellyttäisi sitä, että ajattelisimme hänen identiteettinsä, joka perustuu uskomuksiin todellisuuden luonteesta, olevan objektiivisesti totta. Riittää, että tunnustamme hänelle uskonnonvapauden eli vapauden uskoa mihin haluaa ja täten muodostaa identiteettiän sitä kautta. Minun ei tarvitse ajatella, että uskovaisen x sisällä TODELLA asuisi Pyhä Henki tai, että hindu y olisi TODELLA osa kosmista jumaluutta. Riittää, että tunnustan ja hyväksyn: ”tuo on osa identiteettiäsi ja se on pluraralistisessa demokraattisessa yhteiskunnassa aivan ok”. Miksi sama ei ole mahdollista sukupuoli-identiteetin kanssa, joka ei Teorian mukaan

1. Palaudu biologisiin ominaisuuksiin mitenkään, eli on näin ollen käytänössä metafyysinen ilmiö
2. Juridisena fiktiona eli laillisena statuksena kertoisi normatiivisen ulottuvuutensa lisäksi mitään fyysisestä tai psykologisesta todellisuudesta?

Miksi oletat, että naiset luovat turvalliset tilat olemalla vain biologisen sukupuolensa edustajia? Miksi miehet luovat automaattisesti uhan? Miksi miessukupuolisuuteen liittyy automaattisesti väkivallan uhka?