Länsimaisessa kulttuurissa on pohdittu yli 2000 vuoden ajan vallankäytön ja ihmisten yhteiselämän kysymyksiä, ja työ jatkuu edelleen. Teoreettista työtä tarvitaan käsitteiden luomiseksi ja maailman hahmottamiseksi paremmin, kuten italialaisfilosofi Roberto Esposito on korostanut useissa teoksissaan.

Esposito tuo esiin, miten filosofia on jatkuvasti ajankohtaista – Eurooppa on dramaattisimmissa historian vaiheissaan kääntynyt filosofian puoleen. Nykyistäkin tilannetta voi luonnehtia dramaattiseksi.

Hyviä viimeaikaisia esimerkkejä selkeistä politiikan teoriaa käsittelevistä teksteistä Politiikasta-lehdessä ovat vaikkapa Suvi Kuokkasen artikkeli ”Hybris, kansa ja yhteiskuntarauhan järkkyminen antiikin Kreikassa” tai Aada Petterssonin ”Valtion sisäiset konfliktit: Terve vai sairas valtiomuoto?”.

Kuokkanen kirjoittaa, että antiikissa esiintyneet ajatukset yhteiskunnasta ovat yhä ajankohtaisia, ja Pettersson analysoi Aristoteleen ja Machiavellin suhtautumista valtion sisäisiin konflikteihin – teema, jonka merkitys ei polarisoituneessa nykymaailmassamme ole ainakaan vähentynyt.

Kaikki eivät kuitenkaan pysty lukemaan edes popularisoituja tekstejä politiikan teoriasta. On tärkeää, että myös eri syistä heikosti lukeville tarjotaan tietoa politiikan ilmiöistä, kuten käytännön poliittisista väännöistä ja niiden eri osapuolista sekä instituutioista.

Popularisointi ja selkokielistäminen ovat ajankohtaisia heikkenevän lukutaidon ajassa

Politiikasta-verkkolehdellä on tärkeä rooli politiikan tutkimuksen popularisoimisessa ja myös selkokielistämisessä. Selkomukauttaja ja -kouluttaja Jenni Saarilahti sekä väitöskirjatutkija Mervi Kastari mainitsevat Tutkimusretkiä selkokieleen -teoksessa, että lukutaitoselvitysten mukaan heikkoja lukijoita on 14 prosenttia kouluikäisistä ja 11 prosenttia työikäisistä Suomessa asuvista henkilöistä.

Lukutaitoa Suomessa laajasti tutkinut Riie Heikkilä on havainnut, että lukeminen Suomessa on eriytynyt: ensisijaisesti korkeasti koulutetut ryhmät lukevat, ja matalasti koulutetuissa on enää hyvin vähän aktiivisia lukijoita. Kiinnostavasti tuoreimman PISA-tutkimuksen mukaan 15-vuotiaiden lukutaito on heikentynyt Suomessa etenkin ylimmässä sosioekonomisessa neljänneksessä, joten selkotekstejä tarvitaan lukutaidon heikentyessä monenlaisissa ihmisryhmissä.

On arvioitu, että Euroopassa viidennes ihmisistä on funktionaalisesti lukutaidottomia, eli he eivät lukutaitonsa puolesta selviä päivittäisestä arjesta.

Sujuva lukutaito on tarpeen yhteiskunnallisten asioiden seuraamisessa ja laajemmin ylipäätään arkisessa elämässä selviytymisessä. On arvioitu, että Euroopassa viidennes ihmisistä on funktionaalisesti lukutaidottomia, eli he eivät lukutaitonsa puolesta selviä päivittäisestä arjesta.

Muun muassa maahanmuuttotaustaiset henkilöt hyötyvät selkokielisistä teksteistä. Heidän osuutensa on Suomessa kasvamassa kaikilla koulutusasteilla. Suomen kielen oppijoiden lisäksi selkokielestä hyötyvät myös mm. muistisairaat, kehitysvammaiset ja lukivaikeuksia kokevat. Opettaessani toisella asteella olen havainnut, että selkokielisille teksteille on käyttöä sekä ammatillisissa oppilaitoksissa että lukioissa.

Tutkittua tietoa politiikasta ei pidä rajata vain monipuolisesti lukutaitoiselle eliitille. Demokratiassa on olennaista, että kaikki ymmärtävät yhteiskunnan toimintaa ja voivat tehdä punnittuja poliittisia valintoja. Tämän vuoksi Politiikasta jatkaa hyvin käynnistynyttä Politiikasta selkokielellä -sarjaa sekä tutkijoiden kouluvierailuja. Myös uusien artikkelisarjojen suunnittelutyö on käynnissä.   

VTT Vappu Helmisaari on Politiikasta-lehden vastaava päätoimittaja ja helsinkiläinen lukio-opettaja.

Artikkelin kuvituskuva: Debbie Tea / Unsplash

Julkaisu Päätoimittajalta: Tutkittu tieto politiikasta kuuluu kaikille ilmestyi ensimmäisenä Politiikasta.