Missään vaiheessa ei oikeastaan kuultu konkreettista vastausta siihen miksi sitten Suomen tulisi allekirjoittaa tällainen lähes blanco asiakirja? Vastauksissa puhuttiin vain jo olemassa olevan tilanteen ”selkeyttämisestä”. Vastauksena tämä toki kuulostaa ongelmattomalta. Todellisuudessa se itseassa on myös hyvin vinoutunut vastaus, sillä asiakirjan tekstistä käy ilmi, että asiakirjan tavoitteena ei ole vain nykytilanteen selkeyttäminen vaan pyrkiä esim. lisäämään järjestäytyneen siirtolaisuuden kanavia ja näkemään se positiivisena voimana. Nämä tavoitteet ovat tavoitteellisia arvoväitteitä, jotka olisivat vaatineet taakseen laajempaa yhteiskunnallista keskustelua siitä olemmeko me samaa mieltä ja haluammeko tavoitella näitä päämääriä. Tätä keskustelua ei käyty eikä siihen kannustettu. Ne tahot joiden agendalla on maahanmuuton ja turvapaikanhakijoiden määrän lisääminen Suomessa eivät haluneet osallistua tähän keskusteluun ja siirsivät vastauksen painopisteen koskemaan juridista sitovuutta, kuten tämänkin artikkelin kirjoittajat.

GSM julistaa mm.

”Siirtolaisuus on kuulunut ihmiskunnan elämään kautta historian, ja tunnustamme sen olevan vaurauden, innovaation ja kestävän kehityksen lähde globalisoituneessa maailmassamme”. ”Tässä globaalissa kompaktissa tunnustetaan, että turvallinen, järjestäytynyt ja sääntöjenmukainen siirtolaisuus hyödyttää kaikkia.”

Tähän lausumaan sisältyy jo implisiittisesti sitoumus edistää siirtolaisuutta. Väite ei ole puhdas tosia-asiaväite vaan sisältää arvoväittämän ja siitä voidaan perustellusti olla toista mieltä. ”Kestävä kehitys” ja ”siirtolaisuus” eivät esimerkiksi välttämättä mahdu samaan lauseeseen. Suomi on nyt kuitenkin sitoutunut allekirjoituksellaan tunnustamaan tämän väitteen todeksi. Millä tavalla tästä käytiin kansalaiskeskustelua ennen allekirjoitusta?

Kompaktin keskeinen tavoite on kirjattu näkyvästi.

”TAVOITE 5: Lisätään sääntöjenmukaiseen siirtolaisuuteen johtavien
väylien saatavuutta ja joustavuutta”

Nyt jokainen, jonka agendalla on siirtolaisuuden/turvapaikanhakijoiden lisääminen voivat osoittaa sen kansainvälisen, lähtökohtaisesti sitovan sopimuksen ja pykälän, jossa ”pyrkimyksenä on lisätä siirtolaisuuden väyliä”. Jos kompakti ei tuo mitään uusia avauksia jo olemassa olevaan lainsäädäntöön niin löydätte kohdan helposti. Vastauksenne ei voi kuitenkaan olla se, että kompakti ei ole juridisesti sitova toisin kuin kansaiväliset velvoitteet lähtökohtaisesti ovat. Lisäksi tästäkin väitteestä voidaan implisiittisesti olettaa, että sen tarkoituksena on nimenomaan turvapaikkapohjaisen muuttoliikkeen lisääminen ja edistäminen. Tämä on iso asia, josta olisi pitänyt käydä myös paljon laajempaa kansalaiskeskustelua, eikä laittaa sormia korviin ja hokea, että ”sopimus ei muuta mitään, sopimus ei muuta mitään”.

Itseasiassa koko kompakti on täynnä tällaisia kannanottoja, joilla pyritään edistämään ja lisäämään siirtolaisuutta sellaisin sanmuodoin, joita ei kansainvälisissä velvoitteissa ole. Lähemmässä tarkastelussa herääkin kysymys, kuka aihetta koskevassa yhteiskunnallisessa keskustelussa käyttikään vinoutuneita puheenvuoroja ja vahvaa agendajournalismia? Pelkästään perussuomalaiset? Allekirjoittamalla kompaktin Suomi sitoutui täyttämään kompaktin tavoitteet. Se ei ole vain yhdentekevä asiakirja.

Lisäksi vielä sananen tuosta ”laiton” siirtolainen saivartelusta. Se, että kansainvälinen juridinen termistö ei käsitettä tunne, ei suoraan osoita ettei sellaista ilmiötä ole olemassa. Käsite ”irregular” onkin rajoiltaan hyvin epätarkka ja jäsentymätön. Sen sijaan Suomen laki tuntee laittomana maassaoleskelun ja tällöin siihen voidaan mielekkäästi viitata. Mikään meidän kansallinen ja kansainvälinenkään juridinen termi ei myöskään tunne käsitettä ”paperiton”. Silti tätä käsitettä on rummutettu ihmisoikeusaktivisten, aktivistitutkijoiden ja agenjournalismin toimesta yleiseen kielenkäyttöön.

