Mitä lakko tarkoittaa?

Lakko tarkoittaa, että jonkun työpaikan työntekijät päättävät yhdessä, että he ovat pois työpaikalta jonkun aikaa. Lakko voi kestää muutaman tunnin, muutaman päivän tai se voi kestää viikkoja. Lakkoa kutsutaan myös työtaisteluksi.

Miksi työntekijät ovat lakossa?

Työntekijät ovat lakossa siksi, että he eivät ole tyytyväisiä esimerkiksi omaan palkkaansa, työaikaansa tai työoloihinsa kuten työpaikan sääntöihin tai turvallisuuteen.

Usein työntekijät ovat lakossa silloin, kun heidän ammattiliittonsa neuvottelee työnantajan kanssa työhön liittyvistä asioista. Lakolla työntekijät painostavat työnantajaa, jotta se suostuu työntekijöiden ja heidän ammattiliittonsa vaatimuksiin tai osaan niistä. Työntekijät ja heidän ammattiliittonsa voivat vaatia esimerkiksi parempaa palkkaa tai parempia työpaikan työoloja.

Miksi lakkovahdit seisovat työpaikkojensa edessä lakon aikana?

Lakkovahdit ovat sen työpaikan työntekijöitä, missä lakkoillaan. He ovat myös itse lakossa ja kannustavat työpaikan muita työntekijöitä pysymään lakossa. He myös varmistavat, että lakko sujuu rauhallisesti.

Mikä on yleislakko?

Yleislakko on lakko, jonka järjestää joku ammattiliittojen keskusjärjestö tai useampi keskusjärjestö yhdessä. Suomessa on kolme ammattiliittojen keskusjärjestöä. Ne ovat Suomen ammattijärjestöjen keskusjärjestö eli SAK, toimihenkilökeskusjärjestö eli STTK ja korkeasti koulutettujen ihmisten Akava. Näihin keskusjärjestöihin kuuluu monia ammattiliittoja. Esimerkiksi SAK:hon kuuluu Suomen Muusikkojen liitto sekä Paperiliitto.

Yleislakon aikana tiettyjen ammattialojen työntekijät eivät tee töitä. Yleislakko on yleensä laaja. Silloin työntekijöitä voi olla lakossa ympäri maata. Suomessa on harvoin yleislakkoja.

Mikä on tukilakko?

Tukilakko on lakko, jossa jonkun alan työntekijät ovat lakossa siksi, että he tukevat jonkun toisen alan työntekijöiden lakkoa. Tukilakossa olevat työntekijät eivät vaadi mitään itselleen. He kannattavat asiaa, jonka puolesta toisen ammattialan työntekijät ovat lakossa. Tukilakot ovat Suomessa harvinaisia.

Mikä on laiton lakko?

Lakko on laiton silloin, jos se rikkoo työehtosopimusta. Työehtosopimus on sopimus, jossa työtekijöiden ammattiliitto ja työnantajan ammattiliitto sopivat alan palkoista, palkankorotuksista, työajoista sekä lomista. Työehtosopimuksessa sovitaan myös asioista, jotka liittyvät lakkoon. Sopimuksessa voidaan sopia esimerkiksi, kuinka kauan ennen lakon alkua työntekijöiden ammattiliiton täytyy ilmoittaa lakosta työnantajalle.

Työehtosopimus on voimassa 1–3 vuotta. Jos sinä aikana jokin työntekijöiden ammattiliitto ei noudata työehtosopimuksen lakkoon liittyviä asioita, silloin lakko on laiton. Jos työntekijöiden ammattiliitto järjestää laittoman lakon, se joutuu maksamaan siitä työnantajan ammattiliitolle sakkoa.

Mikä on työsulku?

Työsulku on työnantajan työtaistelu. Kun työnantaja järjestää työsulun, silloin työntekijät eivät voi tulla työpaikalle ja tehdä töitään.

Työantaja voi järjestää työsulun silloin, kun se neuvottelee työntekijöiden tai työntekijöiden ammattiliiton kanssa esimerkiksi palkoista ja työajoista. Työsulun tarkoitus on painostaa työntekijöitä tai työntekijöiden ammattiliittoa niin, että työnantaja pääsee nopeammin sopuun heidän kanssaan.

FT, YTT Tapio Bergholm on Itä-Suomen yliopiston dosentti.

Selkomukautuksen teki Sanna-Leena Knuuttila

Artikkelikuva: Alexander / Pixabay

Tämä teksti on saanut Selkokeskuksen myöntämän selkotunnuksen.
Teksti on selkomukautettu Tapio Bergholmin artikkelista, joka on julkaistu Politiikasta-verkkolehdessä huhtikuussa 2020.

Julkaisu Politiikasta selkokielellä -sarja: Milloin ja miksi Suomessa lakkoillaan? ilmestyi ensimmäisenä Politiikasta.

Työmarkkinoilla on ollut tuulista vuoden 2019 syksystä, kun riita Postin työehtosopimuksesta johti vähintään epäsuorasti pääministeri Antti Rinteen eroon. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen aikana määritellyt kilpailukyvyn kohottamiseen tähdätyt työajan lisäykset ovat omalla tavallaan sähköistäneet neuvotteluja työmarkkinaosapuolten välillä.

Syksyn hankalien työmarkkinakuvioiden takia ja haastavan työmarkkinakevään hengessä on hyvä kerrata työtaisteluun liittyviä asioita. Vastaukset kysymyksiin antaa työmarkkinasuhteita pitkään tutkinut Tapio Bergholm.

Ovatko syksy 2019 ja kevät 2020 olleet jotenkin poikkeuksellisen haastavia aiempiin työmarkkinakierroksiin nähden?

Tällä kahdelle eri vuodelle levittäytyvässä neuvottelukierroksessa on ainakin kaksi poikkeuksellista jännitettä, jotka ovat jo johtaneet työtaisteluihin.

Ensinnäkin työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen arviot toteutuneesta ja tulevasta talouskehityksestä ovat poikenneet erittäin paljon toisistaan. Työnantajat ovat odottaneet uutta lamakautta jo vuoden 2019 alusta alkaen, ja ammattiliitot ovat arvioineet hyvän suhdanteen ja työllisyystilanteen parantumisen jatkuneen.

Toinen jännitystä kevään 2020 neuvotteluihin luova tekijä on kansainvälisen hoivakriisin rantautuminen Suomeen. Kuntien taskut ovat tyhjät. Samaan aikaan sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn ja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin neuvotteluasemaa vahvistaa hoiva-alan työvoimapula meillä ja muualla.

Mitä lakko yleensä Suomessa tarkoittaa: milloin ja miksi lakkoillaan?

Suomen lakkoilu on olennaisesti muuttunut. Vielä 1980-luvulla oli runsaasti työehtosopimusneuvotteluihin liittyneitä laajoja liittolakkoja, jotka päättyivät vasta työriidan sopimiseen. Tuolloin Suomessa työtaisteluissa menetettiin keskimäärin paljon enemmän työpäiviä kuin seuraavana kolmena vuosikymmenenä, jolloin puolestaan oli enemmän lyhyitä, niin sanottuja surulakkoja.

Nämä surulakot olivat lyhyitä muutaman tunnin tai yhden päivän mielenosoituslakkoja yt-neuvottelujen, joukkoirtisanomisten, toimintojen ulkoistamisen tai yksiköiden sulkemisen yhteydessä.

Nykyisen neuvottelukierroksen erityispiirteenä oli saksalaistyyppisen varoituslakkotaktiikan laaja käyttöönotto Suomessa. Ammattiliitot ilmoittivat poikkeuksellisesti työnantajille ja jäsenilleen työtaistelun alkamisesta ja päättymisestä samalla kertaa.

Työnantajapuoli vastasi tällaiseen ”tuotanto alas, tuotanto ylös” -työtaisteluun ainakin mekaanisessa metsäteollisuudessa työsululla.

Onko työnantajalla vastaavia välineitä kuin lakko?

Työsulku eli kaikkien työntekijöiden tai ammattiliiton jäsenten työnteon ja palkanmaksun keskeyttäminen on työnantajien työtaistelutoimi, jonka käyttö on Suomessa tällä vuosituhannella lisääntynyt.

Paperiteollisuuden työsulku vuonna 2005 on ollut tämän vuosituhannen suurin suomalainen työtaistelu menetetyillä työpäivillä laskettuna. Työnantajapuoli käytti kohdennetun, lyhyen, vain hiljaisiin päiviin kohdennetun työsulun taktiikkaa hiihtokeskus- ja matkailupalvelualan työehtosopimusneuvotteluissa vuonna 2017.