Pahoittelen meidän kirjoittajien puolesta, ettei merkkimäärään mahtunut koko asiakirjan sisältö. Ohessa keskeiset periaatteet:

Turvallisen, järjestäytyneen ja sääntöjenmukaisen siirtolaisuuden tavoitteet
(1) Kerätään täsmällisiä ja eriteltyjä tietoja ja käytetään niitä näyttöön perustuvien toimintatapojen
perustana
(2) Minimoidaan kielteiset ja rakenteelliset tekijät, jotka pakottavat ihmiset jättämään lähtömaansa
(3) Tarjotaan täsmällistä ja oikea-aikaista tietoa siirtolaisuuden kaikissa vaiheissa
(4) Varmistetaan, että kaikilla siirtolaisilla on todiste henkilöllisyydestä ja asianmukaiset asiakirjat
(5) Vahvistetaan sääntöjenmukaiseen siirtolaisuuteen johtavien väylien saatavuutta ja joustavuutta
(6) Edistetään oikeudenmukaista ja eettistä rekrytointia ja turvataanihmisarvoisen työn varmistavat työehdot ja työolosuhteet
(7) Puututaan siirtolaisuuteen liittyviin haavoittuvuuksiin ja vähennetään niitä
(8) Pelastetaan ihmishenkiä ja laaditaan yhteensovitettuja kansainvälisiä toimia kadonneita siirtolaisia varten
(9) Vahvistetaan valtioiden rajat ylittäviä toimia, joilla puututaan siirtolaisten salakuljetukseen
(10) Ehkäistään,torjutaan ja poistetaan ihmiskauppaa kansainvälisen siirtolaisuuden yhteydessä
(11) Hallitaan rajoja yhtenäisellä, turvallisella ja koordinoidulla tavalla
(12) Vahvistetaan siirtolaisia koskevien menettelyjen varmuutta ja ennustettavuutta asianmukaisen seulonnan, arvioinnin ja oikeaan prosessiin ohjaamisen varmistamiseksi
(13) Turvaudutaan siirtolaisten säilöönottoon ainoastaan viimeisenä keinona ja pyritään löytämään vaihtoehtoja
(14) Parannetaan konsulisuojelua ja -apua sekä konsuliviranomaisten yhteistyötä koko siirtolaisuussyklin aikana
(15) Tarjotaan siirtolaisille pääsy peruspalveluihin
(16) Voimaannutetaan siirtolaiset ja yhteisöt täysimääräisen osallisuuden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden toteuttamiseksi
(17) Poistetaan kaikkinainen syrjintä ja edistetään näyttöön perustuvaa julkista keskustelua siirtolaisuutta koskevien käsitysten muovaamiseksi
(18) Panostetaan osaamisen kehittämiseen ja helpotetaan taitojen, tutkintojen ja osaamisen vastavuoroista tunnustamista
(19) Luodaan siirtolaisille ja diasporille olosuhteet, joissa nämä voivat täysimääräisesti edistää kestävää kehitystä kaikissa maissa
(20) Edistetään nopeampia, turvallisempia ja edullisempia rahalähetyksiä ja tuetaan siirtolaisten taloudellista osallisuutta
(21) Tehdään yhteistyötä turvallisen ja arvokkaan palauttamisen ja takaisinottamisen sekä kestävän uudelleenkotouttamisen edistämiseksi
(22) Perustetaan mekanismeja sosiaaliturvaoikeuksien ja ansaittujen etuuksien siirrettävyyttä varten
(23) Vahvistetaan kansainvälistä yhteistyötä ja globaaleja kumppanuuksia turvallisen, järjestäytyneen ja sääntöjenmukaisen siirtolaisuuden edistämiseksi

Tässä koko dokumentti niille, jotka sen haluavat lukea:
https://um.fi/documents/35732/0/VN0001362_Global+Compact+for+Safe+Orderly+and+Regular+Migration.docx_FI.pdf/1a248fbf-1e63-c943-d8f7-6466b8522b02

Alla ulkoministeriön sivu aiheesta:
https://um.fi/ajankohtaista/-/asset_publisher/gc654PySnjTX/content/mika-on-gcm-kysymyksia-ja-vastauksia-siirtolaisuusasiakirjasta

Näitä voi kukin sitten verrata jo jutussa linkitettyyn adressiin ja sen sisältöön, sekä muihin linkkeihin. Ero on huomattava. Mm. sanaa ’laiton’ siirtolainen ei koko alkuperäisasiakirjassa mainita lainkaan, koska kv. järjestelmä ei sellaista käsitettä tunne. Irregular ei ole sama asia kuin illegal (ks. alkuperäinen englanninkielinen sopimusteksti).

Jos puhe on ei-sitovasta kompaundista, joka pyrkii luomaan sääntöjä muuttoliikkeiden hallinnoimiseksi, niin miten esimerkiksi ”hyväksyy rajattoman laittoman maahanmuuton” ja ”valtio menettää itsemääräämisoikeutensa maahanmuuttoasioissa” eivät ole paikkaansa pitämätöntä tietoa?

Ihan samaa mietin. Luin artikkelin kahteen kertaan läpi. Pelkkää asialla jeesustelua ilman mitään konkretiaa. Missä on todisteet adressin ja kansalaisaloitteen valheellisuudesta?