Työnantajain raskain ase on pääoman lakko eli tuotannon siirtäminen muualle. Tätä ei työrauhalainsäädäntö estä.

Mikä on yleislakko?

Yleislakko on jonkin ammattiliittojen keskusjärjestön tai useamman keskusjärjestön kaikkien jäsenliittojen yhteinen työtaistelutoimi.

Viimeisin Suomessa toteutunut yleislakko on vuodelta 1986, jolloin Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ajoi yhteislakollaan työajan lyhennystä 40 tunnin työviikkoon. Yhteislakko kesti puolitoista vuorokautta.

Maailmalla yleislakot ovat usein lyhyitä mielenosoituslakkoja, joilla painostetaan maan hallitusta tai protestoidaan tehtyjä poliittisia ratkaisuja vastaan.

Mikä on tukilakko?

Työehtosopimuksien työrauhavelvoite velvoittaa sopimuksen osapuolet välttämään työehtosopimuksen sisältöön ja tulkintaan liittyviä painostus- ja työtaistelutoimia. Työrauhavelvoite ei estä toisen sopimusalan työtaisteluiden tukemista tukilakkouhkalla tai tukilakolla. Myös hallituksen ja eduskunnan painostaminen on laillista, koska painostus ei kohdistu työehtosopimuksen sisältöön.

Ainakin yhden kerran Suomen historiassa on nähty työnantajaliiton tukityösulku, kun 1970-luvulla työnantajapuoli torjui Kumi- ja nahkatyöväenliiton yrityksen saada lakolla tulopoliittisen ratkaisun ylittäviä palkankorotuksia.

Miksi lakkolaiset monesti ”partioivat” työpaikoillaan?

Työtaistelun pitävyyttä valvovat työnantajaliitot ja ammattiliitot eri tavoin. Työnantajaliiton jäsenet joutuvat usein maksamaan sakkomaksut, mikäli tekevät työtaistelun aikana erillissopimuksen ammattiliiton kanssa.

Ammattiliiton tehtävä on vaikeampi, koska jäsenyysehtoihin ei tällaisia rangaistusmekanismeja ole voitu kansalaisjärjestössä rakentaa. Tämän vuoksi ammattiosastot ja niiden työhuonekunnat asettavat lakkovahteja työpaikkojen ulkopuolelle valvomaan lakon pitävyyttä.

Lakkovahtien toiminta pysyy pääsääntöisesti lakien ja asetusten puitteissa, mutta työtaistelutilanteissa tunteet saattavat kuumeta. Lakkovahtien kielenkäyttö lakon pettäjiä (ammattiliiton jäseniä, jotka menevät töihin) ja rikkureita (työpaikan ulkopuolelta värvättyjä lakonmurtajia) kohtaan on usein tylyä. Toisinaan lakkovahtien ja lakonmurtajien välillä on käsikähmiä, joista voi päätyä syytteeseen.

Miten määritellään laiton lakko?

Lakko-oikeus on yleinen. Laittomaksi lakoksi kutsutaan sellaista työtaistelutointa, joka rikkoo työehtosopimuksen työrauhavelvoitetta ja josta työtuomioistuin tuomitsee ammattiosaston, ammattiliiton tai molemmat hyvityssakkoihin kanteen nostaneelle työnantajaliitolle.

Ammattiliitoissa tämän vuoksi ei puhuta laittomista vaan sopimuksen vastaisista lakoista, koska vain järjestö ja sen alaosastot rikkovat työrauhan valvontavelvollisuutta.

Työnantajakin voi syyllistyä työehtosopimuksen vastaisiin painostus- ja työtaistelutoimiin työrauhavelvollisuuden vallitessa, mutta ne ovat harvinaisempia.

FT, YTT Tapio Bergholm on Itä-Suomen yliopiston dosentti. Hän on tutkinut työmarkkinasuhteita neljän vuosikymmenen aikana.

Kysy politiikasta on juttusarjamme, jossa tutkija vastaa esitettyihin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimitus@politiikasta.fi.

Artikkelia päivitetty 17.11.2023: Tästä Kysy Politiikasta -artikkelista on julkaistu marraskuussa 2023 selkomukautettu versio, joka on saanut Selkokeskuksen selkotunnuksen.

Julkaisu Milloin ja miksi lakkoillaan? ilmestyi ensimmäisenä Politiikasta.